#laskeutua | Explore Tumblr Posts and Blogs

pollonegro666 · 1 year

Text

2022/12/08 Mi amiguita quería patinar en la pista de hielo pero el tiempo de espera era muchísimo. También quisimos bajar por el tobogán pero no teníamos la altura mínima.

My girlfriend wanted to skate on the ice rink but the waiting time was too long. We also wanted to go down the slide but we did not have the minimum height.

Google translation into Italian: La mia ragazza voleva pattinare sulla pista di pattinaggio ma il tempo di attesa era troppo lungo. Volevamo anche scendere dallo scivolo ma non avevamo l'altezza minima.

Google Translation into Portuguese: Minha namorada queria patinar na pista de gelo, mas o tempo de espera era muito longo. Também queríamos descer o escorregador mas não tínhamos a altura mínima.

Google Translation into French: Ma copine voulait patiner sur la patinoire mais le temps d'attente était trop long. Nous voulions aussi descendre le toboggan mais nous n'avions pas la hauteur minimale.

Google Translation into Arabic: أرادت صديقتي التزلج على حلبة التزلج لكن وقت الانتظار كان طويلاً للغاية. أردنا أيضًا النزول أسفل الشريحة ولكن لم يكن لدينا الحد الأدنى للارتفاع.

Google Translation into German: Meine Freundin wollte auf der Eisbahn Schlittschuhlaufen, aber die Wartezeit war zu lang. Wir wollten auch die Rutsche hinunter, aber wir hatten nicht die Mindesthöhe.

Google Translation into Albanisch: E dashura ime donte të bënte patinazh në shesh patinazhi, por koha e pritjes ishte shumë e gjatë. Ne donim të zbrisnim edhe rrëshqitjen, por nuk kishim lartësinë minimale.

Google Translation into Armenian: Ընկերուհիս ցանկանում էր սահադաշտում սահել, բայց սպասման ժամանակը շատ երկար էր: Մենք էլ էինք ուզում իջնել սլայդով, բայց նվազագույն բարձրությունը չունեինք։

Google Translation into Bulgarian: Приятелката ми искаше да кара кънки на ледената пързалка, но времето за чакане беше твърде дълго. Искахме и ние да се спуснем по пързалката, но нямахме минималната височина.

Google Translation into Czech: Moje přítelkyně chtěla bruslit na kluzišti, ale čekací doba byla příliš dlouhá. Chtěli jsme sjet i skluzavku, ale neměli jsme minimální výšku.

Google Translation into Slovak: Moja priateľka sa chcela korčuľovať na ľadovej ploche, ale čakacia doba bola príliš dlhá. Chceli sme ísť aj po šmykľavke, ale nemali sme minimálnu výšku.

Google Translation into Slovenian: Moja punca je želela drsati na drsališču, a je bila čakalna doba predolga. Želeli smo se spustiti tudi po toboganu, a nismo imeli minimalne višine.

Google Translation into Estonian: Mu tüdruksõber tahtis jäähalli uisutada, kuid ooteaeg oli liiga pikk. Tahtsime ka liumäest alla minna, aga meil polnud minimaalset kõrgust.

Google Translation into Suomi: Tyttöystäväni halusi luistella jäähallilla, mutta odotusaika oli liian pitkä. Halusimme myös laskeutua liukumäestä alas, mutta meillä ei ollut vähimmäiskorkeutta.

Google Translation into Greek: Η κοπέλα μου ήθελε να κάνει πατινάζ στο παγοδρόμιο, αλλά ο χρόνος αναμονής ήταν πολύ μεγάλος. Θέλαμε να κατεβούμε και την τσουλήθρα, αλλά δεν είχαμε το ελάχιστο ύψος.

Google Translation into Dutch: Mijn vriendin wilde schaatsen op de ijsbaan maar de wachttijd was te lang. We wilden ook van de glijbaan af, maar we hadden niet de minimale hoogte.

Google Translation into Norwegian: Kjæresten min ville gå på skøyter på skøytebanen, men ventetiden var for lang. Vi ville også ned sklien, men vi hadde ikke minimumshøyden.

Google Translation into Polish: Moja dziewczyna chciała jeździć na łyżwach na lodowisku, ale czas oczekiwania był zbyt długi. Chcieliśmy też zjechać na zjeżdżalnię, ale nie mieliśmy minimalnej wysokości.

Google Translation into Romanian: Prietena mea a vrut să patineze la patinoar, dar timpul de așteptare a fost prea lung. Am vrut să coborâm și pe tobogan, dar nu aveam înălțimea minimă.

Google Translation into Russian: Моя девушка хотела покататься на коньках на катке, но время ожидания было слишком долгим. Мы тоже хотели спуститься с горки, но у нас не было минимальной высоты.

Google Translation into Serbian: Моја девојка је хтела да клиза на клизалишту, али је време чекања било предуго. Хтели смо и да се спустимо низ тобоган, али нисмо имали минималну висину.

Google Translation into Swedish: Min flickvän ville åka skridskor på ishallen men väntetiden var för lång. Vi ville också gå ner för rutschkanan, men vi hade inte den minsta höjden.

Google Translation into Turkish: Kız arkadaşım buz pateni pistinde kaymak istedi ama bekleme süresi çok uzundu. Biz de kaydıraktan aşağı inmek istedik ama minimum yüksekliğe sahip değildik.

Google Translation into Ukrainian: Моя дівчина хотіла покататися на ковзанах, але довго чекала. Ми теж хотіли спуститися з гірки, але не вистачило мінімальної висоти.

Google Translation into Bengali: আমার বান্ধবী বরফের রিঙ্কে স্কেট করতে চেয়েছিল কিন্তু অপেক্ষার সময়টি খুব দীর্ঘ ছিল। আমরা স্লাইড থেকে নিচে যেতে চেয়েছিলাম, কিন্তু আমাদের ন্যূনতম উচ্চতা ছিল না।

Google Translation into Chinese: 我的女朋友想去溜冰场滑冰，但等待的时间太长了。我们也想从滑梯上下去，但是我们没有最低高度。

Google Translation into Korean: 여자친구가 스케이트장에서 스케이트를 타고 싶어했는데 대기시간이 너무 길었어요. 우리도 슬라이드를 타고 내려가고 싶었지만 최소 높이가 없었습니다.

Google Translation into Hebrew: חברה שלי רצתה להחליק במשטח החלקה על הקרח אבל זמן ההמתנה היה ארוך מדי. רצינו גם לרדת במגלשה, אבל לא היה לנו את הגובה המינימלי.

Google Translation into Hindi: मेरी प्रेमिका आइस रिंक पर स्केटिंग करना चाहती थी लेकिन प्रतीक्षा का समय बहुत लंबा था। हम भी स्लाइड से नीचे जाना चाहते थे, लेकिन हमारे पास न्यूनतम ऊंचाई नहीं थी।

Google Translation into Indonesian: Pacar saya ingin berseluncur di gelanggang es tetapi waktu tunggunya terlalu lama. Kami juga ingin turun perosotan, tetapi kami tidak memiliki ketinggian minimum.

Google Translation into Japanese: 私のガールフレンドはアイスリンクでスケートをしたかったのですが、待ち時間が長すぎました。私たちも滑り台を降りたかったのですが、最低限の高さがありませんでした。

Google Translation into Malay: Teman wanita saya ingin meluncur di gelanggang ais tetapi masa menunggu terlalu lama. Kami juga mahu turun gelongsor, tetapi kami tidak mempunyai ketinggian minimum.

Google Translation into Panjabi: ਮੇਰੀ ਪ੍ਰੇਮਿਕਾ ਆਈਸ ਰਿੰਕ 'ਤੇ ਸਕੇਟ ਕਰਨਾ ਚਾਹੁੰਦੀ ਸੀ ਪਰ ਉਡੀਕ ਦਾ ਸਮਾਂ ਬਹੁਤ ਲੰਬਾ ਸੀ. ਅਸੀਂ ਸਲਾਈਡ ਤੋਂ ਹੇਠਾਂ ਜਾਣਾ ਵੀ ਚਾਹੁੰਦੇ ਸੀ, ਪਰ ਸਾਡੇ ਕੋਲ ਘੱਟੋ-ਘੱਟ ਉਚਾਈ ਨਹੀਂ ਸੀ।

Google Translation into Pashtun: زما ملګرې غوښتل چې د آیس رینک کې سکیټ وکړي مګر د انتظار وخت ډیر اوږد و. موږ هم غوښتل چې سلایډ ته لاړ شو، مګر موږ لږترلږه لوړوالی نه درلود.

Google Translation into Persian: دوست دخترم می خواست در پیست یخ اسکیت کند اما زمان انتظار خیلی طولانی بود. ما هم می خواستیم از سرسره پایین برویم اما حداقل ارتفاع را نداشتیم.

Google Translation into Tagalog: Gusto ng aking kasintahan na mag-skate sa ice rink ngunit ang oras ng paghihintay ay masyadong mahaba. Gusto rin naming bumaba sa slide, ngunit wala kaming pinakamababang taas.

Google Translation into Thai: แฟนของฉันต้องการเล่นสเก็ตที่ลานสเก็ตน้ำแข็ง แต่เวลารอนานเกินไป เราอยากลงไปบนสไลเดอร์ด้วย แต่เราไม่มีความสูงขั้นต่ำ

Google Translation into Urdu: میری گرل فرینڈ آئس رنک پر سکیٹنگ کرنا چاہتی تھی لیکن انتظار کا وقت بہت لمبا تھا۔ ہم بھی سلائیڈ سے نیچے جانا چاہتے تھے، لیکن ہمارے پاس کم از کم اونچائی نہیں تھی۔

7 notes · View notes

eksopolitiikka · 10 months

Text

Tämänkö takia he eivät palanneet Kuuhun?

Apollo 17 (joulukuun 7.–19. 1972) oli NASAn Apollo-ohjelman viimeinen tehtävä, eikä NASA mennyt sen jälkeen enää Kuuhun. Nyt jokin on muuttunut ja Artemis-ohjelma aikoo jälleen kerran laskeutua Kuuhun jo vuonna 2025. NASAn mukaan he palaavat Kuuhun tieteellisten tutkimusten, taloushyötyjen ja inspiraation toivossa uudelle sukupolvelle tutkimusmatkailijoita. Mitä nämä löydökset voisivat olla, ehkäpä ihmisten rakentamia rakennuksia, muukalaiskappaleita […] https://eksopolitiikka.fi/eksopolitiikka-fi/tamanko-takia-he-eivat-palanneet-kuuhun/

#Eksopolitiikka.fi #kuu #rakennukset

0 notes

pitkospuulaiturit · 1 year

Text

https://www.pitkospuu.com/post/venelaituri

Venelaituri

Hyvä venelaituri on vakaa ja tukeva kovassakin aallokossa. Lisäksi laiturin kannen korkeus tulisi olla sopiva veneeseen käyntiä ja sieltä poistumista varten. Riittävän korkea laiturin kansi helpottaa myös tavaroiden siirtelyä veneeseen ja sieltä pois.

Venelaiturissa on tarpeen olla myös köysien kiinnitykseen tarvittavat laituripollarit, ankkurointilenkit ja tolpat. Näihin veneen köydet on helppo kiinnittää. Veneen kiinnitys kannattaa tehdä aina siten, että se kestää kovankin myrskyn. Köysiä tulee olla keulassa ja perässä ja niiden ei pidä olla liian kireällä vaan veneen tulee liikkua aallokon mukana luonnollisesti. Köysien on hyvä olla mahdollisimman vaakatasossa veneen ja laiturin välillä. Veneen ja laiturin väliin tulee laittaa useampi hyvin veneeseen kiinnitetty lepuuttaja, jotta veneen kylki ei hankaa laiturin reunaa vasten liikkuessaan.

Pitkospuu Inari -mallin laiturissa on päädyssä leveä T-osa, jonka päätyyn veneellä on helppo tulla ja rantautua. Leveälle kannelle on helppo laskeutua tai nousta veneestä.

Pitkospuu Kesänki -mallin laiturit ovat suoria ja soveltuvat hyvin veneiden kylkikiinnitykseen. Riittävän pitkä Kesänki laituri onkin hyvä valinta esimerkiksi mökkikunnan yhteiseksi laituriksi. Siinä on tilaa useammalle veneelle laiturin molemmin puolin.

Pitkospuu Halti -mallin laitureissa on suuri kannen pinta-ala. Ne soveltuvat erinomaisesti venelaitureiksi ja niiden koko ja muoto voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaisesti.

Aloita nyt ja ota yhteyttä sivun alaosassa olevalla yhteydenottolomakkeella, sähköpostilla, tai puhelimitse - toteutetaan teidän tarpeisiin sopiva venelaituri avaimet käteen asennettuna!

email: info (a) pitkospuu.com

puh.: O4O-5464996

#venelaituri

#venelaiturit

#saimaa

#päijänne

#puula

#näsijärvi

#keitele

#inari

#pielinen

#oulujärvi

#pihlajavesi

#orivesi

#haukivesi

#kallavesi

#puruvesi

#pyhäselkä

#saaristo

#tammisaari

#hanko

#turku

1 note · View note

hiiskatti · 4 years

Text

Saatana ku vihaan mun hiuksia

#yritän laittaa niitä jotenkin mut ne ei pysy mitenkään #tarttisin jotain extravahvaa hiuslakkaa mut mulla ei oo semmosta #haluisin ne vaan pois silmiltä luonnollisesti ja yksinkertasesti #tekis kyllä mieli ajella vaan kaljuksi ja kattoa miten ne kasvaa takasin #koska oon vuosia pitäny ne suunnilleen samanlaisina enkä oo enää varma mihin minkäkin hiuksen pitäis laskeutua #vituttaa niin paljo :D #muilla hiusten laittaminen näyttää niin helpolta #mun tukka on vaan niin pitkä ja tuuhea ja liukkaan ja karhean välimaastossa ja ne vaan elää ihan omaa elämäänsä #hyvä että osaan laittaa ees ponnarin #ja kädetkin väsyy kun niitä pitää pitää niin paljo ylhäällä #en jaksa #haluan kampaamoon mut äiti kuulosti olevan sitä vastaan et leikkaisin taas lyhyeksi niin en haluais nyt ärsyttää häntä #vaikkei se kyl ikinä oo potkinu mua pihalle vaikka leikkuutinkin yhesti 'liian poikamaisen' kampauksen #ja toisaalta haluisin itekkin pitää nää pitkinä nyt #ois vaan kiva et ne pysyis hiuspannan kanssa takana ilman mitää aineita >:(#oon muutenki tumpelo kaikkien hiuspinnien jne kanssa

0 notes

parsakaalimato · 2 years

Text

lentokoneilla on vaikeuksia laskeutua Helsinki-Vantaalle niin niitten lentoreittejä on ilmeisesti muutettu. tiedän tämän siksi että heräsin yöllä monta kertaa siihen ku yli lentää laskeutuva kone ja ajattelin kauhuissani että nyt se Putin aloitti pommitukset.

#yleensä täällä ei huomaa lentokoneita vaikka kenttä melko lähellä onki #jestas #suomeksi #saatana

13 notes · View notes

captainmirko-blog1 · 5 years

Text

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on isojen ja menestyvien yritysten toiminnan ytimessä jo nyt. Tänä päivänä on lähes mahdoton löytää yritystä, jonka liiketoiminnassa ei olisi jotain digitaalista. Kampaajallakin kassakone tai ajanvaraussysteemi on digitaalinen.

Mitä digitaalisuus on? Digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa rinnastetaan usein tuottavuuden parantamiseen IT-ratkaisujen avulla.

Yrityksille, joilla on jo vakiintunutta liiketoimintaa, digitaalisuus tarkoittaa siis usein olemassa olevan liiketoiminnan rinnalle tai tueksi kehitettäviä digitaalisia kanavia ja palveluita. yritykset ja organisaatiot ovat joutuneet toteamaan, että digitaalisuuteen panostaminen ja sen huomioiminen on välttämättömyys ja olemassaolon ehto.

Digitaalisuus tuo mukanaan paljon uusia asioita mutta myös samalla riskejä ja haasteita. Haasteena on suurille yrityksillemme tyypillinen hitaus, joka sopii huonosti yhteen hektisen digimaailman kanssa. Kasvuyrityksillä taas on vaadittavaa intoa ja ketteryyttä lähteä toteuttamaan uusia ideoita, mutta myös haasteet ovat aivan toista luokkaa kuin suuret resurssit omaavilla isoilla yrityksillä.

Esimerkkejä tulevista muutoksista on myös näkyvissä. Muun muassa matkustajalentokoneet ovat jo pitkään voineet nousta ja laskeutua automaattisesti; on vain ajan kysymys milloin automatisoimme hitaamman ja yksinkertaisemman liikenteen.

Koska tulevaisuutta emme varmasti tiedä, ja asiat tulevat muuttumaan entistäkin nopeammalla syklillä, yritysten tulee muuttaa itsensä kyvykkääksi vastaamaan nopeisiin muutoksiin.

Digitaalisuus tuo yritykselle paljon ja helposti näkyvyyttä sillä verkossa tavoittaa ihmisiä todella paljon helpommin ku perinteisillä menetelmillä.

Muutamia asioita miten Digitalisaatio vaikuttaa taloudessa kolmella tapaa:

1.Fyysiset tuotteet muuttuvat digitaalisiksi palveluiksi alentaen käyttö-, kopiointi-, jakelu- ja kuljetuskustannuksia. Tuotannon rajakustannukset laskevat. Esimerkkeinä ovat CD:t, sanomalehdet ja paperikirjat, jotka korvautuvat sähköisillä versioilla. Teollisuudessa 3D-tulostimet voivat korvata tavaroiden fyysisen kuljettamisen, koska digitaalinen data voidaan lähettää sinne missä tuote kulutetaan ja tulostetaan

2. Digitaaliset alustat kasvattavat tehokkuutta ja muuttavat aiemmin paikalliset palvelut kansainvälisiksi, esimerkiksi lentolippujen hankinta verkosta. Ne luovat myös kansainvälisiä markkinapaikkoja työnantajille ja työntekijöille ilman että työvoiman tarvitsee liikkua maasta toiseen.

3. Digitalisaatio parantaa perinteisen tuotannon tehokkuutta. Esimerkiksi energiatuotantoa voidaan paremmin sopeuttaa kysyntään, logistiikkaa yksinkertaistaa digijäljittimillä tai kehittämällä teollisia robotteja keinoälyn suuntaan. (McKinsey Global Institute 2014)

Itse olen kokenut digitaalisen liiketoiminnan esim tilaamalla vaatteita isosta tai pienestä yrityksestä ja hetken päästä tavarat ovatkin jo ovellani. Tilaan verkosta noin 75% kaikesta mitä ostan. Tämä herättää kysymyksen mihin tarvitaan kivijalkamyymälää? vastaus on varmasti että asiakaspalvelun takia. Toki joitain tuotteita on kiva/pakko päästä kokeilemaan fyysisesti.

7 notes · View notes

antimessias · 6 years

Text

Koin juuri jotain hyvin hämmentävää.

Säikähdin hereille unesta. Siinä unessa olin vain rauhassa hengailemassa jossain, kunnes yhtäkkiä lohi_vitun_käärme päättää laskeutua taivaalta juttelemaan minulle. Ja mitä sanottavaa tällä lohikäärmeellä oli?

"Pahin varkaus on murha, sillä et vain varasta kaikkea mitä toisella henkilöllä on siinä hetkessä, vaan myös kaiken sen potentiaalin joka hänellä tulisi olemaan."

En ymmärrä yhtään mistä alitajuntani tuon repliikin veti, miksi joku lohikäärme koki sen tarpeelliseksi minulle kertoa, ja miksi ylipäätänsä säikähdin sitä.

Mitä vittua nyt taas.

#suomitumblr #suomipaskaa #uni #painajainen #lohikäärme #filosofia #nyt sitten valvon täällä saatana

1K notes · View notes

jonneoskvri-blog · 5 years

Text

Digitaalinen liiketoiminta

Jeees.. Kun meille tämä tehtävä annettiin niin ensimmäisenä kysyin vierus kaveriltani, että pitääkö meidän oikeasti pitää blogia? Digitaalisesta liiketoiminnasta?? Hän vastasi molempiin kyllä.

Alkuun ajattelin, että hetkonen mitäköhän tiedän digitaalisesta liiketoiminnasta ja mieleeni putkahti ensimmäiseksi erilaiset verkkokaupat. Hetken pohdittuani asiaa enemmän ja pienellä googlettamisella huomasin, että digitaalista liiketoimintaa esiintyy lähes joka paikassa! Spotify, sovellus mistä kuuntelen musiikkia. YouTube, sivu mistä katson videoita. Netflix, sieltä katson kaikki sarjat ja elokuvat. Näiden kaikkien kolmen edellä mainitun alustan liiketoimintamalli perustuu täysin digitaaliseen ratkaisuun.

Digitalisoituminen todellakin on helpottanut ainakin meikäläisen arkea. Ei tarvitse enää ostaa fyysisiä cd-levyjä ja soitinta mistä kuunnella musiikkia vaan voin sen sijaan 10 eurolla kuukaudessa (opiskelijat 5€/kk) kuunnella niin paljon kuin haluan puhelimellani ja tietokoneellani musiikkia. Tänä päivänä ei myöskään tarvitse kytätä sanomalehteä ja katsoa tv-ohjelmistosta, että tuliko tänään amazing race vai selviytyjät klo 21:00 eikä myöskään tarvitse nauhoittaa leffoja jos niitä ei pysty katsomaan silloin kuin ne TV:stä tulivat. Ei! Digitalisoituminen on helpottanut tämänkin niin naurettavan helpoksi, että voit verkossa katsoa esim. Netflix:stä tai ViaPlay:stä elokuvia ja sarjoja omaan tahtiin ja silloin kuin itse kerkeät. Sunnuntaisin krapula päivänäkin, jos ruoka on loppunut jääkaapista niin on todella helppoa tilata ruokaa kotiovelle Woltin kautta. Ei tarvitse enää nousta edes kauppaan jos ei jaksa. Mennyt ehkä vähän liian helpoksi tämä nykypäivä...

Nykypäivänä taitaa olla lähes mahdotonta löytää yritystä, joka ei jotenkin hyödyntäisi digitaalista liiketoimintaa. Partureissa ja hieronta firmoillakin kassakone ja/tai ajanvaraussysteemi on digitaalinen. Tänä päivänä matkustajalentokoneet osaavat jo nousta ja laskeutua automaattisesti, joten on vain ajan kysymys milloin hitaampi ja yksinkertaisempi liikenne automatisoidaan..

6 notes · View notes

jhlcolorizing · 6 years

Video

flickr

LZ 127 Graf Zeppelin in Helsinki 1930 by jhlcolorizing Via Flickr: Ilmalaiva Graf Zeppelin Helsingin yllä nähtynä Merikadulta, 24.09.1930. Saksalainen ilmalaiva D-LZ 127 Graf Zeppelin vieraili Helsingissä. Ilmalaivan oli tarkoitus laskeutua Viikkiin, mutta voimakas tuuli esti yrityksen. [Mustakallio Hannes, HKM]

#ilmalaiva #zeppelin #Helsinki #1930

9 notes · View notes

fanitpitavatt · 2 years

Text

Ronaldo on poissa Mestarien liigan neljännesvälieristä kolmatta vuotta peräkkäin

Real Madrid käänsi traagisesti Paris Saint-Germainin hyvässä tilanteessa, Messi peruuntui tai teurastettiin 7 peräkkäisenä kautena; Manchester United putosi kotonaan, ja Ronaldo pysäytettiin Mestarien liigan 16-välierissä kolmena peräkkäisenä vuonna. On hieman yllättävää, että Madridin kaksoisparista on tullut vertaansa vailla olevan kaksoisylpeyden lopettaja, mutta kilpailuurheilu on niin julmaa, ettei mikään aikakausi ole aina huipussaan.

Itse asiassa, jos olet nähnyt Manchester Unitedin Mestarien liigan prosessia tällä kaudella, huomaat, että Ronaldo nro 7- jalkapallo pelipaidat on saavuttanut parhaansa. Lohkovaiheessa hän on perehtynyt Villarrealiin ja Atalantaan, ja hän teki kaksi maalia. Hän auttoi joukkuetta pakenemaan Bergamosta, ja lohkovaiheen 6 maalia voidaan kuvata avaimeksi, melkein yksin toi Manchester Unitedin Mestarien liigan pudotuspeliin. Presidentti on kuitenkin jo 37-vuotias veteraani, ja jumalien on mahdotonta laskeutua alas ikuisesti.

Sankarit ovat hämäriä ja kaunottaret valkopäisiä. Tämä on ikuinen totuus. Vaikka Messi ja Ronaldo ovat mahtavia jalkapallon uudella aikakaudella, loppu tulee olemaan. Kun he eivät voita, älä huokaise, sillä ne ovat myös tuoneet meille yllätyksiä ja niiden loppu on oikeastaan meidän nuoruuden jännitys. Ronaldo tule! ! Mennään ostamaan Manchester United jalkapallo pelipaita tukemaan häntä.

0 notes

rennesairanenlove · 2 years

Text

Wolfgang Sonntag Nansen. Löytöretkeilijä rauhan sankari: "Fridtjof Nansen: "Tahtoisin tietää, onko pahempaa menettää varjonsa kuin tasapainonsa. Kunpa voisin laskeutua alas ja tyytyä pieneen! Siinä kai voisi luoda jotakin. Mutta mutta minä tunnen, että juuri se on ainoa, mihin en pysty. Vain yhdessä asiassa en ole diletantti - kaikeksi onneksi se on juuri elämän sydän."

0 notes

eksopolitiikka · 1 year

Text

Aikovatko avaruusolennot laskeutua vuonna 2023 ja pelastaa ihmiskunnan?

∞9D Arcturuksen Neuvosto, Kanavoinut Daniel Scranton “Tervehdys. Me olemme Arcturuksen Neuvosto. Me olemme mielissämme saadessamme yhteyden kaikkiin teihin. Me olemme innoissamme tulevasta vuodesta, joka ihmiskuntaa odottaa, koska me näemme mitä olette henkilökohtaisesti ja kollektiivisesti luoneet itsellenne eteenne, ja me tiedämme että te kaikki tulette olemaan varsin tyytyväisiä siihen mitä kohti olette kulkemassa. Tottakai, näette edelleen […] from _| Eksopolitiikka.fi |_ https://ift.tt/sS8qIMk via IFTTT

#IFTTT #_| Eksopolitiikka.fi |_

0 notes

sotamieshonkajoki · 6 years

Text

Aarnivalkeista (Sihvonen/Salo)

Hahmot/paritus: Rahikainen & Sihvonen, past Sihvonen/Salo

Genre: Sodan jälkeen-AU, angst, hahmotutkielma?

Sanamäärä: ~ 1500

Varoitukset: Sota järkyttää mieltä. Painajaisia ja kuoleman ja haavoittumisen kuvausta.

Disclaimer: hahmot Väinö Linnan ja alun lainaus tietty itse Pyhästä Kirjasta.

A/N: Mulla on kesken myös jatko-osa tälle iloisemmalle ficille, mut ottakaa nyt tästä sillä aikaa angstisia naiiveja poikia. Tää lähti alun perin siitä, että toi toinen fic sai mut miettimään, millainen pari nää olis canonin puitteissa voinut olla.

Mulla on myös headcanon, että Sihvonen on jollain tavalla aistiyliherkkä, ja koitin tuoda sitä tässä hiukan esille. Ja miettikää, että jos Rahikainen yleisen hooceen mukaan muuttaa sodan jälkeen Helsinkiin, kuinka täydellisen yksin Sihvonen jää kotipitäjään pahojen painajaistensa ja pelkojensa kanssa

Summary: Koskaan ei Sihvonen saisi tietää, oliko Salo paareilla maatessaan ja kärsiessään kauheat tuskansa hikipisarat otsallaan lopulta menettänyt uskonsa. Sen onnen ja vilpittömyyden, joka Sihvosta oli vetänyt puoleensa kuin liekki mitätöntä, tuulessa tempovaa koiperhosta kaiken hävityksen keskellä.

* * *

Sivummalla, erään suurehkon kiven ympärillä, istuivat Määttä, Salo ja Sihvonen. Salo selitteli vakuuttavasti toisille tukka silmillä: ”Meijän pitäjäsä palaa aarnivalkiat…”

Sihvonen käänsi päätään poispäin ja huitoi kädellään kuin hyttysiä torjuen: ”Elä elä… Sulaa valetta…”

”Ja sitte vissihin palaa. Vanahat ihmiset on nähnehet. Ja tolalailla on vielä miekat ristisä päällä.”

”Elä elä… Lapin noitajuttuja. Siellähän sitä nyt ihmettä on, pohjolassa.”

* * *

Sihvonen haukkoi henkeään saamatta keuhkoihinsa happea. Kuuma veri juoksi holtittomina virtoina pitkin kehoa, kylmä hiki valui kasvoille ja kusi pitkin reisiä, sattui enemmän kuin koskaan eikä häpeälle ollut enää tilaa. Suustaan karkaavan vaikerruksen hän tunsi polttavana kurkussaan, vartalo nyki ja sätki kuin päästäen karkuun viimeisetkin voimansa. Päätä ja korvia vihloi, kuulo menisi varmasti, mutta oliko sillä väliä, kun kuolisi? Silmät näkivät enää vain pimeää, jota Sihvonen yritti epätoivoisena riipiä pois kimpustaan tietäen, ettei paholaista vastaan taistelusta olisi apua. Tällä tavalla sitä kaaduttiin, hän oli kuullut juttuja – kipu kynsien sisuksia ja mieli ehtien juuri tajuta lopun tulleen.

Ja tällä tavalla sitä herättiin, hiestä märkänä ja kauttaaltaan vapisten. Tajuten, ettei kaikki ollutkaan lopussa, toivoen hetken, että olisikin ollut.

Keuhkoihin valui hiljaksiin lämmintä, raskasta ilmaa ja Sihvonen värisi kykenemättä avaamaan silmiään.

Niin tietysti. Hän oli laskenut unissaan alleen taas, kuin mikäkin pikkulapsi, ja häpeä hiipi kuumana pitkin poskia, mutta vereen eivät hänen kätensä sotkeutuneet hapuillessaan hätäisinä rintakehää. Sama ärtymys kuin aina painajaisen jälkeen alkoi laskeutua hänen mieleensä. Heinät pistelivät ohuen lakanan läpi, nukkuvan lämpö painautui vasten liian voimakkaana. Rahikainen siinä makasi, tai Jannehan tämä nykyään taas oli, heidän jalkansa liukuneina täkin alla toistensa lomaan niin, ettei Sihvonen hetkeen ollut varma, missä toinen heistä loppui ja toinen alkoi.

Hän tunsi toisen vartalon heräilyn pieninä, laiskoina liikahduksina ennen, kuin ehätti itse esittämään nukkuvaa. Lakanat kahahtivat, kuiskaus oli melkein hellä.

”Taasko sie heräsit?”

Sihvonen räpytteli aristavia silmäluomiaan auki totutellen ladon pimeään. Rahikainen oli kohottautunut hiukan kyynärpäänsä varaan ja tarkasteli nyt hänen kasvojaan, tuttuna ja turvallisena unensekaisia kiharoita ja suupielen pehmeää juonnetta myöten. Monta syyskesää he olivat nukkuneet heinänteon aikaan näin, ladossa vierekkäin, pikkupojista asti. Mutta se oli ollut ennen sotaa ja ennen painajaisia, ja nyt kaikki oli toisin, nukkuminenkin Sihvoselle kivuliasta.

Rintamalla hän oli pelännyt kuolemaa. Nyt tuntui, että sen yhden kerran olisikin ehkä kestänyt, ehkä, jos luoti olisi sattunut siististi takaapäin, ei liikaa tuskia ennen kuin… Kun joka yö piti kuolla, piti paholainen jatkuvasti otteessaan. Se oli aina läsnä, katsoi päivisin hänen olkansa yli ja katosi juuri, kun hän nykäisi päätään taaksepäin vilkaistakseen, öisin riepotteli häntä mielensä mukaan.

Häpeä sai tilaa yhä enemmän. Inhotti olla niin paljaana, posket ja luomet varmasti tulipunaisina ja kurkku valituksesta käheänä, täristen, lihakset kiskoen tahtomatta. Sihvonen yritti pyristellä pois Rahikaisen katseen alta, mutta edes liikkeet eivät suostuneet toimimaan. ”No nääthä sie itekkii, että heräsin. Kai tässä nyt liikkua soa.”

”No ko sie sätkit niin moan perkeleesti ko mikäkin ammuttu ryssä”, Rahikainen mumisi huomaten hiukan liian myöhään, miten Sihvosen silmäkulma nyki rajusti. Jokin tämän silmissä lämpeni – ei se sääliä kai ollut, ei onneksi, melkein kuin pieni anteeksipyytävä ele. ”Ai niitäkö sie toas. Niitä siun unias.”

”No niitä, niitä”, Sihvonen tiuskaisi. Ääni särkyi tyhjiin.

Jos nyt vielä kaiken huipuksi rupeaisi itkemäänkin.

”Elä nyt kysymästä suutu, ei siun niistä kertoa tarvihte.” Rahikainen hiljensi ääntään entisestään, kuin olisi yrittänyt lasta tyynnytellä. Kämmen nousi ja sormet liukuivat pitkin Sihvosen poskea ja leuan linjaa, silittelivät, eikä Sihvonen tiennyt, halusiko panna vastaan. ”Rauhotukkos jo. Ei tässä mitään hätiä ole.”

Hyvähän Jannen oli sanoa. Kaikki Rahikaisen akan pojassa oli rauhallista, laiskan itsevarmaa, ja jos tämä oli päivä, oli Sihvosen akan poika yö, erilainen, kummajainen. Tunsi aina liikaa, ärtyi helposti, säikkyi ja kiskoi paidanhihansa venähtäneiksi. Ei koskaan ollut ollut muiden kanssa aivan samassa tahdissa, ei kotona eikä rintamalla. Ja vaikka Sihvonen ei sitä itsekään mielellään ajatellut, sota se lieni hänet lopullisesti vääntänyt vinksalleen – särkenyt sen, mikä jo valmiiksi oli ollut epävireessä. Sodan jälkeen oli paholainen alkanut häntä seuraamaan.

Sihvosen sydän tykytti niin kovaa, että hän pelkäsi sen muljahtavan paikoiltaan.

”Koko ajanha mie yritän”, hän mutisi, kiukku purkautuen tukahtuneeseen nyyhkäykseen.

Unien sisällöstä he eivät koskaan puhuneet. Rahikainen ei olisi käsittänyt, tämä oli tarpeeksi rohkea ollakseen uskomatta paholaiseen tai mihinkään muuhunkaan. Vain kerran Sihvonen oli aiheesta kysynyt, rintamalla, heidän istuessaan yhdessä vartiovuorossa – kysynyt, uskoiko Rahikainen, että jos kuolema sattuisi kohdalle, sen jälkeen olisi mitään. Rahikainen oli sytyttänyt tupakan ja vastannut, että tällä puolellahan ne pelit kokonaan pelattiin. Kuinka Sihvonen olisi tahtonutkaan kyetä samaan huolettomuuteen.

Ja Salo tietysti oli tässäkin asiassa ollut aivan oma lukunsa.

Sihvonen tunsi kummallisen läikähdyksen sisällään niin kuin aina ajatellessaan tuota nimeä, mutta iloa tunteessa ei enää ollut. Rintaa pisti.

Kun hän oli Salolta uskaltautunut kysymään samaa, oli tämä hymyillyt sitä hymyään, jossa hampaat näkyivät ja toiseen poskeen ilmestyi pieni kuoppa. Vastannut, ettei tiennyt kuolemanjälkeisestä, mutta joihinkin asioihin jouti uskomaan vain, koska se tuntui mukavalta, oikealta. Salo oli ollut sellainen. Ajatuksenjuoksu kuin poukkoileva puro, joka aina kulki hiukan omia reittejään, ja jota muut pitivät lapsellisena ja Sihvonen vastalauseistaan huolimatta ihmeellisenä.

Ja uskoa Salo oli jaksanut, aina aarnivalkeista siihen, että sota voitettaisiin vielä. Koskaan ei Sihvonen saisi tietää, oliko Salo paareilla maatessaan ja kärsiessään kauheat tuskansa hikipisarat otsallaan lopulta menettänyt uskonsa. Sen onnen ja vilpittömyyden, joka Sihvosta oli vetänyt puoleensa kuin liekki mitätöntä, tuulessa tempovaa koiperhosta kaiken hävityksen keskellä. Enää he eivät näkisi toisiaan, ja ainoa, mitä Sihvonen saattoi toivoa, oli se, ettei Salo ollut muuttunut. Että nyt tämä kulki nauraen pitkin kotipitäjänsä teitä ja pellonlaitoja – toivottavasti proteesilla kävely ei kauheasti sattunut –, työnsi heiniä tukkaansa ja selitteli aarnivalkeista kenties jollekulle muulle.

Tuskin paholainen niin kepeiden askelten kintereillä kulki. Painajaiset eivät kuuluneet niin hyville ihmisille, ne kuuluivat sellaisille, kuin Sihvonen, valmiiksi jo vähän viallisille.

”Janne?” hän aloitti hiukan epäröiden.

Rahikaisen kämmenen liike hänen poskellaan pysähtyi hetkeksi tämän kiinnittäessä taas huomionsa hänen kasvoihinsa, jatkoi sitten tasaista tahtiaan. Sihvonen joutui puremaan hampaitaan yhteen. Ei se pahalta tuntunut, kai. Ei ainakaan olisi pitänyt.

”Mm-hm?”

”Uskotko sie aarnivalkeisiin?”

Sihvonen oli odottanut nopeaa vastausta, mutta Rahikainen olikin pikku hetken hiljaa, hymähti ja kallisti päätään.

”Eikö myö noista henkimualiman asijoista jo rintamalla hoasteltu tarpeeks. En mie niitä sellasija. Lapin noitajuttuja tuoki, etkös sie niin itekkii joskus sanonut.”

Sihvonen painoi katseensa alas itseään typeryydestä soimaten. Eihän hän voinut sitä Rahikaiselle selittää. Ei voinut selittää, kuinka Salo ja tämän aarnivalkeat ehkä olivatkin olleet hänelle jotain, josta hän mielessään oli hakenut lohtua, merkki siitä, että edes joku vielä jaksoi uskoa ihmeisiin. Kuinka hänen sotansa oli ollut hävitty sillä hetkellä, kun tämä oli kannettu pois, kuinka hän oli yrittänyt etsiä itsestään pienintäkään jälkeä samasta uskosta. Tuijotellut yöhön toivoen salaa, että kenties erottaisi siellä aarnivalkean lepattavan liekin, koittanut hiljalleen lakata pettymästä, kun ei pystynyt näkemään muuta kuin paholaisen tuijottavat silmät.

Niin, harvinaista se kai oli, että jossakussa oli sellainen usko. Ehkä niin harvinaista, että sellaisen ihmisen tapaisi vain kerran elämässään, saisi hetkeksi melkein itselleen, ennen kuin tämä taas riistettäisiin pois.

Turha oli ollut kysymys ja niin tyypillinen Jannen vastaus, mutta yhtäkkiä kaipaus puristi Sihvosen rintaa niin, että teki mieli itkeä.

”N-niinhä mie sanoin.”

Kyllä hän tiesi, ettei ollut mitenkään varmaa, että Salo oli selvinnyt hengissä. Sen verran pahalta tämän jalka oli näyttänyt. Jos ei ollut, toivottavasti paholainen piti tätä niin hyvänä kuin mahdollista, paremmin kuin Sihvosta tällä puolen. Antoi tämän painaa maaten ja levätä, päästi kaikista maanpäällisistä tuskistaan. Sihvonen oli ehkä pelkuri, mutta siitä hyvästä hän olisi kaikki ne tuskat voinut ottaa omikseen – ehkä ne eivät muiden jatkeena painaisi hänen hartioitaan niin paljoa, vaikka hän tiesi, ettei pystyisi niitä kantamaan kunnialla niin kuin Salo oli tehnyt. Ehkä ne painaisivatkin liikaa ja hän pirstoutuisi lopullisesti kaiken sen alle, ehkä se ei haittaisi, jos vain Salolla olisi kaikki hyvin.

Sihvonen käännähti rajusti poispäin Rahikaisesta ja kiskoi lakanoita suojakseen. Ehtisi päästä sentään hiukan pois näkyvistä. Hän painoi kasvonsa hiestä märkään tyynyyn huultaan purren, odottaen. Kun kyyneleet parin hengenvedon jälkeen tulivat, kastuivat posketkin rumina virtoina, nyrkit puristivat ohutta kangasta ja hartiat nykivät itkun voimasta, pahasta olosta, jota hän ei enää kaiken jälkeen hallinnut. Lakanoiden kahahdusta Rahikaisen painautuessa lähemmäs Sihvonen tuskin kuulikaan, mutta tunsi pian pehmeän ja hiostavan lämpimän vartalon painokkaana selkäänsä vasten, niskaansa hipovan nenänpään, vyötärönsä ympärille laiskasti kiertyvän käsivarren.

Koko keho tärisi. Kosketus oli liikaa, mutta se ei ollut pahinta, näin Janne oli hänelle tehnyt iät ja ajat. Pahin tunne oli jotain muuta, mistä Sihvonen ei itsekään saanut kiinni. Tiesi vain, miten se teki kipeää.

”Noh. Mites sie nyt noin.” Jannen sormet näpersivät melkein hajamielisesti hänen paitansa helmaa. Niin, eihän tällä ollut aavistustakaan, mikä oli hätänä. Ja missä maailmassa sellaiselle olisi sanoja ollutkaan.

”En mie – tiijä. En mie voan – en mie tiijä – ”

”Shh.” Huulet painoivat jälkensä niskahiusten rajaan.

Sihvonen puri huultaan rajummin tukahduttaakseen sen säälittävän uikutuksen, joka uhkasi karata kyynelten mukana. Ehkä, jos kaikki olisi käynyt toisin, olisi Salo ollut hänen kanssaan kärsivällinen. Kertoillut omia juttujaan aarnivalkeista ja muustakin, kysynyt ja saanut luvan silitellä ranteita ja leuan pientä kuoppaa, kietoutunut varoen yhdeksi hänen kanssaan. Nähnyt ärähdyksien ja nykimisen läpi, saanut hänet heltymään. Uskomaan, että jos paholainen olikin olemassa, se ei ainakaan voisi viedä mitään niin kaunista heiltä pois.

Vaikka olihan se turhaa ja typerää – juuri hänen tapaistaan – pidellä kiinni jostain, mitä ei koskaan ollut ollutkaan. Hän kietoi täkkiä tiukemmin ympärilleen ja toivoi, että itku joskus loppuisi, vaikka tiesi, ettei se oloa helpottaisi.

Jossain, ehkä pimeässä ladon nurkalla tai sitten vain hänen unikuvissaan, lepatti pieni vihertävä liekki, joka kipinöi viimeisen valonsa ja painui sitten sammuksiin.

#tuntematon sotilas #'ottakaa nyt tästä sitten' vois hyvin olla mun ficcitägi #koska se on mun mood aina ku postaan tänne jotai :D #mutta #fanfic #sihvonen #salo #sihlo #huhhuh vois oikeesti kirjottaa seuraavaks jotai onnellista

28 notes · View notes