Kuplien puhkaisua, osa 4 - REconomy-harjoittajien nimeämä ehdokas Lush Spring Prizen voittajaksi
Kirjoittanut Nenad Maljković
Piskuinen kolmen henkilön tiimi (Jay Tompt, Nenad Maljković & Wouter Extercatte) saattoivat päätökseen ja jättivät REconomy-harjoittajien anomuksen Lush Spring Prize 2019 -palkintoa varten Established Projects -kategoriassa (me tavoittelemme enemmän vaikuttavuutta kuin mielipidevaikuttamista, emmekä me tee “kampanjointia tai lobbausta”, joten meidän mielestämme sovimme tuohon kategoriaan). Jos me voitamme, saamme 25,000 Britannian puntaa. Jos me emme voita, tällä hetkellä olemme 3–6 kuukauden mittaisessa yhteistekemisen ja bootstrappingin kokeessa, joten teemme tämän jokatapauksessa. Lush Springin kilpailuvastaukset kuvaavat sitä mitä teemme… 🙂
…12. Liiketoimintamalli / juridinen status / organisaatiorakenne
Harjoittajien virtuaaliyhteisö, jota yhteismaana tukevat sen jäsenet sekä useat eri lainsäädäntöalueilla rekisteröidyt järjestöt, joiden jäseniä yksittäiset jäsenet ovat, Art of Transition Foundation on yksi niistä.
13. Mitkä ovat organisaationne taustalla olevat arvot? Jos kyse on voittoa tavoittelevasta yhtiöstä, kuvaa tasetta ja tuloslaskelmaa kolmikantaraportoinnilla.
Ydintasolla meitä ohjaa permakulttuurietiikka (Maapallon hoito, ihmisten hoiva, reilu jako) sekä Modernin Agilen periaatteet (tee ihmisistä mahtavia, tee turvallisuudesta ykkösasia, kokeile ja opi nopeasti, jatkuvasti toimita arvoa). Työmme keskittyy olemaan katalyytti vaihtoehtojen luomiselle tuhoisille talousmalleille — vaihtoehtojen, jotka ovat yhteisövetoisia, desentralisoituja, bioregionaalisesti asianmukaisia, oikeudenmukaisia ja inklusiivisia, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti regeneratiivisia. Me arvostamme monimuotoisuutta, kunnioittavaa kuuntelemista demokraattisia ja kollaboratiivisia ja inklusiivisia tapoja tehdä päätöksiä.
…20. Kertokaa tarinanne.
Paikallisesta maailmanlaajuiseen virtuaalinen käytäntöyhteisö on regeneratiivisille yrittäjille, yritysekosysteemien rakentajille ja yhteisöorganisaattoreille. Olemme majakka kasvunjälkeisille, jälkikapitalistisille talousmalleille (solidaarisuustalous, osuuskunnat, yhteiskunnalliset yritykset, yhteisvauraus jne.), jotka on nivottu paikallisiin/alueellisiin yhteisöihin. Itseorganisointi tarjoaa vertaistukea, helpottaa sosiaalista oppimista ja koordinoi toimintaa paikallisella, ylipaikallisella, bioregionaalisella, ylikansallisella ja globaalilla skaalalla.
Levitämme sosiaalisia ja taloudellisia innovaatioita, jotka toimivat elämää vahvistavina vaihtoehtoina vallitseville tuhoisille malleille. Rakennamme globaaleja uudistuvia kulttuureja ”liikkeiden liikkeeksi”. Aloitimme vuonna 2011 REconomy Projectina, Transition Town Totnesin ja Transition Networkin toiminnallisena risteytyksenä. Kansainväliseen hankkeeseen osallistui ryhmiä Belgiasta (Wallonia), Brasiliasta, Kroatiasta, Saksasta, Italiasta, Latviasta, Alankomaista, Meksikosta, Portugalista ja Yhdysvalloista, jotka muodostivat kansainvälisen REconomy Groupin, ja REconomy Centre aloitti toimintansa Totnesissa. Vuoden 2017 alussa ryhmä muuttui virtuaaliseksi CoP:ksi, jonka nimi on REconomyn harjoittajat.
Katso historia verkkosivuiltamme.
21. Mitä regeneraatio tarkoittaa organisaatiossanne ja miten regeneraation ideat liittyvät ideaanne?
REconomy-harjoittajat ovat ihmisiä, jotka tulkitsevat ‘regeneraatiota’ paikallisten ja alueellisten talousjärjestelmien kontekstissa, jotka ovat oikeudenmukaisia, inklusiivisia, ekologisesti viisaita ja yhteiskunnallisesti elävöittäviä, resilienttejä ja monimuotoisia. Me käytämme termejä ‘regeneratiivinen’ tai ‘regeneraatio’ kuvaamaan niitä järjestelmiä, jotka parantavat ja elvyttävät, luovat olosuhteet terveemmälle lisääntymiselle ja evoluutiolle.
Meidän suosimamme menetelmät — kuten ‘järjestelmänlaajuinen ajattelu’, vertaistuotanto, yhteisön mukaanotto, käyttäen konsepteja kuten ‘yrittäjyys’ ja ‘sijoittaminen’ tavoilla jotka tuovat jäsenet yhteistyön äärelle, yhteisten visioiden ja vastuullisuuden pariin — nämä luovat olosuhteet omavaraisuudelle ja järjestelmätason ratkaisuille. Näin mahdollistetaan toistuvat ja itseään toistavat interventiot ja hankkeet, jotka ovat laajojen toimijaryhmien hallussa ja jotka vakiintuvat uusiksi kulttuurinormeiksi. Nämä ajatukset ovat taloudellisen uudelleensijoittamisen viitekehyksemme ja tavoitteenamme levittää sen käyttöönottoa paikallisesta maailmanlaajuiseen virtuaalisen käytäntöyhteisömme kautta.
22. Kuka hyötyy työstänne?
Välittömät hyödynsaajamme ovat REconomy Practitionersin paikallisen ja maailmanlaajuisen virtuaalisen käytäntöyhteisön jäsenet, jotka saavat tietoa, työkaluja, luottamusta ja yhteistyösuhteita. Heihin kuuluvat paikallistalouden aktivistit, uudistavat yrittäjät, järjestäjät ja käytännön toimijat, vihreät / sosiaaliset / eettiset / paikalliset yrittäjät, paikalliset / vaikuttavuusinvestoijat, paikalliset poliittiset toimijat ja ”ankkurilaitosten” päätöksentekijät.
Nämä aktiiviset kansalaiset, jotka ovat saaneet voimia osallistumalla yhteistyöhön, tuovat mukanaan välineitä, ideoita ja itseluottamusta uusien mallien ja suhteiden luomiseen omilla paikkakunnillaan — kaupungeissa, pikkukaupungeissa ja maaseutualueilla. Nämä toimet puolestaan käynnistävät tai edistävät talouden siirtymisprosessia kohti uusiutuvia paikallisia ja bioalueisiin soveltuvia malleja.
23. Henkilökohtainen ja tiimin hyvinvointi
Juuri nyt olemme jossain hyvin pienen kollektiivin ja ”tiimien tiimin” välissä, työskentelemme ketterästi, edullisesti ja suurella vipuvaikutuksella ja pyrimme saavuttamaan suuren vaikutuksen. Jos ”pyrimme myöntämään yhden palkinnon pienimuotoiselle hankkeelle tässä kategoriassa” — olemme sekä pieniä että suuria!
Käytämme suostumukseen perustuvaa päätöksentekoa ja jaamme työn yhteisesti mahdollisuuksien mukaan. Keskeiset roolit voitaisiin nimetä yleisesti: verkoston kutojiksi, yhteistyön aloittajiksi, tiimien koollekutsujiksi ja koordinaattoreiksi sekä tiimin jäseniksi. Kaikki roolit ovat tilapäisiä, ja rakenteemme ovat hyvin dynaamisia ja kehittyvät orgaanisesti sopeutumalla nopeasti muutoksiin ”ekosysteemissämme” ja sen ulkopuolella. Katso kaavio täältä havainnollistavasti: https://goo.gl/i8J74s
Meillä on säännöllisiä videokokouksia, ja pidämme säännöllisesti yhteyttä kokousten välillä, mikä luo toisiaan tukevaa ja välittävää kulttuuria. Yhteistyökumppaniverkoston kehittäminen on vasta alkuvaiheessa, mutta meillä on tukisuhteita ydintiimin jäsenten välillä, jotka tulevat Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Ruotsista, Alankomaista, Ranskasta ja Kroatiasta ja tuovat mukanaan erilaisia taitoja, kulttuurisia näkökulmia ja tietoa.
24. Kuvaa laajempi ympäristö jossa työskentelet ja sen keskeiset haasteet ja rajoittavat tekijät, joita organisaationne kohtaa toimiakseen ja kehittyäkseen?
Olemme ammattilaisia, joilla on samanaikaisesti kaksi näkökulmaa. Ensimmäinen on paikallinen, jossa asumme ja työskentelemme. Aloitamme niinkutsutuilla siirtymäyrityksillä (eli regeneratiivisilla startupeilla) permakulttuurin etiikan, kolminkantaraportoinnin, yhteisön joustavuuden ja paikallisen ekosysteemin regeneroinnin mukaisesti. Luomme aloitteita kehittämään paikallista siirtymäyrittäjäkulttuuria ja yritysten ”ekosysteemejä” tukemaan niiden kehitystä. Kiireellisyyden tunne kiihtyy, ja kysyntä sille, mitä teemme yhteistyöhankkeessamme, kasvaa.
Toinen on planetaarinen näkökulma, eli paikallinen ja globaali virtuaalinen harjoittajayhteisö. Kehitämme foorumia osaamisen levittämiseksi ja edellytysten luomiseksi yhteistyölle — paikallisesti, paikasta toiseen tai virtuaalisesti — tarkoituksena levittää regeneroivia talousmalleja: innovaatioita, joilla pyritään lisäämään joustavuutta, ekologista kestävyyttä, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä sosiaalista yhteenkuuluvuutta niillä paikkakunnilla ja alueilla, joilla toimijamme toimivat. Verkostomme kasvua ja kehitystä rajoittava tekijä on sellaisten resurssien puute, jotka mahdollistaisivat maksullisen työn vertaistuen, oppimisen, rahoituksen ja toimintaohjelmien kehittämiseksi ja helpottamiseksi.
25. Millä tavoin organisaationne tukee suoraan niiden luonnonvarojen palauttamista, joista se on riippuvainen?
Jäsenemme tekevät sen paikallisesti, siellä missä he asuvat, ja heillä on kaksi näkökulmaa, jotka selitettiin edellisessä vastauksessa. Käytäntöyhteisömme tarjoaa vertaistukea ja mahdollisuuksia itseorganisoitumiseen.
Kun yksittäinen henkilö tai ryhmä näkee tilaisuuden tehdä muutoksen tai kokeilla jotakin tai jos he kokevat voivansa käynnistää toiminnan, käytäntöyhteisömme tarjoaa heille mahdollisuuden löytää verkostostamme muita, jotka voivat liittyä heidän mukaansa tai tehdä yhteistyötä ja kokeilla pieniä toimia ja saada käyttöönsä toimintaan tarvittavia resursseja. Tässä yhteydessä kiinnitämme huomiota siihen, mitä tapahtuu, teemme jälkipuintia, opimme kokemuksesta, analysoimme, mitä tehtiin (jotta voimme ottaa paremman seuraavan askeleen) ja jaamme sitten oppimamme laajemman verkoston kanssa. Esimerkiksi Totnesissa olemme auttaneet saamaan aikaan taloudellisia investointeja ja yhteisön tukea kahdelle paikalliselle maatilalle, joista toinen ei viljele maata, toinen on biodynaaminen ja kumpikin ryhtyy toimenpiteisiin maaperän parantamiseksi, biologisen monimuotoisuuden lisäämiseksi jne. Tarjoamme valmennusta toiselle hankkeelle, jonka tavoitteena on puuttua kuivuuteen. Katso www.schoolfarmcsa.org.uk & https://apricotcentre.co.uk.
26. Miten organisaationne tukee regeneraatiota?
Sosiaalinen uudistaminen on luultavasti tärkein osa toimintaamme. Bill Mollisonia lainatakseni: ”Ihmiset ovat ongelma, ihmiset ovat ratkaisu.” Yksi sosiaalisen rappeutumisen ajureista on kaivannaistalous. Kannattamamme lähestymistavat ja mallit, jotka rakentavat uudelleen paikallistaloutta ja suhteita paikallisyhteisöissä, edistävät sosiaalista uudistumista.
Pyrimme rakentamaan suhteita kahdessa kontekstissa: henkilökohtaisesti ja virtuaalisesti. Sekoitamme näitä konteksteja mahdollisuuksien mukaan vähentääkseen työmatkoja ja matkustusjälkeä. Tuemme virtuaalisen yhteistyön taitojen kehittämistä sekä käytännön tekniikoita ja menetelmiä, jotka erottavat yhteistyökulttuurin vallitsevasta konfliktikulttuurista. Edistämme ja tuemme itseorganisoitumista. ”Eläviä, emergenttejä, hajautettuja, hajautettuja, hajautettuja, paikallisesti virittyneitä tiimejä, jotka käsittelevät lakkaamatonta muutosta ilman, että niiden tarvitsee mukautua hierarkioihin, valtakirjoihin ja valvontaan.” – Giles Hutchinsia lainaten. Verkostojen kutomisessa on pohjimmiltaan kyse sosiaalisesta uudistumisesta nykyaikaisessa sosiaalisessa kontekstissa ja siirtymisestä egokeskeisistä verkostoista ekokeskeisiin verkostoihin.
Linkkejä tästä asiasta kertoviin artikkeleihin: https://goo.gl/i8J74s
27. Miten organisaationne tukee talouden regeneraatiota?
Kannatamme lähestymistapoja, joiden avulla paikallisen ja alueellisen talouden toimijat voivat siirtyä tuhoisista talousmalleista paikallisiin, hajautettuihin ja bioalueisiin soveltuviin malleihin, jotka luovat toimeentuloa ja työpaikkoja tavalla, joka on osallistava, sosiaalisesti ja ekologisesti uudistuva, oikeudenmukainen ja kestävä. Tukemamme aloitteet toimivat sekä paikallisen/alueellisen talousjärjestelmän tasolla että REconomy-yritystasolla. REconomy Enterprise on taloudellisesti elinkelpoinen kauppayhtiö, joka täyttää todellisen yhteisön tarpeen, tuottaa sosiaalisia hyötyjä ja jolla on myönteisiä tai ainakin neutraaleja ympäristövaikutuksia.
Jos talous nähdään paikallisesta globaaliin ulottuvana järjestelmänä, jonka tehtävänä on tyydyttää ihmisten tarpeita, järjestelmän osatekijät ja niiden yhteydet ja vuorovaikutus on suunniteltava uudelleen, jotta niistä tulisi uusiutumiskykyisiä ja kestävämpiä. Tästä seuraa REconomy, ja tästä syystä keskitymme paikallisesta globaaliin.
Tuorein tutkimus lähestymistavastamme löytyy Totnes REconomy Impact Report 2012-2017 -julkaisusta: https://reconomycentre.org/2017/09/21/totnes-reconomy-impact-report-2012-2017/
REconomy-raporttien kokoelma (julkaistu 2012-2017): http://www.artoftransition.org/en/activities/reconomy/resources
28. Miten läpinäkyviä olette rahatilanteenne kanssa yhteisössänne?
Käytämme avoimuutta kaikessa toiminnassamme. Virtuaalisessa CoP:ssämme noudatetaan avointen kirjojen politiikkaa, ja käytämme Open Collectivea joukkorahoitusalustana. Kyseinen alusta on kehitetty avoimen lähdekoodin projekteja varten, ja se on avoimen lähdekoodiin perustuva startup-yritys. Se on ”läpinäkyvä jo lähtökohtaisesti” ja tarjoaa helpon pääsyn tietoihin kaikista rahoitustapahtumista. Teemme budjetointi- ja rahankäyttöpäätökset tiimeissä tiimialueiden mukaan. Tuemme jäseniämme toteuttamaan tätä lähestymistapaa paikallisissa pyrkimyksissään, paikallisesti. Teemme sen tarjoamalla taitojen opetusta, joka mahdollistaa läpinäkyvyyden hyvän hyödyntämisen.
29. Miten tiiminne tai organisaationne on yhteydessä muihin organisaatioihin ja/tai laajempiin verkostoihin lokaalista ja globaalisti?
Pyrimme tietoisesti yhdistämään ja lähentämään toimijoita, jotka työskentelevät laajemmin ”uuden talouden” eri osa-alueilla maailmanlaajuisesti. Virtuaalisen yhteistyökumppanimme jäsenet ovat yleensä yhteydessä yhteen tai useampaan järjestöön, verkostoon tai liikkeeseen: Transition Hubs Group, Permakulttuuri ja ekokylä, ECOLISE, sosiaaliset yritysverkostot, Degrowth-liike, P2P-liike, TEAL-liike, verkostokudonnan konsultit, WEAll – Wellbeing Economy Alliance, NESI Forum, CtrlShift, RIPESS/REAS/Solidarity Economy, New Economy Coalition, Sociocracy ja Art of Hosting verkostot ja CoPs… lista on loputon.
30. Käyttääkö organisaationne kokemusta ja oppimista auttamaan muita replikoimaan työtänne?
Keskeinen osa REconomy-harjoittelijoiden virtuaalista työyhteisöä on helpottaa vertaisoppimista ja sosiaalista oppimista. Teemme sen ensisijaisesti helpottamalla ”tärkeitä keskusteluja”, jotka johtavat yhteistyöhön käytännön hankkeissa. Lähestymistapana on määritellä pieni hanke, jolla on selkeä määritelmä onnistumisesta ja joka voidaan toteuttaa suhteellisen lyhyessä ajassa. Kokeilu. Sen toteuttaminen rakentaa luottamusta ja suhteita osallistujien välille. Kokemuksen perusteella osallistujat voivat käydä lisää keskusteluja, jotka johtavat useampaan yhteistyöhön samojen tai eri osallistujien kanssa jne.
31. Miten käytätte palkintorahat haasteidenne ratkaisemiseksi ja tavoitteidenne kanssa eteenpäin menemiseksi?
Muodostamme kaksi verkostokutojien ryhmää, jotka on organisoitu ja koordinoitu aikavyöhykkeiden mukaan ja jotka työskentelevät eri verkostojen risteyskohdissa. Keskitymme taitojen jakamiseen, jotta verkostokutojat voivat parantaa virtuaalisia yhteistyötaitojaan, mukaan lukien taidot helpottaa merkityksellisiä keskusteluja, jotka johtavat käytännön hankkeisiin sosiaalisen oppimisen ja koordinoidun paikallisen ja globaalin toiminnan välillä. Tähän prosessiin sisältyy yksi tai useampi työpajakokoontuminen, jossa yhdistetään henkilökohtainen ja virtuaalinen osallistuminen ja joka järjestetään myös aikavyöhykkeiden mukaan hajautettuna tapahtumana (matkustusjalanjäljen vähentämiseksi).
32. Onko organisaatiollenne tarjolla jotain muuta tukea, josta voitte hyötyä, esim. mentorointi, tutkimusapu, julkisuus, tiedonjakaminen muiden organisaatioiden kanssa?
Connecting with individuals that are involved with a local regenerative or new economy projects, and one or more organisations and networks. We enter into conversation with them about building global regenerative cultures “movement of movements” in practical way. Various theories and frameworks are useful, but we are after outcomes in real world, i.e. objective, subjective and intersubjective realities (from “Sapiens: A Brief History of Humankind” by Yuval Noah Harari). Support for this will be well used and appreciated by key people in REconomy practitioners local to global virtual CoP.
Lähde: medium.com
https://kapitaali.com/kuplien-puhkaisua-osa-4-reconomy-harjoittajien-nimeama-ehdokas-lush-spring-prizen-voittajaksi/
0 notes
Vihreät vai Vasemmisto eurovaaleissa?
Eurovaalien ennakkoäänestys on nyt käynnissä ja ainakin allekirjoittaneelle puolueen valinta tuottaa enemmän vaikeuksia kuin vaikkapa eduskuntavaaleissa. Siispä kokosin tämän pitkän postauksen aiheesta tasapuolisuuteen pyrkien.
Tähän alkuun havainnollistava grafiikka ilmasto- ja ympäristöasioista, joka jo itsessään kertoo, miksi oma valintani osuu ehdottomasti Vihr/Vas-akselille eikä esim. demareihin:
Lähde: ilmasto- ja luonnonsuojelujärjestöjen EU Parliament Scoreboard 2023. Vihreiden puuttuvat pisteet liittyvät ilmeisesti Ville Niinistön poissaoloihin lapsen keskoshoidon takia.
Seuraavassa käsitellään näiden puolueiden vaaliteemoja, arvoja, todennäköisiä läpimenijöitä ja parlamenttiryhmiä sekä vaaliennusteita.
Puolueiden vaaliteemat lyhyesti
Vasemmistoliitto on valinnut neljä kärkiteemaa eurovaaleihin:
Rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Äärioikeiston noustessa vastavoimaksi tarvitaan vahvaa vasemmistoa. Jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta tai syrjinnästä. Ihmisoikeus- ja sotarikoksia on vastustettava johdonmukaisesti.
Luonnon ja reilujen ilmastotoimien puolesta. Vastuumme on jättää tuleville sukupolville elinkelpoinen ja hyvinvoiva planeetta. Yhdessä saamme aikaan vaikuttavampia tekoja ja näytämme suuntaa muulle maailmalle. Siirtymän ilmastokestävään arkeen pitää olla reilu kaikille.
Reilun talouden puolesta. Haluamme varmistaa, että jokainen tulee toimeen tekemällään työllä. Reilut työehdot kuuluvat kaikille. Suuryritysten ja rikkaiden veronkierto, rahanpesu ja veroparatiisit on saatava kuriin. Yhteiset rahat on käytettävä yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseen.
Nuorten tulevaisuuden puolesta. Parempi tulevaisuus rakennetaan vahvistamalla nuorten hyvinvointia. Nuorten työllistymistä ja toimeentuloa on tuettava, ja mielenterveyspalvelut on taattava kaikkialla Euroopassa.
Vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.
Vihreiden kärkiteemat on kiteytetty muotoon Rakennetaan uutta, luodaan toivoa, suojellaan arvokkainta. Otsikko- ja väliotsikkotasolla ne kuuluvat näin:
EU:n on oltava ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan veturi. Tavoitteita ensi kaudella: torjutaan ilmastokriisiä ja luonnon köyhtymistä, ruoantuotanto puhtaammaksi ja eettisemmäksi.
EU on rauhan ja turvallisuuden projekti. Tavoitteita ensi kaudella: puolustetaan Eurooppaa yhdessä, edistetään rauhaa ja demokratiaa EU:n lähialueilla.
Kestävä talous ja reilu työelämä lisäävät kaikkien hyvinvointia. Tavoitteita ensi kaudella: uudistetaan EU:n budjettia sekä tuetaan reilua kilpailua ja kiertotaloutta, digitalisaatio palvelemaan avointa ja kestävää yhteiskuntaa, parannetaan työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Osaaminen, koulutus ja tutkimus ovat avain tulevaisuuteen. Tavoitteita ensi kaudella: jokaiselle mahdollisuus kouluttautua, uusi tieto tarvitsee tuottajansa.
Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio ovat EU:n ydin. Tavoitteita ensi kaudella: puolustetaan perus- ja ihmisoikeuksia, edistetään sosiaalisten oikeuksien toteutumista, vahvistetaan eurooppalaista demokratiaa, luodaan turvallisia reittejä Eurooppaan.
Hyvä mutta tähän postaukseen hieman pitkähkö koonti löytyy tämän sivun alaosasta. Koko vaaliohjelmaan voi tutustua täällä.
Toisin sanoen teemat ovat siis melko samankaltaisia ja niissä on lähinnä painotuseroja. Sama koskee edustajien vastauksia vaalikoneisiin (ks. esim. tämä ja tämä Ylen juttu).
Kummankin puolueen menestyksestä on siis syytä iloita, mutta mistä niitä eroja sitten löytyy?
Puolueiden arvot
Grafiikka: Yle
Vaalikonevastausten perusteella Vihreiden ehdokkaat ovat lähellä poliittista keskustaa, ja sieltä löytyy myös muutama talousoikeistolainen. Vasemmistoliitto on vahvasti vasemmalla. Vastaavasti vihreät ovat kaikki hyvin arvoliberaaleja, kun taas vassareista löytyy pari ehdokasta, jotka mieltävät itsensä "ei konservatiiveiksi eikä liberaaleiksi" (esim. varapuheenjohtaja Jouni Jussinniemi).
Todennäköiset läpimenijät
Ylen taannoisessa analyysissa käsiteltiin kunkin puolueen nimekkäimpiä ehdokkaita. Kumpikin puolue on ennusteiden mukaan saamassa kaksi paikkaa.
[Vasemmistoliitosta] Brysseliin pyrkivät niin puheenjohtaja Li Andersson, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kuin meppinä jo aiemmin toiminut Merja Kyllönen. Parhaassa tapauksessa Andersson vetää mukanaan vielä toisen ehdokkaan europarlamenttiin ja vasemmistoliitossa käynnistyy keskikesällä kisa puheenjohtajan paikasta.
[Vihreiden] Ville Niinistö hakee jatkoa meppinä ja viime vaalien tuloksen perusteella läpimeno näyttää todennäköiseltä tälläkin kertaa. Niinistön seuraksi puolue tarjoaa Brysseliin muun muassa puolueen entistä puheenjohtajaa Maria Ohisaloa, eduskuntaryhmän vetäjää Atte Harjannetta sekä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö Kultan pääsihteeriä Rosa Meriläistä.
Näiden ehdokkaiden vaalikonevastauksista tulee tällaiset itse väsäämäni nelikentät:
Arvoeroja siis löytyy, ja etenkin Vihreiden Atte Harjanne erottuu oikeistolaisuudellaan. Kaikki nämä nimekkäät ehdokkaat ovat kuitenkin varsin liberaaleja ja ovat allekirjoittaneet esim. ILGA-Europen vaalisitoumuksen sateenkaarioikeuksien puolesta.
Joka tapauksessa on hyvä miettiä, äänestääkö Anderssonia/Niinistöä vai haluaako vaikuttaa siihen, kenelle puolueen toinen paikka todennäköisesti menee. Myös yllätyksiä voi toki tapahtua, kun äänestysprosentti on todennäköisesti matala! Jos siis joku muu ehdokas houkuttaa enemmän, äänestä ihmeessä häntä.
Puolueiden ryhmät europarlamentissa
Parlamentissa järjestäydytään europuolueisiin ja ryhmiin. Niissä ei ole puolue- tai ryhmäkuria, vaan kaikki mepit saavat äänestää oman mielensä mukaan kaikissa äänestyksissä. Etenkin europuolueilla on kuitenkin määriteltyjä yhteisiä tavoitteita.
Tästä löytyykin yksi keskeinen ero vihreiden ja vassareiden välillä:
Grafiikka: Yle
Mediassa on kirjoiteltu viime päivinä paljon tästä The Leftin hajanaisuudesta Venäjä-asioissa. Li Andresson sanoi pari päivää sitten Hesarissa koko NGL:n kannan olevan, että GUE:n joukoista löytyvät Venäjä-mieliset ja/tai Ukrainan aseapua vastustavat mepit eivät enää voi olla samassa ryhmässä.
Henkilökohtaisesti en usko, että Vasemmistoliitto kuitenkaan lähtisi ryhmästä. Lautakuntapaikat jaetaan vaalien jälkeen ryhmien valtasuhteiden perusteella, eivätkä he varmasti halua jäädä ilman. Lisäksi NGL on hyvin yhtenäinen joukko, ja mitä enemmän he saavat paikkoja, sitä parempi on heidän neuvotteluasemansa ryhmän sisällä. Suomen vasemmistolle ennustettu yhden paikan vaalivoittokin on jo arvokas, sillä koko ryhmän paikkamäärän ennustetaan tipahtavan 37:stä 32:een (Politicon uusin ennuste).
Väistämättä on kuitenkin selvää, että Vihreiden on huomattavasti helpompi hypätä vaalien jälkeen suoraan valmiiseen organisaatioon kuin Vasemmiston omaansa. Tällä voi olla merkitystä esimerkiksi, kun ryhmät vaalien jälkeen neuvottelevat komission puheenjohtajaehdokkaan (erittäin todennäköisesti "euro-kokoomus" EPP:n Ursula von der Leyenin) kanssa tämän valinnasta ja komission ensimmäisen vuoden tavoiteohjelmasta.
Äänestä kumpaa tahansa, kunhan äänestät!
Näissä vaaleissa määritetään EU-politiikan suunta viideksi vuodeksi eteenpäin, ja ennusteiden mukaan konservatiivi- ja äärioikeisto ovat marssimassa isoon vaalivoittoon.
Politicon jatkuvasti päivittyvän ennusteen mukaan EPP (Suomesta Kok + KD) on tosiaan säilyttämässä nykyisen asemansa suurimpana (177>170 paikkaa) ja demarit toiseksi suurimpana ryhmänä (140>142). Sen sijaan keskustaliberaalit (Suomesta Kesk + RKP) ovat kutistumassa (102>76 paikkaa), kuten myös vihreät (72>42). Vasemmiston ennuste vaihtelee hieman lähteen mukaan; Politico veikkaa 37>32 paikkaa ja Ylen parin viikon takainen juttu pientä kasvua. Suomessa Vasemmistoliitolle ennustetaan yhden paikan voittoa, Vihreille puolestaan yhden paikan tappiota.
Odotettuja suuria vaalivoittajia ovat laita- ja äärioikeiston ECR (68>75) ja ID (59>69 paikkaa) sekä näihin ryhmiin tällä hetkellä kuulumattomat äärioikeistopuolueet (mm. Unkarin Fidesz ja Saksan AfD). Yhteenlaskettuna oikea äärilaita on saamassa jopa enemmän paikkoja kuin EPP, kenties peräti 180+.
Ylen jutun pointit seurauksista pätevät edelleen. EPP tulee saamaan lisää valtaa, eikä sen tarvitse enää tehdä myönnytyksiä vasemmiston tai liberaalien suuntaan, sillä se on valmis yhteistyöhön ECR:n kanssa. Rajumman ID:n kanssa EPP ei virallisesti halua toimia, mutta tämä voi muuttua vaalikauden aikana - kuten myös ääri- ja laitaoikeiston ryhmäkenttä. ID:stä on jo ehditty ehdottaa (toistaiseksi epätodennäköistä) yhdistymistä ECR:n kanssa, ja tällä hetkellä ryhmättömät ääripuolueet saattavat liittyä jompaankumpaan.
Varmaa on siis, että esim. ilmastopolitiikka valahtaa asialistalla alaspäin ja maahanmuuttopolitiikka kiristyy. Eurooppa on muutenkin menossa oikeistolaisempaan ja jopa vanhoillisempaan suuntaan. Esimerkiksi naisten ja sateenkaariväen oikeudet sekä Palestiinan tunnustaminen ovat vastatuulessa.
Siksi meidän, jotka emme tällaista kehitystä halua, on nyt erityisen tärkeää lähteä uurnille - joko torjumaan vihreiden vaalitappiota tai varmistamaan vasemmiston vaalivoittoa!
16 notes
·
View notes