Näkyykö tämä työelämän pelkokerroin sinunkin työpaikallasi? – USU: Työttömyys kasvaa, sairauspoissaolot sakkaavat (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site

Pitkiä sairauslomia oli viime vuonna ennätyksellisen vähän, kertoo Uutissuomalainen (USU).

Kelan tilastojen mukaan sairauspäivärahalle jäätiin viime vuonna yli 281 000 kertaa. Esimerkiksi vuonna 2014 määrä oli vielä yli 311 000.

Sairauspäivärahaa ei ole myönnetty koskaan niin harvoin kuin vuonna 2016. 

Kelan tutkimustiimin päällikön Jenni Blomgrenin mukaan merkittävin syy ennätysvuoteen oli heikko taloustilanne.

­– Kansainvälisistäkin tutkimuksista tiedetään, että kun työttömyys kasvaa, sairauspoissaolot vähentyvät. Ja kun työttömyys laskee, sairauspoissaolot lisääntyvät. Se voi kuulostaa erikoiselta, mutta on ihan ymmärrettävää. Kun työttömyysuhka kasvaa, niin ihmiset eivät uskalla olla poissa töistä, koska he pelkäävät jäävänsä työttömiksi, Blomgren selittää USU:lle.

­– Lisäksi työttömiksi jäävät ensimmäisenä kaikkein sairaimmat, jolloin sairauspoissaolot vähenevät, Blomgren kertoo.

Pitkät sairauspoissaolot ovat vähentyneet Suomessa kymmenen vuotta.

Tänä vuonna tilanne on kuitenkin muuttumassa ja määrä kääntymässä kasvuun. Vuoden 2017 tammi­–syyskuussa sairauspäivärahakausia alkoi noin viisi prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona.

Sairauspäiväraha on Kelan maksama etuus, jolla korvataan sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden tuomia tulonmenetyksiä. Sairauspäivärahaa pidetään työikäisen väestön pitkien sairauspoissaolojen mittarina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

from WordPress http://ift.tt/2mRtXqM via IFTTT

Opiskelija, tunne oikeutesi!

Käsittelimme eilen Helsingin yliopiston opintotukilautakunnan kokouksessa edistymisen seurannan tapauksia. Jos opiskelijan opinnot eivät etene vaadittavaa tahtia (4,8op/kk, ensi syksystä 5op/kk), joutuu opiskelija lukuvuotta seuraavana syksynä edistymisen seurantaan. Seurannasta selviää joko suorittamalla 18op syksyn aikana tai selittämällä hyväksyttävällä syyllä opintojen hidasta etenemistä. Syyksi kelpaa oma tai läheisen vakava sairaus tai kuolema tai muu vaikea elämäntilanne. Lisäksi syyn on oltava tilapäinen. Työnteko tai esimerkiksi lapsen saaminen eivät ole hyväksyttäviä syitä.

Eilisessä kokouksessa käsittelimme erilaisiin syihin vedonneiden opiskelijoiden tapauksia ja meillä oli kolme ratkaisuvaihtoehtoa: jatkaa tuen maksemista normaalisti, myöntää tuki määräaikaisena tai lakkauttaa tuki. Ratkaisujen tekeminen ei ole näissä tapauksissa helppoa, koska kokonaistukiaika on rajattu pääsääntöisesti 55 tukikuukauteen. Onko opiskelijan kannalta parempi jatkaa tuen maksua, jos hidas eteneminen on ollut ongelma jo useampana vuotena? Jos tahti ei nopeudu, tukikuukaudet menevät “hukkaan” ja opinnot täytyy saattaa loppuun kokonaan ilman tukea. Toisaalta, mitä opiskelijalle seuraa tuen katkaisemisesta? Tajuaako hän hakeutua tarkoituksemmukaisemman tuen piiriin tai onko edes oikeutettu siihen? Tukiviidakon ongelmat konkretisoituvat: ihmiset eivät osaa hakea tukia, joihin ovat oikeutettuja eikä oikeaa tukimuotoa välttämättä löydy, jos et asetu tarpeeksi selvästi mihinkään kategoriaan. Toinen ongelma, jonka opintotukilautakunnassa kohtaa, on kapea ja lokeroitunut käsitys ihmisen terveydestä. Opintojen on edettävä vaadittua tahtia vain tilapäinen hidastuminen annetaan anteeksi. Pitkäaikainen masennus, joka vaikuttaa opintojen etenemiseen koko opiskelun ajan ei ole selitys tai oppimisvaikeus, jonka vuoksi ei pysty vaadittuun tahtiin. Tällaisissa tapauksissa tukijärjestelmän logiikan mukaan opiskelijan kuuluisi hakautua toisen tukimuodon piiriin tai lopettaa opintonsa. Esimerkiksi masentuneelle opintojen eteenpäin saattaminen voi kuitenkin olla huomattavasti mielekkäämpää kuin viruminen sairaspäivärahalla, jolloin opintoja ei periaatteessa saa suorittaa. Kukaan ei tosin valvo tätä, joten käytännössä sairauspäivärahalla opiskelu on mahdollista. Voi myös olla, ettei elämäntilanne oikeuta muihin tukimuotoihin, mutta hidastaa opintoja pitkäaikaisesti.

Opintotukilautakunnan mahdollisuudet neuvoa opiskelijoita muista tukimuodoista ovat rajalliset, koska ne eivät kuulu lautakunnan toimivaltaan. Tässä lyhyesti tietoa muista tukimuodoista, jos lakkautuspäätös uhkaa:

1) Sairauspäiväraha Jos sairastut ja sairaus kestää yli 15 päivää, voit hakea sairauspäivärahaa. Jos opintosi eivät sairauden takia etene, kannattaa sairauspäivärahaa hakea. Muista hakea myös asumistukea. Kelan opas sairastavalle opiskelijalle

2) Toimeentulotuki Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja olet oikeutettu siihen, jos et ole oikeutettu mihinkään muuhun tukeen. Opiskelijoiden kohdalla toimeentulotuen myöntämisen kriteerit vaihtelevat. Opintotuen keskeydyttyä tai loputtua toimeentulotukea kannattaa hakea ja sitä täytyy myöntää, mikäli et voi hankkia toimeentuloasi mistään muualta. Toimeentulotukea haetaan omalta sosiaaliasemalta. Helsingin sosiaaliasemat HYYn toimeentulotuki-info

3) Yleinen asumistuki Jos et ole oikeutettu opintotukeen (se on katkaistu tai loppu), voit hakea yleistä asumistukea. Kelan asumistukisivut ja -laskuri

Yksi konkreettinen parannus olisi mahdollistaa osa-aikaineen opiskelu sairauspäivärahalla. Opiskelulla voi olla etenkin mielenterveyden sairauksien kohdalla kuntouttava vaikutus ja lisäksi tämä helpottaisi siirtymää takaisin täysipäiväiseen opiskeluun. Tämäkään muutos ei ratkaise kaikkia ongelmia. Tässäkin tapauksessa vastikkeeton perustulo olisi hämmästyttävän hyvä ratkaisu. Perustulon kautta omatahtinen opiskelu olisi mahdollista. Perustulo myös ylittää kokonaan kontrolliin ja väärinkäyttöön liittyvän problematiikan. Kun tuki on automaattinen, sen käyttöä ei tarvitse valvoa eikä sitä voi käyttää väärin.