Juustogaala
Juustoritarikunta oli jälleen kokoontunut juhlimaan vuosittaista Juustogaalaa, joka oli yksi Juustokuningaskunnan odotetuimmista tapahtumista. Gaala oli tunnettu ihastuttavasta tunnelmastaan ja herkullisista juustoherkuistaan, ja se houkutteli paikalle juuston ystäviä ympäri valtakuntaa.
Sir Brie, rohkea juustoritari, saapui gaalaan yllään kirkkaasti loistava juustokuviollinen haarniska, jonka kullatut yksityiskohdat säteilivät juhlavalojen loisteessa. Hänen rinnallaan oli hänen uskollinen kumppaninsa, Juusto-juustohöylä Salaneuvos, joka oli pukeutunut viisaan näköiseen viittaan, jonka kankaassa kimalteli juustonmuotoisia kiiltäviä koristeita. Heidän seurassaan oli Mozzie, nuori juustoseppä vuoristokylästä, joka oli valmistanut itselleen upean vuohenjuustonvärisen takin gaalaa varten.
Tuore juustoritari, Lady Gouda, asteli Juustokuninkaan linnan portaille yllään kaunis puku, jonka kimaltelevat koristeet muistuttivat juuston muruja auringonvalossa. Hänen vierellään kulki Parmesaani Petrify, kokenut juustonhoitaja, joka oli pukeutunut ylpeästi vaaleanpunaiseen juustonmuotoiseen viittaan.
Juustogaalan pitkien pöytien ääressä istui kaikki valtakunnan silmäätekevät, ja juustot notkuivat pöydillä joka suuntaan. Suuren linnan seinät oli koristeltu juustoaiheisilla maalauksilla ja koristeilla, ja juhlasali oli täynnä iloista puheensorinaa ja naurua.
Keskellä vilinää seisoi Lactatia, juustoarkeologi ja Juustokuningaskunnan historian asiantuntija, esittelemässä uusinta löytöään, muinaista juustokiveä, jonka väitettiin sisältävän salaisen reseptin maailman parhaimpaan juustoon.
Gaala ei kuitenkaan sujunut aivan mutkattomasti. Juustotaikuri, joka oli laskeutunut alas vuorelta, oli vahingossa loihtinut juustolabyrintin ja tehnyt kauhistuttavan virheen. Nyt juustolabyrintti alkoi kasvaa ja levitä ympäri suurta juhlasalia. Juustomestari Kukko taas oli onnistunut rikkomaan kaikkien aikojen suurimman juustopyramidin, mikä oli saanut sen romahtamaan keskelle pitopöytiä, missä juustopyramidin juustoa nyt mässäiltiin riemulla.
Sir Brie, Salaneuvos, Mozzie, Lady Gouda ja Parmesaani Petrify päättivät yhdistää voimansa ja korjata tilanteen. He hypähtivät juustolabyrinttiin ja alkoivat etsiä keinoa, jolla se ei enää laajenisi. Labyrintti oli täynnä juustoisia ansakuoppia ja vauhdikkaita liukumäkiä, mutta lopulta he onnistuivat selvittämään sen salaisuudet ja palauttamaan sen aivan tavalliseksi juustolabyrintiksi.
Sir Juustoinen kiersi salissa tervehtimässä vieraita ja maistelemassa eri juustoja. Hän oli pukeutunut juustokuvioiseen keltaiseen viittaan ja piteli juustohöylää tassuissaan, jotta voisi aina halutessaan höylätä herkullisen viipaleen juustoa kitusiinsa. Sir Juustoinen oli valtavan ylpeä Juustokuningaskunnastaan ja sen juustoista, ja hän halusi jakaa tuon ylpeyden kaikkien kanssa gaalan aikana.
Kun Juustogaala oli saatu pelastettua kaaokselta, Juustokuningaskunnan kansa kiitti sankareita raikuvin aplodein. Gaala jatkui vielä pitkälle yöhön, ja lopulta kaikki saivat nauttia herkullisista juustoista ja nauraa hullunkurisille tapahtumille. Tämä hartaan juustolainen kansa tiesi, että vaikka elämässä tulikin vastaan juustoisia haasteita, yhdessä ne voitettiin aina.
5 notes
·
View notes
Linda turned this formerly deserted house into a boldly decorated home that charms down to the last detail with its eclectic style. There is even armor in the Gothic-influenced library room!
The walls of the living room used to be bright red. There was too much red, so Linda decided to change the color to cool green. The plush sofa is one of Linda’s favorite pieces of furniture.
In the Victorian-style bedroom, a new passage was opened in the renovation through the living room. Linda bought the makeup vanity at auction.
One of the upstairs summer rooms is furnished for Linda, who is a garden writer.
In the pretty kitchen, the furniture was found at the flea market. Linda sanded and painted the worn surfaces and upholstered the chairs again.
The bathroom leans to Art Deco, a style that always fascinated Linda, and black and white is timeless.
Lastly, there’s Linda’s unexpected Gothic Library, complete with a mural and suit of armor.
https://www.meillakotona.fi/artikkelit/yllatys-oven-takana-haarniska-goottikirjastossa
118 notes
·
View notes
Rautajärveläisten Narvan matka (Sydän-Hämeen Lehti)
Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site
Lukijan runo
Länsisatamassa on uusi ja hieno terminaali,
laivan aamiaispöydän salaateissa mukana on kaali.
Buffet aamiainen nautitaan Tallink Megastar laivalla,
seisovasta pöydästä vatsan saa täyteen vähällä vaivalla.
Taukopaikalla ihaillaan Valasten vesiputousta korkeaa ja kapeaa,
huikeissa maisemissa kenelläkään ei ole mieltä apeaa.
Saadaan uhkarohkea idea, että jyrkkää polkua pitkin ähellä,
30 metriä korkeaa vesiputousrotkoa pelottavan lähellä.
Ei ole pystysuoran rotkon reunalla kaidetta,
taustalla Suomenlahden merimaisema on kuin maalaustaidetta.
Seiskarin saari siintää kaukana ulapalla,
saarella ei vielä syyskuussa vieraile halla.
Luopioisten Linjan bussi lähestyy Narvaa,
Itä Virumaan asutus on verrattain harvaa.
Inger hotellissa ravintolailtaa istutaan kohtuukäytön mukaan,
kunnon känniä ei ota kukaan.
Kukaan hotellin tarjoilija ei pyytämättä kuittia anna,
saattavat turistien euroja omiin taskuihin panna!
Suttisen tilan marjojen säilyvyyteen tulee muutos,
hotellihuoneessa ilmenee uskomaton jääkaapin puutos!
Kolmantena päivänä loput marjat tarvitsee vessasta alas vetää,
mikä harmittaa marjoista pitävää setää.
Narvan kiertomatkalla opas kertoo, että on vahvaa näyttöä,
Narvassa on asukaslukuun nähden eniten huumeiden käyttöä.
Venäjän raja pahasti vuotaa,
Tallinnan laivan kaikuluotain karikkoista merenpohjaa luotaa.
Kun huonosti palkatulle tullimiehelle riittävästi ruplia antaa,
huumediileri huumekassin Viron puolelle tullin ohi saa kantaa.
Yön pimeydessä voi Narva joen yli huumekassin kanssa uida,
huumediilerin bisnis on tuottoisampaa kuin farmarin viljaa puida.
Noin 50 kilometriä Narvasta Kuremäen ortodoksi luostarissa oli
moni kattoa koristava sipulinmuotoinen kupoli.
Vaikka en vanno luostarin valaa,
kuvaamiskieltoa uhmaten kuvan luostarikirkon sisältä otan salaa.
Lähellä luostaria markkinoilla on monta torimyyjien pöytää,
englantia tai jopa suomea puhuvia myyjiä on helppo löytää.
Vaikka Narvan asukkaista vironkielisiä on vain kolme prosenttia,
rahayksikkönä käytetään euroa ja senttiä.
Kaduilla opasteet ja mainokset ovat enimmäkseen vain viroa,
mitä selkeä venäjänkielinen enemmistö kiroa.
Narvan museoiden lipunmyyjien englannin taito on lähes nolla,
voiko tämä totta olla?!
”Sprechen sie Deutsch?” kokeilen saksaa,
”No, no” vastaa tyttö, pääsylippu vain kaksi euroa maksaa.
Narvan torilla ei kaupanteossa ole mitään mieltä,
kukaan myyjä ei osaa yhtäkään Jukan taitamaa neljää kieltä.
Venäläisillä on EU maihin korkea kielimuuri,
kielten opetuksen taso EU maihin verrattuna on todella suuri.
Vaikka noussut on Viron alkoholivero,
Rimi marketin hintatasossa on Suomeen nähden suuri ero.
Kotikalja on halpaa ja hyvää,
raaka-aineena käytetään ohran jyvää.
Marketissa yhteisen kielen puute ei haittaa
kun kassalle euroja laittaa.
Hermannin linnan tornissa on taideaarteita,
Viron suorilla pikateillä hyvin vähän on kaarteita.
Museossa näytteillä on ritareiden miekkaa ja kalpaa,
hintataso Narvassa on halpaa.
Raskas on ritareiden haarniska,
kovilla olivat hartiat ja niska.
Vaikka kuvaaminen museossa kieltotaululla evätään,
jokaisessa kerroksessa kuvataan ja levätään.
Alakerroksen lipunmyyjät eivät kuvaamiskieltoa ehdi vahtia,
Jukan digikamera napsahtaa tiuhaa tahtia.
Ylimmästä kerroksesta komeat näköalat kyllä
avautuvat Narvan yllä.
Narvan ortodoksi katedraalin suntio kirkon pihalla mäikkää,
ääni on kuin perinnesoitin räikkää!
Suntion äänessä ei ole kuitenkaan yhtään vihaa,
Jukka, Erkki ja Antero ihailevat katedraalin hyvin hoidettua pihaa.
Kovaäänisyys on venäläistä luonteenlaatua,
syntymälahjaksi saatua.
Katedraalin ulko-ovella keski-ikäinen mies tekee ristinmerkin,
tapahtuma on mitä herkin.
Meneekö setä tekemään papille rippiä,
Venäjän velkoihin ottanut on pikalainaa eli vippiä?
Jukalle ja Erkille suuri riemu koittaa,
Narvan rantabulevardilla katusoittaja klassisella kitaralla soittaa.
Jukka kaivaa kukkarostaan kolikoita,
toivoo että vielä monta kappaletta taidokkaasti soita.
Kitaristin äänenvahvistin yhteistyösopimuksen yllättäen lopettaa,
rautajärveläisten matka Narvan kulttuuria opettaa.
Rakveressä kahvia juovat kaksi venäjänkielistä varusmiestä,
Venäjän armeijassa alokkaita voidaan rajusti simputtaa ja piestä.
Kukaan virolainen varusmies ei sano että pelkään,
että Viron armeijassa annettaisiin selkään.
Sammonkulmalla kaksi matkustajaa bussista poistuu,
Seuraava Narvan matka vasta ensi vuosikymmenellä toistuu.
Jukka Ollikkala
from WordPress http://ift.tt/2xcpe6G
via IFTTT
0 notes