lissuihmettelee-blog
Lissun innoblogi
Haaga-Helian liiketalouden opiskelija ihmettelee ja pohtii maailman menoa.
8 posts
Don't wanna be here? Send us removal request.
Last Seen Blogs
ams59fall2018section3
AMS 59 Section 3 Blog
soundtrack-for-the-blind
Pleb.
penpine21
The Love of Corneliussen 066
pinkfl4me
Good Vibes 🌈
fahad000
Rob
Text
Mitä opimme ryhmänä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?
Digitaalisen liiketoiminnan kurssilla käsittelimme digitalisaatiota monien eri aihealueiden kautta. Käsittelimme erilaisia digitaalisia ilmiöitä ja uutuuksia, sekä miten yritykset ja ihmiset operoivat uudella digitaalisella aikakaudella. Yksi keskeinen oppimistapa kurssilla oli blogien kirjoittaminen ja muiden ryhmäläisten tekstien lukeminen ja kommentointi. Tätä kautta opimme runsaasti tietoa erilaisista aiheista lukemalla niistä sekä välittämällä tätä tietoa eteenpäin. Aiheiden valmis ja selkeä rajaus tarjosi uusia ideoita ja hyvän pohjan ammattimaisen blogin kirjoittamiselle. Ryhmän sisällä opimme jokainen erikseen lukemalla tietoa kirjoittaaksemme omaa blogia, mutta myös lukemalla muiden tuotoksia. Jouduimme soveltamaan ja kohdentamaan tekstimme oikealla tavalla haluamallemme kohderyhmälle, johon kuuluivat omat opiskelutoverit ja opimme myös muiden kirjoitustyyleistä. Oli myös mielenkiintoista tehdä ryhmänä tunneilla pidettäviä esityksiä.
Mitä opimme konkreettisesti?
Aiheita oli tusinoittain digitaalisista kanavista, markkinoinnista ja kaikesta muusta digitalisaatioon liittyvästä. Perehdyimme nykyisiin, sekä tuleviin trendeihin, että tekoälyn ja uusien digitaalisten innovaatioiden tuomiin mahdollisuuksiin esimerkiksi verkkokauppaliiketoiminnassa. Tärkeimmiksi verkkokaupan trendeiksi osoittautuivat kansainvälisyys, maksutapojen joustavuus ja moninaisuus sekä asiakaslähtöisyys digitaalisissa palveluissa.
Käsittelimme myös virtuaalivaluuttoja ja verkkomaksamisen koko skaalaa. Samalla tutkimme hakukoneoptimointia (SEO) ja hakukoneiden toimintaa. Tämän tiedon perusteella pystymme hyödyntämään hakusanoja ja avainsanoja tehdessämme hakukoneoptimointia tavoitteenamme tehdä yrityksestä tai palvelusta mahdollisimman näkyviä. Tutustuimme avoimen datan konseptiin ja niihin kansallisiin ja kunnallisiin palveluihin, joissa sitä on asetettu vapaasti hyödynnettäväksi ja miten sitä on jatkokäsitelty ja visualisotu kaikkien hyödyksi.
Opimme kuinka laaja-alaista digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen on ja kuinka nopeasti sen trendit vaihtuvat. Oli mielenkiintoista tutustua eri työkaluihin joita voi sitten tulevaisuudessa käyttää itsekin. Esimerkiksi lisätiedon hankkiminen Google-tuoteperheestä, joka sisältää monenlaisia palvelua eri tarpeisiin. Analytics ja Ads vaikuttivat erittäin hyödyllisille.
Markkinointiin ja sosiaaliseen mediaan liittyen oli kurssilla runsaasti sisältöä, johon erilaisia digitaalisen liiketoiminnan muotoja voidaan hyödyntää. Mitä eroa on inbound- ja outbound-markkinoinnilla ja mitä kanavia niiden toteuttamiseen tarvitaan? Entä miten yritys voi soveltaa Augmented Realitya mainonnassaan? Monet meistä eivät olleet kovin perehtyneitä esimerkiksi VR:n ja AR:n eroihin, tekoälyä hyödyntäviin kotiavustajiin tai esimerkiksi liikkumisen eri vaihtoehtoihin. Mutta nyt olemme!
Toimeksiantajamme innnovointiprosessissa hyödynsimme oppimiamme uusia asioita etenkin ideointivaiheessa. Tekoäly, maksamisen työkalut ja mobiiliapplikaatioiden tuomat mahdollisuudet olivat vahvasti mukana idoinnissamme ja jatkokehitimme niistä kolme parasta ideaa, joita jalostimme erilaisin fasilitointimenetelmin toimeksiantajaamme varten.
Kiteytettynä nämä ovat niitä keskeisiä asioita, joita kurssi meille antoi. Opimme paljon aivan uusia asioita teknologian kehityksestä ja kehitimme olemassaolevia taitojamme. Opimme miten soveltaa digitaalisuutta niin sisäisesti, että ulkoisesti yrityksen toiminnassa. Tajusimme myös, kuinka tärkeää on, että yrityksen digitaaalinen ulosanti on yhtenästä, vaikka eri kanavissa voikin jakaa erilaista sisältöä.
0 notes
Text
Sosiaalisen median sovellukset
Hootsuite
Hootsuite on minulle jokseenkin entuudestaan tuttu sosiaalisen median analytiikkatyökaluna, joskin kokonaisena sosiaalisen median kattavana hallinta-alustana vähemmän tuttu. Hootsuiten tasokasta blogia olen välillä vilkuillut mielenkiinnolla, joten päätin kerrankin perehtyä alustaan hieman paremmin.
Hootsuiten on kehittänyt kanadalainen ohjelmoija ja internet yrittäjä Ryan Holmes vuonna 2008. Nykyään Hootsuite on jo kookas yritys, jolla on lähes tuhat työntekijää eri puolella maailmaa. Sillä on jo yli 16 miljoonaa käyttäjää kansainvälisesti. Hootsuite toimii ”Hootsuite Dashboardin” muodossa, josta käsin yritykset ja mikseivät yksityishenkilötkin, voivat hallita suurta osaa sosiaalisen median tileistään kuten esimerkiksi Twitteriä, Facebookia, Instagramia, LinkedIniä tai Youtubea.
Hootsuiten alustan avulla yritykset voivat kätevästi hallita ja käyttää lukuisia eri sosiaalisen median tilejään. Alustan kautta voi tehdä postauksia eri tileille tai vaikkapa asettaa niille etukäteen julkaisuaikatauluja. Hootsuiten alusta automatisoi toiminnot ja auttaa pitämään kokonaisuuden kasassa. Työkalu on erinomainen keino ylläpitää yrityksen brändiä verkossa hallitusti ja keskitetysti. Ylläpidon lisäksi alusta tarjoaa my��s omat sisäänrakennetut analysointityökalunsa, jossa on kattavat raportointiominaisuudet eri postausten ja kampanjoiden toimivuudesta. Voisiko alusta tämän paremmaksi vielä muuttua? Tätä täytyy kokeilla joskus itsekin.
SoundCloud Podcasting
Viime aikoina olen innostunut kuuntelemaan paljon podcasteja. Koko podcast-konsepti oli minulle alun perin vaikea hahmottaa. Nyt olen ymmärtänyt mistä hommassa on kyse. Yritykset ja tavalliset Matti Meikäläisetkin julkaisevat puhetta, keskustelua ja haastatteluja sisältäviä jaksoja internetissä. Näitä sitten kutsutaan podcasteiksi. Nykyisellään podcasteja tarjoillaan milloin mistäkin. Varsinaista yhtenäistä isoa alustaa niille ei ole. Niitä voi löytää vaikappa Youtubesta, iTunesista, Spotify:sta tai oikeastaan ihan mistä vaan internetin syövereistä.
Yksi tällainen alusta, jonne podcasteja voi tuottaa on SoundSloudin podcast-alusta. SoundCloud ei ole minulle erityisen tuttu mutta luulen joskus kuunnelleeni tavallisten ihmisten omatekemää musiikkia sitä kautta. SoundCloudin tarjoama podcast-palvelu auttaa yrityksiä jakamaan omia podcastejaan SoundCloudin suositulla alustalla. SoundCloud tarjoaa podcasteille myös reaaliaikaisen statistiikan ja sen kautta voi myös viestitellä suoraan omien kuuntelijoiden kanssa.
Miten yritykset voisivat hyötyä omasta podcastistaan? No vaikka miten! Podcastit ovat trendikkäitä ja mielestäni erittäin toimiva tapa tuottaa yrityksen asiakkaille lisäarvoa. Ensimmäisenä tulee mieleen sisältömarkkinointi. Siinä podcastit pääsisivät oikeuksiinsa. Yritykset voivat tuottaa yleishyödyllisiä ja viihdyttäviä podcasteja omille asiakasryhmilleen ja lisätä sitä kautta kiinnostusta omia tuotteitaan ja palveluitaan kohtaan. Toinen mahdollisuus on esimerkiksi asiakkaiden kysymyksiin vastailu podcastin muodossa. Podcastien kautta yritys tai yrittäjä voi tehdä itsestään helpommin lähestyttävän.
Foursquare
Jälleen yksi tutun kuuloinen palvelu, josta en kuitenkaan vielä tiedä tuon taivaallista. Otetaanpa siis selvää.
Foursquare on siis kaupunkikartta mobiilisovelluksen ja verkkosivuston muodossa. Vähän kuin Google Maps, mutta ei sitten kuitenkaan. Palvelu on hyvin suosittu ja sen avulla yritykset voivat muun muassa löytää ja kohdentaa markkinointiaan uusille asiakkaille Foursquaren ”foot traffic” reittitietojen perusteella. Applikaation avulla voi siis seurata käyttäjien liikkeitä ja saada dataa siitä, missä paikoissa yrityksen asiakkaat mielellään käyskentelevät ostamassa. Hieman kyseenalaisen kuuloista seurantaa, mutta tämä tuntuu olevan sitä nykyaikaa ja ihmiset ilmoittelevat keiltämättä mielellään sijaintejaan sosiaalisessa mediassa. Etenkin silloin, kun käydään vaikkapa salilla tai ollaan lentokentällä lähdössä Havaijin saarille paistattelemaan aurinkoa. Foursquare siis tarjoaa eräänlaisen tavan mitata ja analysoida perinteisten mediamainostenkin tehoa seuraamalla, minne mainokset nähneet ihmiset todellisuudessa ajautuvat ostoksille.
Palvelun on kehittänyt Foursquare Labs Inc. vuonna 2009. Suuren suosion se on saavuttanut kehittämällään Foursquare City Guide mobiiliapplikaatiollaan. Tämä keksintö popularisoi reaaliaikaisten sijaintietojen julkaisemisen ja jakamisen sosiaalisessa mediassa.
Foursquaren paikannuspalveluja käyttävät monet isot yritykset. Uberin applikaatio löytää sijainteja, ilman että käyttäjän tarvitsee kirjoittaa kokonaista osoitetta Foursquaren ansiosta. Apple, Spotify, Mastercard, Twitter, CocaCola ja kiinalainen Tencent käyttävät myös palvelua liiketoiminnassaan.
1 note
·
View note
Text
Lean Canvas - ryhmätyö
Osana innovaatioprosessia täytimme Lean Canvasin ryhmänä. Tarkoituksenamme oli testata toimeksiantajallemme suunnitellun innovaation liiketaloudellista arvoa ja toimivuutta. Lean Canvas on kevyempi versio jo tutusta Business model canvasista. Innovaatiomme “Vaihtokauppa” yhdistää toimeksiantajan myynti-, sekä ostoprosessin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Asiakas voi samalla tapahtumalla ostaa uuden tuotteen ja saada hyvityksen vanhastaan. Tähän yhdistyy myös kanta-asiakasohjelma, johon lasku päivittyy ja jonka avulla asiakas voi kavereilleen suosittelemalla ansaita storecredittiä.
Aloitimme kaavion täyttämisen asiakasryhmistä. Valitsemamme ostajapersoona Jutta on 45-vuotias perheen äiti, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Hän on naimisissa ja hänellä on kolme lasta, jotka ovat 14-, 12-, ja 10 –vuotiaat. Lapset ovat Jutalle tärkein asia maailmassa. He elävät kiireistä elämää töiden ja harrastusten parissa. Älylaitteet kulkevat koko perheellä jatkuvasti mukana.
Tästä onkin helppo siirtyä seuraavaan laatikkoon, eli ongelmiin. Koska perheellä on kokoa ja kaikki tarvitsevat elektronisia laitteita, on uusien laitteiden osto melkoinen rahallinen kuluerä. Nykyään perheelle ei myöskään ole mahdollista olla ilman laitteita sen aikaa, että odottaisi uuden laitteen saapuvan postitse. Jutta on myös kokenut vaivalloiseksi vanhan puhelimen myymisen ja laitteet ovat jääneet pölyttymään pöytälaatikkoon. Onpa häntä myös kerran huijattukin Tori.fi-kaupoissa.
Nykyään hän voisi vaikuttaa rahanmenoon ostamalla käytettyjä laitteita esimerkiksi Tori.fi:n kautta ja ajan menoon sekä helppouteen käyttämällä kivijalkakauppaa.
Innovaatiomme arvolupaus/slogan kiteytyy seuraavaan:
“Switch it up – vaihtokaupassa saat uuden Apple-tuotteen ennen kuin luovut vanhastasi.”
Mielestämme tämä kiteyttää ideamme ja on tarttuva.
Vaihtokauppa vastaa asiakkaan ongelmiin, sillä käytetyt laitteet ovat tietenkin edullisempia. Tämän lisäksi asiakas voi saada kanta-asiakastarjouksia ja hänen on mahdollista kerätä stocredittiä suosittelemalla sivustoa ystävilleen. Ostoprosessi sekä toimitus ja lähetys on pyritty tekemään mahdollisimman vaivattomaksi asiakkaalle, eikä asiakas joudu koskaan olemaan ilman laitettaan, sillä hänen tarvitsee luopua vanha laitteensa vasta sen jälkeen, kun hän on jo vastaanottanut uuden. Yrityksellä on nyt jo kotiinkuljetus käytössä ja samalla asiakas voisi halutessaan antaa lähetille vanhan laitteensa tai vaihtoehtoisesti saada pantillisen pakkauksen, jolla itse lähettää tuote myöhemmin.
Kanavina tulisimme käyttämään sosiaalista mediaa ja etenkin Facebookia, sillä sitä ostajapersoonamme käyttää eniten. Isona osana kanta-asiakasohjelmaamme on kaverille suosittelu, sekä vanhojen asiakkaiden kontaktointi esimerkiksi kohdennetuin muistutussähköpostein, joissa kannustetaan vaihtamaan uudempaan malliin tarjoushinnoin hyödyntämällä asiakkaan ostohistoriaa.
Tuloja innovaatiosta syntyy, kun saamme yhdestä asiakkaasta enemmän irti. Uusia laitteita saamalla, myös myyntikapasiteetti ja liikevaihto nousee. Kanta-asiakasohjelman suosittelun avulla voimme tavoittaa ihmisiä, jotka muuten eivät välttämättä päätyisi yrityksen sivuille. Tulemme myös lisäämään yrityksen nettisivuille helposti ymmärrettäviä ohjeita ja videoita mm. tiedonsiirrosta. Näin kannustamme asiakasta antamaan vanhan laitteensa vaihdossa lähetille heti uuden vastaanottamisen yhteydessä ja näin karsisimme kuljetuskuluja.
Kuluja puolestaan syntyy, kun yritys joutuu muokkaamaan nettisivunsa tukemaan uusia toimintoja. Myös neuvotteluihin rahoitusyhtiöiden kanssa menee varmasti aikaa. Olemme miettineet yhdeksi toimitusvaihtoehdoksi pantillisia uudelleenkäytettäviä lähetyspakkauksia, joka voisi tehdä asiakkaan lähetyksestä vaivattomampaa ja näiden ostaminen on toki kuluerä.
Onnistumisen mittareina voimme käyttää toteutuneiden vaihtokauppojen määrää, sitä kuinka moni on tehnyt oston kaverin suosittelun perusteella, sekä asiakastyytyväisyyttä.
Kilpailuetuna meillä on toimeksiantajamme kokemus, intohimo sekä hyvät verkostot. Voimme myös hyödyntää olemassa olevia asiakkaitamme.
2 notes
·
View notes
Text
Verkkokaupan trendit 2019
Minkälaisia asioita vuosi 2019 tuo verkkokauppaan? Paytrailin koostamassa raportissa alan asiantuntijat kertovat verkkokaupan tulevista trendeistä.
Kansainvälistyminen
Kansainvälistymisessä seurataan isojen verkkokauppojen jalanjäljissä ja liiketoiminnan kasvua haetaan rohkeammin kansainvälisestä kaupasta. Muutos on kuitenkin hidasta. Markkinoille pyrkivät verkkokaupat ovat yhä enemmän niche-tyyppisiä, hyvin rajattuihin kohderyhmiin keskittyviä kauppoja.
Suomalaiset ostavat yhä enemmän ulkomaisista verkkokaupoista, mutta uskaltavatko ulkomaiset asiakkaat ostaa Suomesta? Pohtii Kamuxin Mikki Inkeroinen.
”Asiakkaat kaipaavat tarkasti valikoitua ja personoitua sisältöä. Ihmiset haluavat, että joku ajattelee heidän puolestaan.” toteaa Finnish Design Shopin perustaja Teemu Kiiski, jonka mielestä omaan brändiin pitää panostaa, jos haluaa menestyä kansainvälisessä kilpailussa.
Joose Vettenranta, Pakettikauppa.fi-palvelun innovaattori ja menestyvä sarjayrittäjä, puolestaan uskoo pienten verkkokauppojen kasvuun koska varsinkin maksamisen tavat ja logistiset ratkaisut ovat kehittyneet tukemaan myös pienten verkkokauppojen kasvua.
Business Finlandin eCom Growth-kasvuohjelman Leevi Parsaman mukaan nämä ovat tärkeitä: Tunnesiteen luominen asiakkaaseen, kirkas asiakaslupaus, kaupankäynnin helppous ja asiakkaan huomioiminen sekä hyvin personoitu ostokokemus.
Muun muassa näillä eväillä on hyvä lähteä hakemaan menestystä kansainvälisestä kaupasta.
Tekoäly
Teknologinen kehitys jatkuu voimakkaana. Isot verkkokaupat hyödyntävät jo automaatiota ja tekoälyä sujuvasti. Etenkin tunnistamiseen liittyvät toiminnot yleistyvät, oli kyse sitten asiakkaan käyttäytymisen tunnistamisesta tai kuvatunnistamisen hyödyntämisessä asiakaskokemuksen personoinnissa, esimerkiksi tuotteiden suosittelussa tai tuotetietojen ylläpidossa. Tekoälyä voidaan hyödyntää myös asiakaspalvelu chat -kokemuksen automatisoinnissa.
Voidaanko tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi sormenjälkitunnistusta tai kasvojen tunnistamista maksamisessa? Tätä pohtii Paytrailin hallituksen jäsen, Markus Laurio.
Arvojen korostuminen
Nykykuluttajat ovat jo varsin tottuneita verkko-ostajia. Tästä syystä he osaavat myös vaatia verkkokauppakokemukseltaan enemmän. He ovat tarkempia ja tiedostavampia ostokäyttäytymisessään. Verkkokaupoilta vaaditaan enemmän asiantuntemusta, palvelua ja etenkin tietoa ennen ostopäätöksen tekemistä. Kuluttajat kaipaavat tietoa omien arvojensa pohjalta.
”Kuluttajille ei ole ihan sama, mitkä yrityksesi arvot ovat. He ovat fiksuja ja vaativat valitsemiltaan yrityksiltä vastuullisuutta ja vastauksia.” kiteyttää Siliä Oy:n sosiaalisen median ja markkinoinnin asiantuntija Hanna Liimatainen.
Asiantuntijat arvioivatkin, että arvoperusteinen ostaminen kasvaa ja tulevaisuudessa valintoja tehdään yhä enemmän omien arvojen perusteella. Tässä trendissä korostuvat etenkin tuotteiden ympäristöystävällisyys ja ekologisuus.
Verkkokaupan trendit muuttuvat hitaasti ja monet aiempien vuosien trendeistä ovat edelleen relevantteja. Vuonna 2019 korostuu erityisesti kansainvälisyys. Kasvua haetaan yhä enemmän ja ennakkoluulottomammin kansainvälisestä kaupasta. Myös pienten, niche-markkinoilla toimivien verkkokauppojen määrän ennustetaan kasvavan.
#verkkokauppa#verkkokaupantrendit2019#tekoäly#arvot#digitalisaatio#paytrail#ekologisuus#kuvatunnistaminen#asiakaslupaus#personointi
2 notes
·
View notes
Text
Mitä avoimella datalla voidaan tehdä?
Mitä on avoin data? Avoimella datalla tarkoitetaan julkishallinnon, organisaatioiden tai yritysten tuottamaa tai niille kertynyttä julkista tietoa, joka on avattu vapaasti ja maksutta kaikkien hyödynnettäväksi. Data on digitaalista. Se on tilastoja, taloustietoja, karttoja, kuvia, videota ja 3D-malleja. Näin ytimekkäästi asian kiteyttää Helsinki Region Infoshare (HRI), joka on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen avoimen datan palvelu.
Big datalla eli massadatalla tarkoitetaan sellaista tietoa, jonka määrä on niin suuri tai joka lisääntyy tai muuttuu jatkuvasti niin, ettei sitä voida käsitellä perinteisillä datanhallintakeinoilla ja ohjelmistoilla. Se on usein jonkin laitteen automaattisesti tuottamaa valtavaa tietoaineistoa. Big data käsitteenä tarkoittaa myös sitä koko alaa, jossa tällaista vaikeasti hallittavaa massadataa yritetään haravoida, käsitellä ja analysoida.
Moni varmaan muistaa Peter Tattersallin palkitut ”puumaiset” avoimen datan visualisoinnit.
Tattersall on luonut monta mielenkiintoista avoimen datan visualisointia. Valtionbudjetti.fi-palvelussa pääsee tarkastelemaan valtion budjettitaloutta helposti ymmärrettävällä tavalla. Budjettipeli.fi-palvelussa voi itse ”laittaa hyvinvoinnin rahoituksen uuteen uskoon”. Sote-palveluiden kokonaiskustannuksia vuonna 2017 taas pääsee katselemaan sotenrahapuu.fi-palvelussa.
Hauskana esimerkkinä avoimen datan soveltamisesta toimii Aarni K:n kehittämä HELSINKI-PILALLA -sivusto. Kyseinen sivusto hyödyntää Helsingin kaupungin palauterajapintaa (API:a) keräämällä kaiken palautetiedon yhteen paikkaan. Nimikin on osuva, sillä kaikkihan tiedämme, että palautetta annetaan yleensä vain silloin kun jokin asia mättää pahasti ja tunnetilakin on sen mukainen.
Suomessa toimii myös Avoindata.fi-palvelu, joka on keskitetty avoimen datan jakelualusta koko Suomen julkishallinnon, organisaatioiden, yritysten ja yksityishenkilöiden avoimille tietoaineistoille. Palvelua ylläpitää Väestörekisterikeskus. EU:n tasolla löytyy myös vastaava palvelu, nimittäin Euroopan unionin tukema Euroopan Dataportaali-palvelu, johon on kerätty Euroopan eri maissa saatavilla olevaa julkisen sektorin informaatiota eli metadataa. Metadatalla tai metatiedolla tarkoitetaan tietoa tiedosta eli sellaista tietoa, joka kuvailee tai määrittää tietoa jostakin tietolähteestä.
Muun muassa näin avointa dataa voidaan kerätä ja haravoida avoimen datan tietopankkeihin, joista sitä voidaan paremmin ottaa hyötykäyttöön erilaisissa sovelluksissa ja visualisoinneissa. Yrityksille data ja datasovellukset tarjoavat oivallisen keinon löytää ja tarttua esimerkiksi erilaisiin kansalaisia koskeviin ongelmakohtiin ja alkaa rakentaa niihin omia ratkaisujaan, joiden pohjalle voi vaikkapa perustaa oman liikeideansa.
4 notes
·
View notes
Text
Yrityksen digitaaliset kanavat
Yrityksen digitaaliset kanavat jaetaan omiin, maksettuihin ja ansaittuihin kanaviin. Kaikki näistä kanavista vaikuttavat olennaisesti yrityksen markkinointistrategiaan ja siksi niiden ymmärtäminen on elintärkeää. Digitaaliset kanavat kehittyvät jatkuvasti ja uusia innovaatioita putkahtaa tämän tästä markkinoille. Jos luottaa liikaa vain yhteen kanavaan, voi jättää itsensä haavoittuvaksi, kun jokin yllättävä muutos tekee siitä tuottamattoman.
Kannattaa siis pitää monta verkkoa vesillä, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. On myös tärkeää kyetä mittaamaan omaa toimintaa kaikissa kolmessa kanavassa ja ymmärtää miten ne vaikuttavat toisiinsa. Näin asian kiteyttää Brandwatchin Kit Smith.
Ei siis näin.
Maksetut kanavat (Paid media)
Maksetttuja kanavia ovat kaikki ne markkinointikanavat, joista maksetaan. Sen perinteisiä muotoja edustavat TV-mainokset, radiomainokset ja printtimainonta. Digitaalisia kanavia ovat esimerkiksi Googlen, Facebookin tai YouTuben tarjoamat mainospaikat oman sisältönsä ohessa. Mainokset ovat yleensä linkkejä tai mainosbannereita. Tätä kategoriaa riivaa kuitenkin yksi iso ongelma, nimittäin mainostentorjuntaohjelmistot eli adblockerit. Internetin alkuaikoina bannerimainonta oli suosittua mutta ei vielä erityisen kohdennettua. Hyökkääviä, välkkyviä ja äänekkäitä mainosbannereita pamahti ruudulle tämän tästä, eikä niiden sisältö aina liittynyt siihen, mitä netistä oltiinkaan katselemassa. Mainosbannereista tuli varsinainen riesa ja niihin kyllästyttiin. Kun selainvaihtoehdot alkoivat lisääntyä ja uusiin selaimiin sai lisäosina adblockereita, asensin sellaisen itsekin. Siitä lähtien olen lähes unohtanut mainosbannereiden olemassaolon.
Varsin suosittua on nykyään myös tulospohjainen markkinointi, jossa yritykset asettavat verkkomainontansa tavoitteiksi konkreettisia asioita ja maksavat vain toteutuneista tapahtumista. Tavoitteina voi olla esimerkiksi mainoslinkin klikkaus, ostotapahtuma verkkokaupassa, rekisteröityminen verkkopalveluun, yhteydenottopyyntö tai uutiskirjeen tilaus. Samaa asiaa tarkoitetaan puhuttaessa affiliate-markkinoinnista (affiliate marketing) tai Pay Per Click (PPC) mainonnasta, vaikka se onkin tarkemmin ottaen vain tulospohjaisen markkinoinnin yksi alamuoto. Rakkaalla lapsella kun on monta nimeä.
Maksettuihin kanaviin kuuluvat myös sponsoroidut sosiaalisen median sisällöt (sponsored social media posts). Näistä itsekin tykkään. Katselen paljon videoita YouTube:ssa ja kuuntelen mielelläni podcasteja. Jos sisältö on relevanttia ja sponsorointi tehdään hyvällä maulla, olen monestikin hurahtanut ostamaan itselleni jotain. Välillä jopa etsin tällaista sisältöä halutessani inspiroitua tai löytää uusia tuotteita kokeiltavaksi. Sponsoroidut sisällöt ovatkin varteenotettava vaihtoehto tavoittaa myös pahamaineiset adblockerien käyttäjät. Sponsoroiduissa sisällöissä on lähdettävä liikkelle sisältö edellä ja mainonta mukavana lisämausteena.
youtube
Näin eräs koira edistää sponsorinsa markkinointia.
Omat kanavat (Owned media)
Omilla kanavilla viitataan yrityksen itse omistamiin kanavaiin. Perinteisesti tällaisia kanavia ovat olleet esimerkiksi kanta-asiakaslehdet ja tuotekuvastot. Digitaalisina kanavina toimivat omat verkkosivut, oma blogi, sähköposti uutiskirjeet, itse julkaistut e-kirjat ja omissa nimissä olevat sosiaalisen median tilit. Omiin kanaviin tuotetaan sisältöä yrityksen oman markkinointistrategian lähtökohdista. Tässäkin tärkeään rooliin nousee sisältömarkkinointi. Monet yritykset tuottavat omiin kanaviinsa asiakkailleen arvoskasta sisältöä tai opetusmateriaalia mainostamatta liikaa itseään. Esimerkiksi S-ryhmällä on oma Yhteishyvä-verkkopalvelu ja aikakausilehti ja Keskolla vastaavasti oma Pirkka-lehti ja verkkopalvelu. Näitä sisältöjä sitten jaetaan yrityksen sosiaalisissa medioissa mahdollisimman laajan levikin takaamiseksi.
Ansaitut kanavat (Earned media)
Tästä päästäänkin suoraan ansaittuihin kanaviin. Ansaittuja kanavia ovat kaikki se sisältö ja keskustelu yrityksen brändin, tuotteiden ja palvelujen ympärillä, jonka on julkaissut joku yrityksestä riippumaton taho. Esimerkiksi yrityksen omat asiakkaat omissa sosiaalisen median kanavissaan. Ansaitut kanavat on saavutettu panostamalla ensin maksettuihin ja omiin kanaviin. Kun siinä on onnistuttu, saattavat sosiaalisen median käyttäjät ja uutissivustot tarttua sisältöösi ja auttaa levittämään sanaa. Ansaittuja kanavia voivat olla esimerkiksi lehti- ja uutisartikkelit, maininnat ja jakamiset sosiaalisessa mediassa, yritys- ja tuotearvostelut ja ulkopuolisten julkaisemat blogikirjoitukset.
Pelkkä sosiaalisen median kanavissa pönöttäminen ei vielä tee hyvää markkinointistrategiaa, vaan lisäarvoa saadaan aktiivisella osallistumisella (engagement). Tämä tarkoittaa säännöllistä sisällöntuotantoa, trendien ja viraali-ilmiöiden seuraamista ja niiden kommentointia, asiakkaiden kysymyksiin vastaamista ja sen sellaista. Omalla aktiivisuudella voi merkittävästi lisätä ansaittujen kanavien levikkiä.
Ansaitut kanavat ovat arvokkaita, koska niihin myös luotetaan enemmän riippumattomina tahoina.
Digitaalisten markkinointikanavien lyhyt matematiikka.
Mittaaminen
Digitaalisissa markkinointikanavissa tulosten mittaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kun lähes kaikesta toiminnasta verkossa jää digitaalinen jalanjälki, voidaan sen avulla kehittää markkinointia oikeaan suuntaan. Voimme mitata esimerkiksi jakojen, mainintojen, klikkausten ja yrityksen sivuilla vierailujen määrää suhteessa toisiinsa. Monissa maksetuissa kanavissa, kuten Facebookissa, Googlessa tai YouTubessa, on yleensä suoraan markkinointipalveluun integroidut ja reaaliaikaiset mittausalustat. Netissä on myös runsas tarjonta erilaisia ilmaisia ja maksullisia mittaus- ja analysointiohjelmistoja ja niitä todella kannattaa hyödyntää. Mainittakoon näistä Iconosquare, Socialbakers ja Likealyzer.
Mittausta ei tehdä vain maksetusta markkinoinnista, vaan voimme seurata myös yrityksen koko alaa ja sen kilpailijoiden menestystä sosiaalisessa mediassa. Omia, ulkopuolisten ja kilpailijoiden digitaalisia kanavia seuraamalla ja analysoimalla voi tutkia oman markkinointistrategian toimivuutta ja kehittää sitä tuottavampaan suuntaan.
#digitaalinenmarkkinointi#sisältömarkkinointi#paidmedia#ownedmedia#earnedmedia#markkinointistrategia#markkinointi#sosiaalinen media#digitaalisetkanavat#verkotvesillä
3 notes
·
View notes
Text
Palvelusi digitalisoituvat, oletko valmis?
Miltä tuntuisi terveyskeskuksessa jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastus kotosalla itsekseen niin, että tuloksesi välittyisivät digitaalisesti suoraan lääkärillesi, joka sitten olisi sinuun etäyhteydessä esimerkiksi tabletin välityksellä? Hämeenlinnassa sellainen on jo arkea.
Palvelualojen työnantajajärjestö PALTA, teki selvityksen eri palvelualojen digitalisaation tilasta, trendeistä ja vaikutuksista työn tekemisen tapoihin vuonna 2016. Tällaisia aloja ovat mm. logistiikka, viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Tuolloin lähes 60% palveluyrityksistä ei vielä hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnassaan. Kuulostaa melko hurjalta.
Yksi digitalisaation tuoma trendi on Internet of things (IoT) eli esineiden internet. IoT tekee palveluistamme älykkäitä. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaista asiakastietojen keräämistä internetin ja erilaisten älylaitteiden välityksellä. Tätä tietoa sitten hyödynnetään, myöskin älykkäästi, reaaliaikaisen analytiikan ja koneoppimisen avulla.
Näin Elisa markkinoi omia IoT-ratkaisujaan:
youtube
Mutta hetkinen, lähestymmekö nyt uhkaavasti George Orwellin kuvailemaa ”Isoveli valvoo”-yhteiskuntaa? Jatkuva seuranta ja paikannuspalvelut eivät mielestäni ole yksityisyyden kannalta mitenkään ongelmattomia. Mitä lisäarvoa esimerkiksi kauppa saa siitä, että tietää millä hyllyillä asiakkaat milloinkin hengailevat? Eikö ostohistoriassa ole jo riittävästi dataa? Eivätkä paikannuspalvelutkaan aina ole ihan aukottomia. Kuinkakohan monta kertaa HSL:n reittisovellus on paikantanut minut väärälle kadulle? Vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Tarkoittaako tämä kaupassa sitä, että kaupan sovellus paikantaa minut toistuvasti oluthyllylle, vaikka todellisuudessa olenkin lemmikkien ruokahyllyllä? No, leikki sikseen.
IoT on jo täällä. Sen hyödyntäminen palvelutoiminnassa tekee vielä tuloaan. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä tietoturvariskejä, joista sekä kuluttajien että yritysten on syytä olla tarkkana.
Toisaalta, meistä kaikista kerättävän datan määrä on jo nyt niin valtava, että ongelma on pikemminkin palvelualojen kyvyissä tulkita ja hallita tätä tietoa.
Palvelualoilla puhutaan digitalisaation murroksesta (Digital Disruption). Liiketoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jatkossa tarpeeton työ vähenee ja palveluita tuotetaan vain todelliseen tarpeeseen. Ongelmien ratkaisua automatisoidaan. Hinnoittelu- ja ansaintamallit monimuotoistuvat. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee. Kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Julkisia tietokantoja ja tilastoja pyritään avaamaan yhä enemmän yritysten hyödynnettäviksi. Kuulostaa oikeastaan aika hienolta. Kehitys kehittyy.
Tyypillisimmin palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakaskysyntään ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Palveluyritykset hyödyntävät tietoa itse mutta myös myyvät sitä eteenpäin omille asiakkailleen ja kumppaneilleen.
Pitäkää siis housuistanne kiinni Orwellin jälkeläiset, sillä nyt mennään!
Suomalaiset yritykset ovat valitettavasti monilla palvelualoilla kansainvälisiä toimijoita jäljessä ja digitalisaation integroituminen tapahtuu hitaasti. Menestyksen edellytykset ovat kuitenkin maassamme varsin hyvät. Meillä on hyvä infrastruktuuri. Tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkoliittymien määrä on Suomessa maailman kärkitasoa. Niin yritykset kuin kuluttajatkin hyödyntävät innokkaasti digitaalisia kanavia ja se on meille jo hyvin arkipäiväistä.
Palveluissa, ja etenkin palveluviennissä on Suomen talouden tulevaisuus. Yksityiset palvelut kattavat jo 42% Suomen kokonaistuotannosta.
Verkkopankit, KELA:n itseasiointipalvelut ja Kanta.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisoituneista palveluista. Kirjastot, teleoperaattorit ja esimerkiksi posti- ja logistiikkayritykset hyödyntävät digitaalisia kanavia toiminnassaan. Monien digitaalisten palveluiden käyttö alkaa olla jo itsestäänselvyys ja asiakkaat myös vaativat yrityksiltä lisää digitaalisia palveluita.
Kalasataman terveyskeskuksessa Pepper-robotti höpöttänee vielä toistaiseksi vain itsekseen, mutta jatkossa robotit voivat hyvinkin olla merkittävä osa myös terveydenhuollon- ja hoivapalvelujen arkea.
Digitulevaisuutta siis odotellessa.
3 notes
·
View notes
Text
Mitä on digitaalinen liiketoiminta?
Olen myöhässä.
Lunta tupruttaa taivaalta ja koulussa kesti tänään tavallista pidempään. Normaalisti kävelisin yläasteelta kotiin, mutta tänään minulla on kiire ja tarvitsisin nopeasti kyydin kotiin keretäkseni Taekwondo-harjoituksiin. Onneksi läheisellä uimahallilla on kolikkopuhelin. Suuntaan sinne ja kaivelen samalla hätäisesti kolikoita repustani. Uimahallilla kolikot sujahtavat puhelimen sisään, pyörittelen oikeat numerot ja sitten odotan. Tämä siis joskus 1990-luvun loppupuolella.
Nykyään minulla on kännykkä ja soittamisen sijaan näppäilen viestini whatsappilla. Jos tarvitsen jotain, kirjoitan asiani Googleen. Kun minulta loppuu jokin käyttötavara, pistän uuden tilauksen nettikauppaan ja noudan myöhemmin tavarani Postin pakettiautomaatista.
Teknologinen kehitys on mullistanut maailman. Eletään vuotta 2019 ja jo yli 45% koko maailman väestöstä on yhteydessä toisiinsa internetin välityksellä. Alati kasvava määrä mobiililaitteiden kautta. Se tarkoittaa noin 3,5 miljardia käyttäjää maailmanlaajuisesti.
E-commerce on nykyaikaa ja harva yritys enää selviytyy markkinoilla ilman digitaalista liiketoimintamallia. Pitää olla kännykän ja sähköpostin päässä tavoitettavissa 24/7. Liiketoimintaa toteutetaan eri maista ja paikoista. Videokonferenssi vain pystyyn ja kokous voi alkaa. Markkinointia pitää toteuttaa verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Vähintäänkin isoimpien toimijoiden, kuten Facebookin ja Google Ads:in kautta. Nuorten suosimaa Instagramia unohtamatta.
Asiakaspalveluchatissä vastaa robotti, joka ohjaa tarvittaessa ihan oikean henkilön puheille. Verkkokaupasta pitää voida tilata tavaraa milloin vain, helposti ja nopeasti, ja mielellään Klarnan, Paytrail:in tai Paypal:in kaltaisten käyttäjäystävällisten palveluiden avulla. Toimitusten on oltava nopeita ja asiakkaan pitää saada valita minne tarkalleen tilaus toimitetaan. Tilaus pitää voida myös helposti palauttaa, kun tuote ei asiakasta miellytäkään.
Kun kaikki tämä tapahtuu verkossa, kertyy asiakkaiden ostokäyttäytymisestä valtava määrä dataa ja sitä sitten analysoidaan vaikkapa Google Analyticsin avulla, jotta markkinointia voisi jatkossa kohdentaa tarkemmin juuri oikeille henkilöille.
Sosiaalisen median tileissä tulee olla aktiivinen ja trendikäs. Uutisia on seurattava jatkuvasti ja uutisvirta on loputon. Olemme akuutisti tietoisempia monista kansainvälisistä tapahtumista ja ilmiöistä, kuin parikymmentä vuotta sitten. Yksikin väärä lause tai liian poliittinen mielipide yrityksen twitter-tilillä voi sysätä liikkeelle valtavan viraali-inhon ja PR-katastrofi on valmis.
Muun muassa tätä on digitaalinen liiketoiminta. Se on mahdollisuus ja samalla myös suuri haaste niin isoille, kuin pienillekin yrityksille. Nämä valtavat muutokset yritysmaailmassa ovat tapahtuneet todella lyhyessä ajassa ja teknologinen kehitys sen kuin porskuttaa eteenpäin. Jo heti huomenna maailma voi olla erilainen ja siihenkin on pystyttävä reagoimaan tässä ja nyt.
No, kerkesinkö minä sitten sinne Taekwondo-tunnille? Kerkesinhän minä. Kyyti järjestyi. Sen jälkeen sain vanhemmiltani lahjaksi kolikkopuhelinkortin ja myöhemmin ensimmäisen, hieman käytetyn Nokia puhelimeni perhetuttavalta puoli-ilmaiseksi. Sillä pystyi pelaamaan matopeliä ja se kulki sen jälkeen repussani lempinimellä ”halko”.
7 notes
·
View notes