Digitalisaatio varhaiskasvatuksen voimavarana? 

Uudet osaamistavoitteet 

Kuinka digitalisaatio muuttaa meidän opettajankoulutuksemme osaamistavoitteita? Varmasti tarvitsemme uudistusta koulutukseemme. Entä, kuinka digitalisaatio näkyy varhaiskasvatuksessa lasten parissa? Nämä ovat todella mielenkiintoisia aiheita, jota pohdimme nyt. Koulutusalakohtaisissa taitovaatimuksissa on korostettu moni –ja laaja-alaisten taitojen omaksumista (Virolainen, 2019). Uusia taitotarpeita, joita meidän tulee asettaa varhaiskasvatukseen ovat esimerkiksi teknologinen lukutaito sekä tietoturvallisuusasiat. Myös ohjelmointi on tärkeä digitalisaation myötä nousussa oleva taitoalue. (Virolainen, 2019.) Varhaiskasvatuksessa kasvatettaviemme tulee vanhempina hallita teknologian käyttöä ja erityisesti tietoturvallisuusasiat ovat mielestäni tärkeitä. Näitä taitoja voidaan kartuttaa jo pienestä lähtien. Tärkeää digiopetuksessa on suunnittelu, josta kaikki lähtee liikkeelle. Ensin tulee huomioida lasten kehitysvaiheet ja niille sopivat tavoitteet sekä monimutkaisuuden taso. Mitä tämän ikäinen voisi rakentaa itse? Tämän jälkeen suunnitellaan sen ympärille teknologiaa. (Blikstein, 2015, 58.) Osaamistavoitteet arvioidaan aina lapsiryhmän taitotason mukaisesti ja näin digitalisaatio on varhaiskasvatustoiminnassa voimavara. Tällöin osaamme hyödyntää juuri lapsiryhmälle tarvittavien taitojen opettelua, emmekä pyri ottamaan liian suuria harppauksia osaamiseen liittyen. 

Kuinka opetus ja digitalisaatio yhdistetään? 

Jo Froebel oli digitaitojen edelläkävijä, sillä hän kehitti lapsille systemaattista ajattelua vaativat palikat. Varhaiskasvatukselle merkityksellisenä on nähty Froebelin inspiroimat manipulaatiot eli puupalikat, joiden avulla rakennetaan fyysisiä esineitä. Tämän harjoituksen tavoitteena on lasten suunnittelutaitojen harjoittaminen. (Blikstein, 2015, 37,38.) Koen kuitenkin, että nykypäivänä varhaiskasvatuksessa on paljon digitaalisesti rikkaampia tapoja toteuttaa opetusta. 

Jotta voimme nähdä digitalisaation voimavaranamme, tulee teknologian käytön olla vastaus opettajan pedagogiseen tarpeeseen (Kallioniemi, Honkasalo & Kuusisto, 2016, 183).Tämä vaatii opettajalta mielikuvituksellisuutta teknologian käytössä sekä paljon harjoittelua. Uusi opetusteknologia koetaan tietenkin hyödyllisenä silloin, kun sen avulla saadaan kehitettyä jotain, mitä vanhalla teknologialla ei pysty tehdä. Tiedon siirtäminen videomuotoon on ollut viimeaikoina nousussa ja opettajat ovat kokeneet sen toimivaksi. Videoissa esiintyy myös lisättyä todellisuutta, eli virtuaalista informaatiota esimerkiksi kuvaavat nuolet. (Kallioniemi ym., 2016, 188, 189.) Lisää tälläisia kehityksiä tarvitaan, jotta varhaiskasvatus voi digitalisaation avulla kehittyä laaja-alaisessa kasvun, kehityksen ja opetuksen kokonaisuudessa. 

Kaiken tämän digitaalisen opetuksen keskellä on muistettava lapsen minäpystyvyyden kehittyminen ja sen tukeminen. Kun opettaja osaa arvioida teknologian ja laitteiden käytön oikeassa mittakaavassa, luottaa lapsi omaan digitaaliseen osaamiseensa. (Sormunen & Lavonen, 2014, 118.) Onnistumisen kokemukset ja ilon hetket ovat mielestäni tärkeintä digitaalisen oppimisen parissa. Tämä jos joku on varmasti jokaisen opettajan voimavara opetustyössään. 

Lähteet: 

Blikstein, P. (2015) Computationally enhanced toolkits for children: historical review and a framework for future design. Foundations and Trends in Human-Computer Interaction, 1(9), 1–68 

Kallioniemi, A., Honkasalo, V. & Kuusisto, A. (2016). Opettajan yhteiskunnallinen rooli moninaistuvassa koulussa. Teoksessa H. Cantell & A. Kallioniemi (toim.) Kansankynttilä keinulaudalla – Miten tulevaisuudessa opitaan ja opetetaan?, Jyväskylä: PS-kustannus. 

Sormunen, K. & Lavonen, J. (2014). Voinko tehdä tämän puhelimella? Mobiililaite personoidun luonnontieteiden opiskelun tukena. Teoksessa H. Niemi, H. & J. Multisilta (toim.), Rajaton luokkahuone (s. 114–130). Jyväskylä: PS-kustannus.  

Virolainen, Maarit (2019). Muuttaako tekoäly osaamistarpeet?. Journal of Finnish Universities of Applied Sciences, 2019(3).  https://uasjournal.fi/3-2019/osaamistarpeet/   

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta. Istun olohuoneessani ja yritän miettiä järkevää kirjoitettavaa aiheesta. Hankalaa. Selaan puhelimellani Instagramia. Dysonin tuotteet -21% Gigantissa! Äh, kihartimet on jo loppuneet varastosta. Noniin, nyt ihan tosissaan täytyy ruveta kirjoittamaan.

Ainiin, kissanhiekka on loppu. Jos äkkiä pistän hiekat tilaukseen. Musti & Mirri, Compact care, ostoskoriin, kotiinkuljetus, maksa. Noin.

Nyt kirjoituksen pariin. Pää lyö tyhjää. Olisipa joku robotti, joka voisi kirjoittaa puolestani! Olisikohan joku robotti…? Varmaan onkin.

 Asiaan.

 Digiaika on tässä ja nyt, ja antaa lähes rajattomat mahdollisuudet sekä kuluttajille että yrityksille. Yritykset tavoittavat kuluttajat laajemmin ympäri maailmaa, tuotearvosteluja voi selata Instagramista sekä Youtubesta ja mainoksia lävähtää naamalle jostakin joka toinen minuutti.

Tänään pankin palveluissa oli huoltokatko. Tänään täysin huoltokatkon unohtaneina päätimme mieheni kanssa lähteä viettämään aikaa kaupoissa pyörien. Arjessa maksan ostokseni puhelimellani ja siirrän mobiilipankissa rahaa säästötililtäni käyttötililleni, jotta pysyn paremmin kärryillä kulutuksestani. Olemme urheiluvaate liikkeen kassalla. AINIIN SE HUOLTOKATKO! En pääse mobiilipankkiin tarkistamaan käyttötilini saldoa ennen maksua.

 Paniikki.

Ahdistus.

Mitä jos tilillä ei ole tarpeeksi rahaa???

 Kokeilin maksua puhelimellani, joka onneksi toimi. Huh.

 Yleensä hoidan kaikki isommat ostokseni verkossa. Mitä vain voi ostaa muutamalla klikkauksella. Aluksi epäilin ja ehkä jännitinkin verkko-ostoksia. Nyt liikkeeseen lähteminen tuntuu aikaa vievältä riesalta. Digitalisaatio on nopeuttanut ja helpottanut palvelujen tuottamista ja kuluttamista hurjasti. Aikaa jää enemmän. On aikaa harrastaa ja reissata. Ja harrastusromppeet ja matkat tilataan tietysti netistä.

Viime viikolla hoidin järjestelyt opintovapaatani varten. Koulun sivuilta latasin opiskelutodistuksen, tein työllisyysrahaston hakemuksen netissä ja lisäsin sinne lataamani liitteet. Lopetin opintotuen Kelan nettisivuilla. Homma hoidettu alle vartissa.

Digitalisaation mukanaan tuomia etuja ja hyötyjä harvoin pysähtyy erikseen ajattelemaan. Tietoa etsii sekunneissa puhelimella ja kellot osaavat antaa ajo-ohjeita. Toisaalta, kun palveluihin tulee häiriö tai puhelimesta loppuu akku, mitä sitten?

 Mitä digitalisaatio on sinulle mahdollistanut? Entä onko kaikki kehitys vain positiivista?

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on tullut jäädäkseen yritysten liiketoimintaan niin kansallisesti kuin globaalisti, muodostuen näin yhdeksi merkittävimmäksi yrityksen elinehdoksi. Sen avulla voidaan saavuttaa kasvua, kustannussäästöjä ja menestystä.

Digitaalisuus voi tuottaa hyötyä yrityksille ja organisaatioille kolmella tavalla: (Lähde: accenture-digital-business-study-fn.pdf, www.accenture.com)

Digitaalisilla myyntikanavilla

Operaatioiden ja prosessien automatisoinnilla

Uudella digitaalisella liiketoiminnalla

Digitaalisilla myyntikanavilla haetaan kasvua tuomalla palvelutarjoama laajemmin ja lähemmäksi uusia ja nykyisiä asiakkaita. Tavoitteena on tarjota helppoa ostamista ja ylivertaista asiakaskokemusta.

Taustaprosessien automatisoinnilla tavoitellaan kustannussäästöjä ja tehokkuuden kasvua. Toimintoja asiakkaan valintojen ja hankintapäätösten taustalla tehostetaan henkilösidonnaisista manuaaliprosesseista automaattisiksi.

Suurimman hyödyn katsotaan kuitenkin syntyvän silloin kun yritys onnistuu luomaan ja tuomaan markkinoille kokonaan uutta digitaalista liiketoimintaa.

Mutta onko digitaalisuus vain mahdollisuus?

Perinteiset valtioiden rajat poistuvat ja uusia asiakasryhmiä tulee yritysten ulottuville - liiketoiminnan kansainvälistyminen on helpompaa kuin aikaisemmin. Elämme kuitenkin vielä murroksessa ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

Digiverotus saattaa hidastaa kansainvälistymistä. Yli 20 maassa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön ulkomaisia yrityksiä koskevia digiveroja. Tästä syntyy yrityksille haitallista kaksinkertaista verotusta. Esimerkiksi yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat närkästyneet Ranskassa käyttöön otetusta digiverosta, joka on suuruudeltaan kolme prosenttia.

OECD pyrkii tekemään jo tämän vuoden loppuun mennessä luonnoksen kansainvälisen yritysverojen sääntöjen perustavanlaatuisesta muutoksesta ja verotulojen uudelleenjaosta maailmassa. (Lähde HS 23.10)

Digiverotuksen lisäksi hidastavana tekijänä on eri valtioiden tapa käsitellä digidataa. Valtiot ovat vielä eri tasoilla digimaailmassa. Toiset ovat ottaneet sen käyttöön mahdollisimman tehokkaasti ja vievät tätä eteenpäin kaikilla sektoreilla. Suomi esimerkiksi kuuluu tähän ryhmään.

Sitten on maita, jotka haluavat valvoa, mitä tietoa kansalaiset voivat digimaailmassa käyttää. Heillä on tiukat rajat myös digivirralle. Näitä maita ovat tiedotusvälineistä saadun tiedon mukaan ainakin Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea.

Kolmantena ryhmänä on maat, jotka eivät vielä ole infransa kehityksen osalta sillä tasolla, että digimaailma olisi käytettävissä muun maailman tavoin. Näitä maita on oletettavasti ainakin Afrikan mantereella.

Kohti haasteita digitalisoinnin matkamme käy

Digimarkkinat ovat isot ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntymisen sekä nykyisten liiketoimintojen innovoinnin digitaalisempaan muotoon. Jos aikoinaan teollisen toiminnan koneellistaminen oli mullistavaa, on digitalisointi ja robotiikan lisääntyminen kaikilla aloilla yhtä mullistavaa yhteiskunnan ja maailman liiketoiminnan näkökulmasta. Melkeinpä mitä vaan voidaan digitalisoida. Jopa vanhusten kanssa seurustelua ja liikuntatuokioita vetää robotti. Ei kai kukaan tätä olisi uskonut tapahtuvaksi kymmenen vuotta sitten.

Monella alalla digitalisointi on osoittautunut erittäin hyväksi asiaksi, ja sitä kautta kuluttajat ovat saaneet arkeensa paljon helpottavia asioita.

Haasteita on kuitenkin vielä edessä. On joukko ihmisiä, jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita, ja heidän auttamisekseen on tehtävä paljon töitä. Palvelu saatetaan tehdä ensin ja sitten huomataan, ettei se ehkä käykään kaikille. Ollaan jo suunnitteluvaiheessa liian myöhään liikkeellä. Esimerkiksi Kanta.fi -palvelu, josta löytyvät lääkärikäyntitiedot ja reseptit, on suunniteltu käytettäväksi pankki- tai mobiilitunnuksilla. Alaikäisten vanhemmilla on oikeus nähdä lastensa asiat, mutta jos olet täysi-ikäinen edunvalvottava ja sinulle ei voi antaa mobiilitunnuksia, et pysty valtuuttamaan toista katsomaan asioitasi. Et siis pääse ohjelmaan katsomaan omia tietojasi millään tavalla.

Toivottavasti myös yritysten liiketoiminnan digitalisaation kehittäjät heräisivät ymmärtämään vielä edessä olevia ongelmia myös pienempien ryhmien osalta, jotta meille ei syntyisi uutta luokkaa, joka jää yhteiskunnan palveluiden ulkopuolelle.

Digitaalisen liiketoiminnan strategia

Yrityksellä on muutamia eri vaihtoehtoja hyödyntää digitaalisia teknologioita liiketoimintansa kehittämisessä.

Yksi niistä on nykyisen liiketoiminnan säilyttäminen, missä siirrytään tarjoamaan verkkopalveluita olemassa olevan liiketoiminnan lisäksi, mutta ydinliiketoiminta pysyy ennallaan.

Toiseksi yritys voi haluta kasvaa ja lisätä asiakasmäärää digitaalisen liiketoiminnan avulla. Tällöin yrityksen on otettava käyttöön työkaluja liittyen asiakkuuksien hallintaan tai vaikkapa pilvipalvelut tehostamaan yrityksen sisäisiä toimintoja.

Kolmantena esimerkkinä täysin uudet digitaaliset liiketoimintakokonaisuudet, mitkä yritys voisi integroida olemassa olevaan liiketoimintamalliin. Tämä vaatii innovointia ja luovia kokeiluja uusien prosessien synnyttämisessä. Yrityksen on mahdollista verkostoitumalla toisten jo digitaalista liiketoimintaa harjoittavien yritysten kanssa hankkia synergiaetuja omaan toimintaansa.

Tavoite ja suunta ovat tärkeitä, koska erilaisia uusia teknologioita ja tuotteita on paljon. Organisaatio hassaa helposti resurssinsa turhaan, jos erilaisia ratkaisuja lähdetään kokeilemaan ilman selkeää käsitystä siitä, vievätkö ne kohti tavoitetta vai eivät.

(https://niklaswallenius.fi/digitalisaatio/nain-laaditaan-digistrategia/)

Kuvio 1. Lähde: Statista, 2019, https://www-statista-com.ezproxy.haaga-helia.fi/statistics/881848/digitalization-state-in-smes-in-finland/

Ohessa PK-yritysten digitaalisuuden tilaa selvittäneen kyselyn tulokset. Suurin osa vastaajista kokee digitalisaation parantaneen yrityksensä tilaus- ja toimitusketjua, tuotantoa ja käyttäjäkokemusta. Esineiden internetin, massadatan ja analytiikan hyödyntäminen on kuitenkin harvinaista, joten hyödyntämätöntä potentiaalia on vielä olemassa. Mitä enemmän analysoitavaa dataa yrityksillä on päätöstensä tueksi, sitä todennäköisemmin toivottu strateginen päämäärä olisi mahdollista saavuttaa.

 Kirjoittajat: Sari Björkenheim, Antti Pynttäri, Tuire Parkkonen, Samu Skinnari, Hanna Ainali

Mitä on digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on ekosysteemeissä toimimista, jonne pitää mennä mukaan, mikäli haluaa menestyä tänä päivänä.   

 Digitaalisessa ekosysteemissä verkottuminen ja yhdessä toiminen on tärkeää. Kaikki, jotka toimivat ekosysteemissä haluavat hyötyä jollakin tavalla ja niin sitä haetaan myös samalla lailla luonnosta, jossa toimii sen oma ekosysteeminsä. Ekosysteemien avulla liiketoimintaa voidaan viedä täysin uusille alueille ja tasoille, jota ei välttämättä yksin pysty luomaan. Siksi aktiivinen toiminen ekosysteemissä on elinehto digitaalisille liiketoiminoille. Digitaalinen liiketoiminta kehittyy samalla koko ajan eikä siitä voi jäädä pois. Muuten business kuihtuu pois eli ”luonto” korjaa omansa. 

 Digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa olemassa olevan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen. Se voi tarjota yritykselle ajasta ja paikasta riippumattoman toiminnan, nopea, tehokkaan, muuntautumiskykyisen sekä globaalin toimintaympäristön. Digitalisuus mahdollistaa lisäksi tuotteen tai palvelun kehittämisen ja tuottamisen maailmanlaajuisia kumppaniverkostoja hyödyntäen.  

Digitaalinen liiketoiminta voi mahdollistaa myös jotain avain muuta mitä yritys ei vielä tiedä tai ole havainnut. Digitalisuus voi siis mahdollistaa uusien mahdollisuuksien löytämistä sekä nykyisen toiminnan kehittämistä. Digitaalista liiketoimintaa mahdollistaa helposti muokattavan ja muutettavan liiketoimintaympäristön. Digitaalinen liiketoiminta voi siis tarjota yritykselle "rajattomat" markkinat. Yritykset ympäri maailmaan etsivät itsellensä sopivia globaaleja kumppaneita, toimittajia ja verkostoja.   

Digitaalisuus ja digitalisaatio ovat yksi keino modernille yritykselle muovata prosessejaan. Usein digitaalisuus on yksi kanava, joka lisätään yrityksen toimintaprosessiin jonkin jo olemassa olevan kanavan oheen tarkoituksenaan kehittää/parantaa kassavirtaa, tai jotakin liiketoiminnan muuta osa-aluetta. Eri yritysten Internet-sivuilla jatkuvasti yleistyvät chat-robotit ovat hyvä esimerkki edellä mainitusta. Toisaalta, digitalisaatio voi olla myös organisaation ainoa liiketoimintakanava, mikäli yritys ja sen sidosryhmät toimivat pelkästään verkossa. 

Haasteina tässä mahdollisuuksien löytämisessä ja saavuttamisessa ovat mm. yritysjohdon ja hallitusten vielä hyvinkin perinteiset näkemykset liiketoiminnan kehittämisestä ja tulevaisuudesta. He eivät siis välttämättä näe tai koe digitalisuutta ja uusia teknologioita niin tärkeinä, kuin ehkä pitäisi. Lisäksi digitalisuuden mahdollisuudet voidaan nähdä mutta kehittäminen vaatii rahaa ja resursseja eikä näihin haluta nykyisessä liiketoimintaympäristössä tai taloudellisessa tilanteessa panostaa. Tästä ongelmasta on hyvin kirjoittanut DXC Technology Finlandin toimitusjohtaja Kari Järnström Tivin artikkelissa 9.5.2019. 

(https://www.tivi.fi/kumppaniblogit/dxc-technology-finland-oy/suomalaisten-yritysten-digitaalinen-kadenjalki-on-hailyva/125a062c-a9fb-4467-842d-45bc016f97c2) 

 Digitaalista liiketoimintaa on aidosti ydinliiketoimintaa hyödyttävä kestävä toiminnan digitalisointi. Kun liiketoimintaa automatisoidaan ja nopeutetaan digitaalisen liiketoiminnan kautta, saadaan lisäarvoa yrityksen liiketoimintaan.

Digitaalisena aikakautena, mahdollisuudet menestyä hyödyntämällä digitaalista liiketoimintaa liiketoiminnan kehittämisen polttoaineena ovat historiaan nähden rajattomat ja täysin kiinni siitä, kuinka tämän 24 tuntia päivittäin hyödyntää. Kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot ovat rajattomat, niin ovat myös riskit sen suhteen valitseeko sittenkään oikean tavan lähestyä ja hyödyntää digitaalista liiketoimintaa. Onkin erittäin tärkeää tukeutua asiantuntijoihin, viimeaikaisimpaan tietoon ja kartoittaa perinpohjaisesti oma ns. positio liiketoimintaympäristössä. Vahva läsnäolo ja positio digitaalisella aikakaudella, vaatii asiakaslähtöistä lähestymistä innovoinnin sekä uuden kehittämisen saralla.  

Moderni liiketoiminta ja verkossa operointi sisältää paljon uusia vaaroja, joihin ei aikaisemmassa yritysympäristössä ole totuttu. Tulevaisuuden liiketoiminta ja datavirrat tulevat tapahtumaan lähes yksinomaan verkossa, joten uusiin riskeihin varautuminen on ensiarvoisen tärkeää yrityksen menestyksen kannalta. Uhkien määrä ja laatu on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana merkittävästi. Organisaation tietoihin kohdistuu sekä ulkoisia että sisäisiä uhkia, joita tulee hallita ja estää. Vaarana on datan, tai salasanojen päätyminen vääriin käsiin ja yhtiön toiminnan vahingoittuminen. Pahimpia mahdollisia skenaarioita on jopa identiteetin menettäminen ja tällöin jokin kolmas taho toimii identiteettivarkauden uhrin nimellä. Tämä olisi organisaation maineen kannalta tuhoisaa. 

Digitalisaatio ja digitalous

Palveluiden digitalisoituminen, uhka vai mahdollisuus

Tehtävänanto 3. Digitalous kauppalehdessä

Pankkien toiminnassa on viime vuosien aikana tapahtunut paljon muutoksia. Konttoreita on vähennetty huomattavasti ja ne ovat yhä vähenemää päin. Palveluja siirretään jatkuvasti enemmän digitaaliseksi ja omatoimisemmaksi. Ennen oli mahdollista kävellä sisälle pankkikonttoriin hoitamaan asiansa, mutta nykyään tämä on harvoissa pankeissa mahdollista etenkään ilman ajanvarausta.

Tällä hetkellä suuressa merkityksessä asiakastyytyväisyydessä on, miten pankkien toiminta on muuttunut digitalisaation myötä. Ennen tyytyväisimmät asiakkaat olivat pitkäaikaisista asiakassuhteista, mutta tämä on muuttumaa päin. Pitkäaikaisimmat asiakkaat ovat usein vanhempaa sukupolvea, joka arvostaa henkilökohtaista palvelua. Ongelmana onkin, miten säilyttää toiminta läheisenä asiakkaiden kanssa palveluiden siirtyessä yhä enemmän ja enemmän digitaalisemmaksi.

Vuoden 2019 EPSI Ratingin pankkitutkimuksessa osa pankeista on onnistunut muutoksen alla säilyttämään paikkansa listan kärjessä. Joukosta löytyy kuitenkin myös pankkeja, joiden asiakastyytyväisyys jatkaa laskua, sekä niitä, jotka ovat onnistuneet parantamaan omaa asemaansa.

Etenkin nuorempi sukupolvi suosii usein digitaalisia palveluita ja pitääkseen heidät tyytyväisenä pankin tulee tarjota monipuolisia ja toimivia ratkaisuja asiakkaille ja pysyä kehityksessä mukana. Muutama vuosi taaksepäin harvalla pankilla oli esimerkiksi omaa mobiilisovellusta. Nykyään olisi outoa, jos laskujen maksaminen ja tilisiirrot vaatisivat verkkopankkiin kirjautumista. 

Pankkitoiminnoissa ja -palveluissa arvostetaan ennen kaikkea helppoutta ja nopeutta. Yksityisasiakkaiden kohdalla pankkien asiakastyytyväisyys on lähes poikkeuksetta korkeammalla tasolla kuin yritysasiakkaiden. Yrityksille helpompaa on usein henkilökohtaisempi palvelu, kuten puhelimitse asioiden hoitaminen. Digitalisaation myötä resurssit ovat kuitenkin siirtynyt enemmän pois henkilökohtaisista siteistä, ja yritykset eivät koe saavansa enää totuttua palvelua pankeilta. Pankkien saamien valitusten määrä onkin noussut merkittävästi viime vuodesta. Kauppalehden artikkelin mukaan lähes kolmanneksen valituksen tehneistä asiakkaista täytyi ottaa pankkiin yhteyttä kolme kertaa tai useammin ennen kuin he saivat asiansa hoidettua.

EPSI Ratingin toteuttamassa asiakastyytyväisyystutkimuksessa kovimman nousun tehnyt Aktia uusi strategiansa vuonna 2017. Pyrkimyksenä pankilla on ollut esimerkiksi yhdistää digitaalisuutta heidän palvelumalliinsa. Aktia muun muassa lanseerasi ensimmäisen digitaalisen luottokortin ja otti Apple Payn käyttöön toisena pankkina Suomessa. Aktia on kehityksen ohella tiedostanut myös muutosten tuomat  varjopuolet ja pyrkinyt ottamaan huomioon etenkin sukupolvien väliset erot.

Tulevaisuus näyttää onnistuvatko pankit hyödyntämään digitalisaatiota säilyttäen palvelun laadukkaana ja asiakasläheisenä pitäen asiakastyytyväisyyden korkealla niin yksityis- kuin yritysasiakkaiden keskuudessa.

Lähteet:

Kauppalehti,  Aktia kiri eniten pankkien asiakastyytyväisyydessä – Nordea upposi yhä syvemälle suohon

Kauppalehti,  Aktia uudistaa ja digitalisoi, mutta tiedostaa varjopuolet: ”Muutos tuo myös negatiivisuutta ja huolta”

Digitaaliset elämäntavat

4 Verkkopalvelut ja SEO -tehtäväpaketti 

 DNA on tilannut tutkimuksen suomalaisten kuluttajien puhelimen käytöstä, digitaalisesta asioinnista ja tulevaisuuden käytöstä NEPA:lta. NEPA on  Tukholmassa perustettu markkinakäyttäytymistä tutkiva yritys, joka tarjoaa konsultointi palveluita muille yrityksille. 

Luin tutkimusraportin, silmäilin läpi diagrammit sekä taulukot. Tutkimuksen ilmaisevat tulokset eivät niinkään yllätteet minua. Ne olivat hyvin itsestäänselvät minulle, nuoret kokevat digitaaliset palvelut ja asioinnin digikanavissa arkea helpottavina eivätkä lainkaan pelottavina kanavina, toisin kuin vanhempi väestö. Keski-ikäiset hyväksyvät ja käyttävät jokapäivä enemmän gidikanavia ja palveluita, jotta pysyvät “ajan hermoilla”. Usein keski-ikäisiltä kuulee etteivät halua pudota työelämästä pois ja sen vuoksi on pysyttävä digimaailmassa mukana. Yli 65 vuotiaat suosivat ajanvarauksia, ftf -tapaamisia ja ylipäätään asiointeja kivijalkakonttoreissa.

Tutkimuksessa ilmeni, että eniten ihmiset hoitavat mobiilissa ja verkossa pankkiasioitaan. Suurimman muutoksen tällä vuosituhannella on tosiaan kokenut pankit, toimintamalli on muuttunut täysin. Aihe kiinnostaa minua erityisesti, koska työskentelen itse pankissa. Pankki oli ennen paikka, johon ihmiset tulivat smartcasual asuissaan tapaamaan neuvojia haeten heiltä apuja talouden asioiden hoitoon kuten lainan maksumuutoksissa, laskujen maksuissa, palkan nosto tehtiin joskus käteisenä kirjekuoreen...voi noita aikoja. Pankit ovat muuttaneet asioinnin entistä enemmän digitaalisemmaksi. Lähes kaikki pankkiasiat voi hoitaa tällä hetkellä verkossa tai mobiilisti. Sen vuoksi konttoreita suljetaan ja iäkkäämpi sukupolvi kokee, ettei heidän tarpeitaan asiakkaina oteta enää huomioon... 

Nuoret 16-24 vuotiaat kokevat digitaaliset kanavat ja asioinnin mobiilisti ja verkossa helpottavan arkea. Luonnollisesti, he olivat syntyneet digitaaliseen maailmaan. 90-luvun lapset muistavat enää vain millaista oli omistaa vanha NOKIA puhelin tai laatikkotietokone, joka latasi sivua yli 10 s. Tuo diginuoriso, on nopeasti oppivat, omaksuva, heitä ei tiheästi tapahtuvat muutokset maailmassa hetkauta koska he ovat syntyneet päivitysten ja viikottain vaihtuvien ohjelmistopohjien maailmaan. Jos digiasiointi ei olisi mahdollista, voisiko olla että nuoriso ei osaisi hakeutua oikeisiin paikkoihin hoitamaan asioitaan, koska ovat tottuneet hoitamaan kaiken Internetissä?

Tutkimusraportissa ainoa asia, jota hämmästelin oli lähinnä se, että liikunta suoritusten jakaminen sosiaalisessa mediassa oli prosentuaalisesti hyvin pieni. Minusta tuntuu, että Instagramissa, jota käytän päivittäin, on tavattoman paljon urheilusuoritus videoita/kuvia/päivityksia/stooreja liittyen fitnekseen ja urheilutrendi kulttuuriin. Uskallan olettaa, että luku varmasti tulee nousemaan tulevaisuudessa.

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalinen liiketoiminta on laaja aihe, mikä pitää sisältään hyviä ja huonojakin asioita. Se luo mahdollisuuksia, mutta pitää sisällään myös paljon riskejä. Digitaalisen liiketoiminnan kehitys on nopeampaa ja sen perässä on pysyttävä tai sen kehitystä on hyödynnettävä. 

DIGITAALISUUS VOI OLLA KUIN RAHASAMPO

Digitaalinen liiketoiminta on jokaiselle yritykselle mahdollisuus keksiä jotain uutta. Uusia innovatiivisia yrityksiä, palveluita ja tuotteita keksitään päivittäin ympärimaailmaa. Yrityksillä ja yksityisillä henkilöillä on mahdollisuus vaurastua globaaleilla kaupankäynnin markkinoilla. Digitaalisella liiketoiminnalla ei ole rajoja ja se tekeekin siitä parasta. Uusia ulottuvuuksia voidaan vielä kehittää ja yritykset, jotka ovat mukana tässä kehityksessä, voivat olla seuraavan digitaalisen vallankumouksen valtiaita, kuten v.1998 Kaliforniassa autotallissa sai alkunsa maailman suosituin hakukone Google.  

DIGITAALISUUDEN TEHOKKUUS TUKEE JA HELPOTTAA YRITYKSEN TOIMINTAA.

Nykyään 70% ostopäätöksistä tapahtuu ilman myyjää. Myyjää ei enää tarvita ensisijaisena tietolähteenä ja rooli painottuu enemmän ja enemmän ostoprosessin loppupäähän. Tämä säästää yrityksen resursseja, sillä henkilökuntaa tarvitaan yhä vähemmän. Myös markkinointi helpottuu ja nopeutuu, sillä dataa on saatavilla huomattavasti nopeammin ja helpommin. Digitaalisuuden voimakas hyödyntäminen tuo kuitenkin lähes alalla kuin alalla yritykselle merkittävän kilpailuedun.

PYSYMMEKÖ NOPEASSA KEHITYKSESSÄ MUKANA?

Kuvittele koiran kelkkaa mäkeä alas. Mäkeä alas vaunu liikkuu erittäin nopeasti. Koirien on kuitenkin oltava nopeampia kuin kelkka - jos ne epäonnistuvat, näkymä voi olla melko pelottava. Sama pätee digitaalisen innovaatioon. Johdon ja ylimmän johdon on oltava niitä, jotka haastavat yrityksen ja esittävät oikeita kysymyksiä yrityksen liikkumisen jatkamiseksi. Heidän on oltava nopeimpia johtajia prosessissa.

Monissa nykyaikaisissa yrityksissä asiat ovat kuitenkin aivan erilaisia. Tämä on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon haasteet, jotka jokaisella yrityksellä on digitaalisten innovaatioiden suhteen. Kaikkien yritysten olisi integroitava digitalisointi ja uraauurtava innovaatio strategisessa asialistassaan mahdollisimman pian. Matka on jo kauan sitten alkanut.

Näemme kuinka digitaalinen kehitys hajottaa nykyiset asiakasviestintäkanavat, kilpailijat liikkuvat nopeammin ja kumppanit odottavat automaattista tiedonvaihtoa. Nämä uudet uhat eivät ole ilman mahdollisuuksia. Elämme hetkessä, jossa syntyy kokonaan uusi liiketoimintajärjestelmien sukupolvi. Pilvipalvelut tarjoavat yrityksille rajoittamattoman laskentatehon laskentaympäristöillä, joissa koulutetut päätöksenmallit voivat tehdä oikeita päätöksiä reaaliajassa. Voimme rakentaa tuotteita tehokkaiksi ja joustaviksi älykkäiksi järjestelmiksi, jotka muuttavat tuotantoa, asiakasviestintää ja kehitystä.

DIGITAALISET TYÖKALUT JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN

Kuitenkin yrityksen sisällä on osattava käyttää hyödykseen digitaalisuutta niissä osin, missä yritys kokee voivansa sitä hyödyntää. Digitaalisia työkaluja voivat olla some, sähköposti tai hakukoneoptimointi. Kun näitä digitaalisia työkaluja osataan hyödyntää, voivat sen tulokset olla merkittäviä ja tehokkaita.  

Perusasioista lähtien yrityksen mielikuva pysyy vahvana, kun digitaaliset kanavat ovat kunnossa ja niiden kautta työkalut hallinnassa. Esimerkiksi jotkut digitaaliset työkalut avaavat ovia sekä tehostavat myyntiä, kun yritys valitsee oikeat tavat toimia digitaalisesti. Kuitenkaan kaikkea ei kannata lähteä tekemään itse, vaan antaa ammattilaisen hoitaa, jotta kaikki mahdollinen teho saadaan irti. Digitaalisten työkalujen oikein käyttö tuottaa vain tulosta!  

GLOBAALISUUS OSANA DIGITAALISTA LIIKETOIMINTAA

Digitaalinen liiketoiminta on pakollista yrityksille nykyisessä globalisoituvassa maailmassa, mikäli he tahtovat pysyä kilpailun ja kehityksen vauhdissa mukana. Internetin kehittyminen on mahdollistanut yritysten toiminnan laajenemisen maantieteellisten rajojen ulkopuolelle. Digitaalisuus pakottaa pienet paikalliset yritykset kilpailemaan suurten globaalien yritysten kanssa. Tämä on vähentänyt huomattavasti pienempiä yrityksiä katukuvasta.

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on menestyvien yritysten liiketoiminnan ytimessä jo nyt. Suurempi joukko yrityksistä on niitä, jotka ovat jo toteuttaneet joukon digitalisointihankkeita.

Yrityksille, joilla on jo vakiintunutta liiketoimintaa, digitaalisuus tarkoittaa siis usein olemassa olevan liiketoiminnan rinnalle, tueksi kehitettäviä digitaalisia kanavia ja palveluita

Liiketoiminnan digitalisoiminen voi usein tarkoittaa myös käyttäjille päivittäisen työn prosessien automatisointia, mikä tuo liiketoiminnalle tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Yrityksen digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia myös kokonaan uuden liiketoiminnan kehittämiseen tai oman liiketoimintamallin uudistamiseen.

Masterprosesseja tukevien taustajärjestelmien uudistuksia tullaan tarvitsemaan myös, jos vanhat järjestelmät eivät mahdollista uudenlaisten digipalveluiden kehittämistä.

Kun nykypäivänä yrittää etsiä yritystä ilman digitaalista liiketoimintaa, tämä on lähes tulkoon mahdotonta. Suuret organisaatiot ovat aloittaneet digitaalisoinnin varhain, mutta myös pien yrittäjien liiketoiminta pitää sisällään digitaalisointia. Yrittäjät tukevat käyttää usein sähköistä taloushallinnonpalvelua, ajanvarausta sekä maksupäätettä.

Tänä päivänä on lähes mahdoton löytää yritystä, jonka liiketoiminnassa ei olisi jotain digitaalista.

Digitaalisten palveluiden hyödyt voi jakaa karkeasti kolmen otsikon alle:

Myynnin kasvattaminen Uudet kanavat tekevät ostaminen helpommaksi, auttavat tavoittamaan kokonaan uusia asiakkaita ja mahdollistavat entistä tehokkaamman lisä- ja ristiinmyynnin.

Asiakastyytyväisyys Kun palveluita kehitetään asiakasymmärrykseen pohjautuen, on lopputuloksena tyytyväisiä käyttäjiä ja ostavia asiakkaita.

Kustannustehokkuus Digitaaliset työvälineet auttavat tehostamaan prosesseja ja automatisoimaan manuaalisia työvaiheita.

Digitaalinen liiketoiminta on globaalia

Kun katsoo tulevaisuuteen ja kauemmaksi esimerkiksi omalta toimialalta digitaalinen liiketoiminta on yleistynyt huomattavasti alkaen älypuhelimista ja tietokoneista.

Suomen pääongelmana on, että yrityksemme ovat fokusoineet vain kotimarkkinoihin, hyvänä esimerkkinä vain kotimaassa toimivat verkkokaupat. Digitaalisessa liiketoiminnassa markkinat ja myös kilpailu ovat globaalia.

Ajatus siitä, että toimiala voi muuttua minä päivänä tahansa, on oltava jatkuvasti mielessä. Yrittäjyys nykypäivänä rohkeutta digitaalistamisen ja globaalin kilpailun vuoksi.

Digitaalisuuden hyödyntäminen liiketoiminnassa rinnastetaan usein tuottavuuden ja yritystoiminnan kannattamisen parantamiseen.

Internetin käytön yleistyminen ja digitalisoituminen ovat muuttaneet maailmanlaajuisesti yritysten ja ihmisten tapoja ottaa yhteyttä, kommunikoida ja toimia niin kuluttaja kuin yrityspuolella. Digitaalisuus liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole itseisarvo vaan uudenlaisten kanavien ja liiketoimintamallien mahdollistaja.

Pohdintaa digitaalisuuden vaikutuksista omassa arjessa

Koen että digitaalisoituminen ja ERP-järjestelmien käyttöönottaminen on iso askel suurille organisaatioille. Työskentelen tälläkin hetkellä yrityksessä, jonka digitaalisoitumisen uusiminen on kesken. Uusien järjestelmien kanssa tulee useita ongelmia vuosien ajan, eikä nykyaikainen digitaalisuus ole sanomatta selvää jokaiselle isolle taikka pienelle organisaatiolle. 

Työelämän ulkopuolella tulee kiinnitettyä huomiota, miten moni yritys käyttää vain sähköisiä palveluita. Käteinen raha on hävinnyt katukuvasta, yhä useampi yrittäjä suosii bluetooth käyttöistä maksupäätettä. Markkinointi tapahtuu sähköisesti sosiaalisen median tai asiakaskunnan sähköpostilistauksen kautta.

Tulevaisuudenkuvia - Future Trends of Digitalisation

Kurssi: Digitaalinen liiketoiminta RDI1LH101-3029 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Aihe: Digitalisaatio ja digitalous

Poissaolotehtävä 24.11. tunnille

Futurice tutkii tulevaisuuden trendejä ja avaa ajatusavaruuksia vuosittaisessa Future Forces -julkaisussaan. Digitalisaation ja globalisaation myötä ideat eivät välttämättä enää ole niin suoraviivaisia kuin ennen, vaan vanhat kaavat on mahdollista rikkoa todella kekseliäillä tavoilla. Vuoden 2019 julkaisu käsittelee kuutta eri toimialaa: liikenne, energia, rahaliikenne, vähittäiskauppa, tuotteiden valmistus ja hyvinvointi. Tartuin tutkimaan tarkemmin hyvinvoinnin trendejä, sillä minua kiinnostaa, mitä kaikkea palvelualalla digitalisaatio voi saada aikaiseksi.

Lisättyä todellisuutta sielulle ja ruumiille

Ensimmäisenä Futurice nostaa esille erilaiset mittarit ja laitteet, joilla seurataan hyvinvointia. Erilaiset kuntoiluapit ovat jo monelle tuttuja. Teknologiaa hyödyntävät terveyspalvelut kehittyvät intensiivisemmiksi: mittauslaitteiden avulla yritetään päästä ongelman alkulähteille ja vaikuttaa terveyteen kokonaisvaltaisesti. Kuukausimaksulla voi saada mittauslaitteet, lääkäreiden kokoaman tietopaketin ja palvelut tarvittaessa. Maailman parhaat käytännöt diagnosoida sairauksia on koottu joukkoistamalla sovellukseen, joka hyödyntää konenäköä oireiden tunnistamiseen. Lääketieteen parhaat asiantuntijat voidaan tuoda yhteen ratkaisemaan monimutkaisempia tapauksia.

Future Forces heittää myös ilmoille ajatuksen siitä, jos laitteiden keräämää mittavaa aineistoa alettaisiin hyödyntää yhteisillä alustoilla. Miten fem tech, sleep tech ja brain tech voitaisiin yhdistää? Omituista kyllä, julkaisun mukaan eräs digitalisaation trendibisnes tulee ilmeisesti olemaan erilaisista laitteista ja sovelluksesta eroon pääseminen. Sekä Google että Android ovat julkaisseet sovelluksia, joilla pääsee eroon toisista sovelluksista päästäkseen rauhaan jatkuvasta digitaalisesta hälystä.

Hyvinvoinnin trendeihin vaikuttaa merkittävästi se, että suurten ikäluokkien sukupolvi alkaa ikääntyä joka puolella maailmaa, eli meillä on hoidettavanamme paljon eläkeläisiä. Future Forces kysyykin, miten digitalisaatio voi auttaa sukulaisia tai hoitajia pitämään huolta eläkeikäisistä paremmin? Jopa kuoleman ympärille tehdään palveluita, sillä ymmärretään entistä paremmin, että kuolema on prosessi samalla tavalla kuin syntymäkin ja että siihen voi valmistautua eri tavoilla. Saattohoidon tarvetta voidaan arvioida ja esimerkiksi testamentin tekeminen onnistuu verkossa. 

Kaupungistuminen ja ympäristötietoisuus taas vaikuttavat siihen, että aletaan keksiä uusia hautaustapoja: kompostoituminen saattaa tulla realistiseksi vaihtoehdoksi. Hongkongilainen kekseliäs yrittäjä on kehittänyt palvelun, jossa hautakiven voi käydä pystyttämässä mihin tahansa päin kaupunkia – mutta virtuaalitodellisuuteen. Tämä ratkaisee monen tarpeen muistella läheisiään erittäin tiheästi asutussa kaupungissa, jossa hautapaikan hinta on huimaava.  

Julkaisuun tutustuminen kutitteli aivojani miellyttävällä tavalla. Tuntuu siltä, että mikä tahansa on mahdollista ja olemme ihmiskuntana jollain tavalla nousemassa seuraavalle tasolle. Tietysti digitalisaatio tuo mukanaan omat riskinsä: datan kulutus vaatii energiaa, tietosuoja tulee entistä tärkeämmäksi, digiraha tuo valtavia väärinkäytön mahdollisuuksia eikä 5G -verkon terveysvaikutuksia olla vielä kokonaan selvitetty. Mutta ihmisten yhteistyö ja luovuus monimutkaistenkin ongelmien ratkaisussa pääsee todella vauhtiin!

Digitalisaatio apunamme nyt

Maailmamme on muuttunut nyt lyheyn ajan sijaan ja digitalisaation merkitys on noussut valtavasti niin työelämässä kuin myös koulutuksessa.

Microsoft Teams on saanut miljoonia käyttäjiä lisää lyhyessä ajassa, monen työpaikan siirryttyä etätyöskentelyyn ja ottaessa Microsoft Teamsin aktiivisesti käyttöön. Tämän seurauksena Microsoft Teams jopa ylikuormittui hetkeksi, mutta onneksi tämä ongelma saatiin ratkaistua nopeasti, joskaan ei kertayrittämällä. Yritysten VPN:t joutuvat nyt koville ja ainakin omakohtaisesti tiedän, että yrityksessäni on nyt panostettu entistä enemmän VPN:n toimintaan ja sen tehoon, jotta voidaan mahdollistaa sujuva etätyöskentely ja tarjota toimivat työkalut etätyöskentelyyn.

Myös koulut ovat uuden edessä ja tämä aika vaatii opettajilta paljon. Viimeistään nyt jokaisen koulun on otettava todellinen digiloikka digitalisaation maailmaan. Suurin osa opiskelijoista, oli sitten kyse alakoulusta, yläkoulusta, lukiosta, korkeakoulusta, käy nyt etäkoulua. Pienemmille opiskelijoille voi olla hankalaa ymmärtää tämä käsite ja haasteita syntyy siinä, että saadaan pienet opiskelijat ymmärtämään, että nyt ei olla lomalla vaan etäkoulussa. Oma neljäsluokkalainen totesikin, että on kivaa olla niin kuin lomalla, kun ei tarvitse olla koulussa, paitsi, että on kyllä ikävä koulun pihaa ja välkkiä. Tilanne on nyt mielenkiintoinen ja vaatii paljon koulujen lisäksi myös perheiltä. Nykypäivänä olisikin vaikeaa kuvitella toteutettavaksi tätä ilman digitalisaatiota. Nyt saadaan järjestettyä etäoppitunteja digitaalisesti, saadaan kokeilla eri sovelluksia opetuksessa, WhatsAppia hyödynnetään keskusteluun ja tehtävien kuvaamiseen, ohjataan käyttämään erilaisia opettavia pelisovelluksia ja ohjattiinpa musiikin tunti suorittamaan balettia katsoen, eli kyllä kulttuuriakin saadaan mukaan hyvin etänä. Ehkä hauskin keksintö lapseni opettajalta oli tämän viikkoinen yhteiskuntatiedon tunti, jossa tehtävänä oli ensin katsoa video imurin anatomiasta ja sen jälkeen tutustua imuriin imuroimalla kaikki asunnon huoneet ja sen jälkeen toteamalla kuinka siistiä on. Ilahduttaavaa on, että monet digitaaliset palvelut tarjoavat nyt ilmaista käyttömahdollisuutta. Zoom on tullut monelle tutuksi oppituntien pitämisessä. Digitaaliset palvelut saavat näin tunnettuvuutta lisää ja moni löytää uusia mahdollisuuksia digitalisaatiosta. 

Voinkin todeta, että opiskelusta voidaan saada ehkä jopa monipuolisempaa ja antoisampaa ja toivonkin, että tätä suurta digitaalista loikkaa, jonka varsikin koulut ovat ottaneet, ei unohdeta, kun taas palataan normaalin kouluarkeen. Ja toivon myös, että työpaikoilla muistetaan jatkossakin etätyön mahdollisuus, sillä nyt on mahdollista saada se hyvin toimivaksi ja nyt kun sitä testataan vähän pakon kautta, nähdään miten se toimii ja saadaan hiottua se toimivaksi ja näin se saadaan palvelemaan paremmin yrityksiä ja sen työntekijöitä.

Grand One 2019 - parhaat mobiilisovellukset

7.11.2019

Suomen parasta digisuunnittelua ja markkinointia

Grand One – kilpailussa palkitaan vuosittain suomalaisen digisuunnittelun ja markkinoinnin parhaimmistoa (https://www.grandone.fi). Kilpailu on jaettu 19 eri kategoriaan;

1.    Vuoden Instagram

2.    Paras verkkopalvelu

3.    Paras verkkokauppa

4.    Paras mobiilipalvelu

5.    Innovatiivisin digitaalinen palvelu

6.    Paras datan käyttö

7.    Paras design

8.    Paras toteutus

9.    Paras palvelumuotoilu

10.  Paras UX-design

11.  Paras uuden teknologian käyttö

12.  Paras somekampanja

13.  Paras somepresenssi

14.  Paras digitaalinen sisältömarkkinointi

15.  Paras verkkokampanja

16.  Paras verkkomainos

17.  Paras digitaalinen ulkomainos

18.  Paras integroitu kampanja

19.  Tuloksellinen kampanja

Syy, miksi halusin luetella jokaisen kategorian, on se, että etenkin (digi)markkinoinnin ammattilaisena laittaisin tämän listauksen ehdottomasti muistiin. Pääset seuraamaan alan huippuja, mutta myös onnistuneita toteutuksia, joita voit benchmarkata omaan työhösi!

Pohjola Sairaala - sovellus

Nyt itse asiaan. Esittelen postauksessa tarkemmin kohtaa 4. Paras mobiilipalvelu ja valitsin sieltä yhden suosikkini; Pohjola – sairaala sovelluksen. Olen markkinointipäättäjä, joka työskentelee yksityisellä terveyspalvelualalla, joten luonnollisesti olen kiinnostunut uusista digitaalisista ratkaisuista ja innovaatioista, joita alalle kehitetään. Jotkut toimijat ovat toteuttaneet digitaalisuutta ennakkoluulottomasti ja rohkeasti ja Pohjola Sairaala lukeutuu näihin toimijoihin.

Pohjola Sairaala – sovellus oli ehdolla seuraavissa kategorioissa; Paras mobiilipalvelu, Paras UX-design, Paras palvelumuotoilu ja innovatiivisin digitaalinen palvelu ja sen suunnittelusta ja tuotannosta on vastannut OP Ryhmä. Pohjola Sairaalalla on käytössä Terveysmestari – palvelu, jonka kautta asiakkaat ovat voineet soittaa hoitoonsa liittyvissä kysymyksissä 2018 keväästä alkaen ja loppuvuodesta se laajeni mobiilisovellukseen.

Terveysmestari - palvelun jatkokehitystä

Työn esittelyssä kerrotaan, että projektin tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä Terveysmestari – palvelun käyttämiseksi ja jatkokehittää sitä. Sovellus toi mahdolliseksi luottamukselliset chat – keskustelut terveysmestareiden kanssa, etälääkäripalvelut ja terveystietojen keskittämisen yhteen helposti löydettävään paikkaan. Asiakkaita voi usein askarruttaa hyvinkin tavalliset kysymykset, kuten ”Menenkö lääkäriin turhaan?” tai ”Voinko käyttää erikoislääkäripalveluita vakuutukseni piikkiin?”. On todella matalan kynnyksen palvelua, että asiakas voi saada helposti ja nopeasti vastauksen ja näin palvelut tulevat lähelle asiakasta arjen keskellä.

Pohjola Sairaala kertoo esittelyssä, että asiakkaat ihastuivat sovellukseen ja heti ensimmäisenä kuukautena lanseerauksen jälkeen 30 % terveysmestarikontakteista tehtiin sovelluksen kautta. Tämä on suhteellisen hyvä luku etenkin, kun vertaa siihen, että mitään ennakkomarkkinointia ei tehty.

Terveyspalvelut mobiiliin

Terveyspalveluiden mobilisoituessa kovaa vauhtia, on erittäin tärkeää, että asiakkaille tarjotaan palveluita heidän ehdoillaan. Kun pankkiasiat, ravintolavaraukset ja vaatteiden tilaaminen hoidetaan jo sujuvasti mobiililla, miksi terveyspalveluiden hoitaminen olisi yhtään eri asia? 

Asiakkaat haluavat palveluiden käytöstä sujuvaa ja pääsyn esimerkiksi omiin terveystietoihin, kun heille itselleen sopii, vuorokauden ajasta riippumatta. 

Myös etälääkäripalvelut ja muu neuvonta sekä ennaltaehkäisevästi, että esimerkiksi sairastumisen jälkeen on siirtymässä todella vahvasti mobiiliin. Ne toimijat, jotka ovat jo ymmärtäneet hyödyntää tätä tai edes tiedostaneet tarpeen, ovat jo vahvoilla.

Kohti digitalisaatiota ja sen yli

Tässä blogissa on tarkoitus ymmärtää jatkuvasti muutoksessa olevaa digitaalista ympäristöämme. Blogi toiimii opiskeluvälineenä yrittäessäni hahmottaa digiaikaa ja ilmiöitä sen ympärillä. Ymmärtääkseni tätä valtavaa kokonaisuutta olen ensimmäisenä lähtenyt tutkimaan mitä digitalisaatio on. Monilla saattaa olla joku ajatus siitä, mitä se on tai voisi olla. Itse totesin, että en oikeastaan ymmärrä tätä sanahirviötä. Digitalisaatioon liittyy valtava määrä termejä ja myös aikamme ilmiötä, kuten ilmastonmuuton ja tietomurrot. Digitalisaatiossa ei ole kuitenkaan kysymys mistään uudesta trendistä, Suomessa digitalisaatio käynnistyi jo 80-luvulla.

Mitä sitten on digitalisaatio? Tilastokeskuksen raportissa todetaan, että digitalisaatiolla ei ole vakiintunutta, yksiselitteistä määritelmää. Digitalisaatiolla tarkoitetaan tiedon tallentamista, siirtämistä ja käsittelyä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta lisäksi digitalisaatiossa on kyse taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta muutosprosessista. Digitalisaatio muuttaa tapaamme elää ja olla, lisää tehokkuutta ja tekee arjesta helpompaa. Digitalisaatio ei kuitenkaan ole lineaarinen prosessi, vaan se voi tarkoittaa erilaisia toimenpiteitä eri toimialoilla ja yrityksissä, julkisella ja yksityisellä sektorilla. Yhdessä yrityksessä digitalisaatio voi tarkoittaa palveluiden siirtämistä verkkoon, toisessa yrityksessä se voi tarkoittaa jo olemassa olevien digipalveluiden kehittämistä yhä toimivimmaksi.

Kuva Rama Krishna Karumanchi Pixabaystä

Kaiken edellä mainitun lisäksi digitalisaatio vaikuttaa elämämme perustavanlaatuisiin osa-alueisiin. Digitalisaatio ja siitä seuraava kehitys muuttaa esimerkiksi tapaamme tehdä työtä, työn sisältöjä ja järjestämistä, julkisen ja yksityisen sektorin tarvitsemaa työtä ja tämän seurauksena myös työmarkkinoiden toimintaa. Kyse ei siis digitalisaatiossa olekaan pelkästään automatisoinnista ja robotiikasta, vaan lisäksi esimerkiksi sosiaalisen identiteettimme keskeisestä perustasta, työstä, ja sen muutoksista.

On sanomattakin selvää, että digitalisaatio ja seurauksena tullut kehitys on tehnyt arjestamme helpompaa. Tapamme olla tekemisissä yhteiskunnan ja ympäröivien ihmisten kanssa on muuttunut. Pankkiasiat on mahdollista hoitaa verkossa konttorissa jonottamisen sijaan ja ystäviin on mahdollista pitää yhteyttä monipuolisesti eri kanavissa. Omalle mummolleni se on kuitenkin tarkoittanut matkapuhelimen käytön opettelua, kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun vähenemistä ja sitä, että yksi serkuistani avustaa mummoani verkkopankin käytössä. Kaikille digitalisaatio ei siis näyttäydy pelkästään hienoina uusina innovaatioina ja mahdollisuuksina.

Vaikka tässä kirjoituksessa hypättiin suoraan digitalisaation syvään päätyyn, on yllä olevan tarkoitus toimia myös johdantona tuleville blogikirjoituksilleni. Tulen kirjoituksissani käsittelemään digitaalista ympäristöämme esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin sekä sosiaalisen median näkökulmasta.  Tämän lisäksi pohdin digitalisaatiota aikamme ilmiöiden, kuten ilmastonmuutoksen ja tasa-arvokeskustelun kannalta. 

Tervetuloa mukaan!

Psst. Olen jokaisen blogikirjoitukseni loppuun kerännyt luettelon käyttämistäni lähteistä. Jos siis haluat tietää enemmän, pääset linkkien kautta sukeltamaan syvemmälle digitaaliseen maailmaamme. Psssst. Jos joku termi jäi ihmetyttämään, kerään aiheeseen liittyviä termejä suomennoksineen blogin sanastoon.

Lähteet:

https://kokokansandigi.fi/wp-content/uploads/digipore_DIGI.pdf

https://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty32016/ty32016pdf/ty32016KoiranenRasanenSodergord.pdf

https://resources.digia.com/digitaalinen-liiketoiminta

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/digitalisaatio_bkt.pdf

http://www.tyoelamantutkimus.fi/wp-content/uploads/2018/12/Tyoelaman_tutkimus_4_2018_paino.pdf

1. Digitalisaatio ja digitalous

Digitalisaatio muovaa kovalla tahdilla tapoja tehdä liiketoimintaa alaa katsomatta. Palvelualoilla trendi on sama ja varsinkin viime vuosina palvelualoille on syntynyt kokonaan uusia tuotteita, jotka hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. 

Tietoa on jatkuvasti enemmän käytössä ja sen hyödyntäminen on yrityksille elintärkeää. Yritysten on pystyttävä valitsemaan juuri heitä hyödyttävät tiedot ja karsimaan ylimääräinen tieto, josta heille ei ole hyötyä. Asiakkailta kerätyillä tiedoilla palveluita voidaan räätälöidä koko ajan paremmin yksittäistä kuluttajaa ajatellen. Tämä tuo monimuotoisuutta yritysten hinnoitteluun ja toisaalta monimutkaistaa sitä. Automatisaation avulla monimutkaisia prosesseja voidaan tehdä helpommin ja samalla yksinkertaisia työtehtäviä poistuu kokonaan. Digitalisaation vaikutus palveluliiketoiminnan johtamiseen ja tuottavuuden kehittämiseen voi olla esimerkiksi tällainen:

“Kentällä liikkuvat palveluyritysten työntekijät saavat työmääräykset ja optimoidun ajoreitin suoraan älypuhelimeensa. Aamuisin ei tarvitse käydä työpaikalla tehtävienjaossa. Työntekijät ajavat optimoitua reittiä kohteeseen ja noutavat reitin varrelle toimipisteisiin etukäteen tilatut tarvikkeet. Työn suorittamisen jälkeen työntekijät raportoivat työn tehdyksi puhelinsovelluksen kautta, jolloin tieto siirtyy automaattisesti myös asiakkaan järjestelmiin ja laskutukseen.” (https://www.palta.fi/download/6552/ - sivu 12)

Yllä olevaa kuvausta palveluyrityksen työntekijän digitalisaation hyödyntämisestä käytetään esimerkiksi ruokakuljetuspalveluissa. Suomalainen Wolt ruokakuljetuspalvelu toimii juuri niin kuin yllä on kuvattu. Tällä tavoin työtä tehdään niin sanotusti koko ajan etänä ja uusia työmääräyksiä tulee suoraan työntekijän puhelimeen. Asiakas valitsee haluamansa ruoan sovelluksella ja tilaa. Ilmoitus menee ravintolalle ja kuljettajalle ja asiakas saa toimitusaika-arvion. Kuljettaja noutaa asiakkaiden tilauksia ravintoloista ja toimittaa ne aplikaation antamaa reittiä pitkin perille.

Digitalisaation myötä kilpailu kiristyy ja muuttuu kansainvälisemmäksi. Myös ajan ja paikan merkitys liiketoiminnan harjoittamisessa pienenee jatkuvasti. Kilpailun kiristyessä verkostojen ja kumppanien merkitys kasvaa olennaisesti. Kuluttajalla on hyvin paljon eri mahdollisuuksia, joten yritysten on tehtävä kaikkensa, jotta kuluttaja valitsee juuri heidän palvelun.

Asiakkaiden käyttäytyminen ja kokemukset muuttuvat siinä missä yritystenkin toiminta digitalisaation kasvaessa. Asiakkaat haluavat käyttää ja olettavat pystyvänsä käyttää palveluita monien eri kanavien kautta. Esimerkiksi asiakaspalveluun on saatava yhteyttä vuorokauden ympäri. Tämän mahdollistavat esimerkiksi chat-palvelut tai asiakaspalvelu-robotit. Samalla kun yritysten tieto asiakkaista lisääntyy, myös asiakkaiden tieto yrityksistä kasvaa. Internet on täynnä vertailupalstoja ja arvosteluja palveluntarjoajista, joita moni vertailee ennen palvelun käyttöönottoa. Hyvät asiakaskokemukset ovat erittäin tärkeitä yritykselle, koska niistä kirjoitetaan paljon ja niitä vertaillaan paljon.

Kuva 1. Digitalisaatioon panostetaan palveluyrityksissä syystäkin ja varsinkin kasvavat yritykset ottavat sen huomioon strategiassaan. (Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen)

Digitalisaatio nostaa asiakkaan keskiöön. Vuonna 2018 yrityksistä 31% oli sitä mieltä, että tärkein syy digitalisoinnille on asiakaskokemuksen kehittämisestä syntyvä lisäarvo. Kun asiakaskokemukset ovat positiivisia, asiakkaat palaavat käyttämään yrityksen palveluita ja kertovat siitä positiivia kokemuksia eteenpäin.

Lähteet:

Palta ry - Digitalisaatio palvelualoilla https://www.palta.fi/download/6552/

Digitaloudesta kasvua 2018-tutkimus, Matti Paavonen https://www.palta.fi/download/12759/

Neljän opiskelijan ajatuksia digitalisaatiosta

Tässä blogipostauksessa pääset ensimmäisen ryhmäpostauksemme pariin ja jaamme ajatuksia digitaalisesta liiketoiminnasta. Kävimme yhdessä keskustelua aiheesta ja keskustelussa nousi monia ajatuksia ja ideoita esille, kuten digitalisaation tuomat hyödyt ja mahdollisuudet - mutta myös uhkat. Digitalisaatio antaa paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä mahdollisuuden työskennellä entistä tuloskeskeisemmin ja tuloshakuisesti uusien järjestelmien ja ohjelmistojen myötä. Tätä kautta yritys pystyy optimoimaan ajankäytön tehokkaammin keskittyen asioihin, jotka eivät vaadi fyysisesti ihmistä. Myös kuluttajan näkökulmasta tämä tuo uusia mahdollisuuksia toimia vaivattomasti ja tehokkaasti.  

Samalla keskustelussamme nousi esille kaiken tämän kääntöpuoli siitä, kuinka pelottavaa digitalisaatio oikeastaan onkaan. Yritykset ja me kuluttajat elämme digitalisaation varassa ja olemme täysin sen pauloissa. Digitalisaatio on osana meidän jokapäiväistä elämäämme ja olemme täysin riippuvaisia siitä, sekä sen toimivuudesta. Tilanne on väistämätön eikä meillä ole mahdollisuutta elää ilman digitalisaatiota, joka on pelottavaa. Jokainen ryhmäläisemme työ on riippuvainen digitalisaatiosta ja sen toimivuudesta työpaikalla. Mitä jos kaikki pimentyisi, emmekä saisi hyödyntää digitalisaatiosta missään muodossa töissä tai vapaa-ajalla? Olisiko se edes mahdollista?  

Digitaalisuus on tuonut myös yrityksille haasteensa esim. yksityisyyden suhteen. Yritykset tietävät yllättävän paljon toiminnastamme, puheistamme ja sijainneistamme ilman, että olemme suoranaisesti antaneet lupaa tähän. On pelottava ajatus, että puhelimen kautta yrityksillä on mahdollisuus kuunnella meitä, tietää missä olemme, mitä syömme ja juomme sekä kenen kanssa olemme. Kuluttajina meillä ei ole paljoa sanavaltaa tähän, eikä siihen kuinka yritys hyödyntää kaiken tämän. Kuluttajina emme edes tiedä mitä kaikkea yritykset tietävät meistä ja mihin tietoja käytetään. Toisaalta jos yritykset pystyisivät tehokkaammin tätä kautta hyödyntämään ja huomaamaan tarpeemme, voisi markkinointi ja tarpeiden luominen meille kuluttajille olla hedelmällistäkin. Jos saisimme mainoksia siitä, mitä oikeasti tarvitsemme tai emme vielä tiedä tarvitsemamme, voisi markkinat tehostua entisestään. Mutta mistä yritykset ja sosiaalinen media voisi tietää mitä tarvitsemme tai luulemme tarvitsevamme, kun emme itsekään tätä tiedä? Siinäpä mysteeri ratkottavaksi yrityksille - kokeilkaa vain päästä päämme sisään ja kiinni ajatuksiimme, joista itsekään emme saa kiinni.   Pohdimme yhdessä myös tehokkuutta ja kärsimättömyyttä. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa on totuttu saamaan kaikki tässä, heti ja nyt. Koska kaikki on saatavilla koska vain, missä vain ja juuri niin kuin haluaa, se on jossain määrin johtanut myös kärsimättömyyteen ja keskittymisen puutteeseen. Tämän takia yrityksiltä vaaditaan saatavuutta laajemmilla ajoilla. Tähän digitalisaatiosta löytyy paljonkin työkaluja, mutta samalla se vaatii työntekijöiltä uhrautumista laajemmilla työajoilla ja paremmalla saatavuudella, asioissa mitä ei voida automatisoida roboteilla. Toisaalta se luo myös mahdollisesti työpaikkoja, koska henkilöitä tarvitaan enemmän vastaamaan haluttuja laajempia palveluaikoja. Ihmisten kärsimättömyys ja keskittymisen puute näkyy nykypäivänä työkulttuurissa Mindfullness-koulutusten kysynnässä. Tulevaisuudessa hyvinkin kysytty piirre työmarkkinoilla voikin olla keskittymiskyky.  

Keskustelussamme nousi myös esille se, miten haitallista ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille jatkuva digitaalisen informaation tulva voi olla. Altistumme suuren osan hereillä oloajastamme digitaalisille laitteille, joka ei luultavasti lisää onnellisuuttamme ja hyvinvointiamme. Kärjistettynä kulutamme päivät koneiden ääressä, illat tv:n ja puhelimen ääressä. Samalla olemme vähentäneet liikkumista ja sosiaalista kanssakäymistä. Masentuneisuus on lisääntynyt suomalaisten keskuudessa ja liikalihavia on enemmän kuin normaalipainoisia. Voimme jokainen miettiä, kuinka paljon digitalisaation yleistyminen on edesauttanut edellä mainittuja lukuja. Samalla voimme pohtia, voisiko digitalisaation avulla mahdollisesti löytyä keinoja auttaa ihmisiä, joilla on hyvinvoinnin kanssa ongelmia.

Näemme kuitenkin, että digitalisaatiossa on niin paljon hyötyjä, että mahdolliset uhkakuvat ja haitat häviävät sen mahdollisuuksille. Toistaiseksi ihmiset ovat valmiita kohtaamaan digitalisaation uhkat, koska se mahdollistaa esimerkiksi asuntolainan hakemisen samalla kun istuu aamubussissa. Nähtäväksi jää mitä digitalisaatio tuo mukanaan tulevaisuudessa, mutta merkkejä sen hidastumisesta ei ole.  

Digitalisaation määritelmä

Tässä blogissa ollaan digitalisaation pyörteissä, mutta mitä sana digitalisaatio tarkalleen ottaen tarkoittaa?

Tilastokeskuksen (2017) mukaan sanalla ei ole vakiintunutta ja yksiselitteistä määritelmää. Digitalisaatiolla tarkoitetaan tiedon tallentamista, käsittelemistä ja siirtämistä tietokoneiden ymmärtämässä muodossa, mutta käsitteellä tarkoitetaan myös laajempaa taloudellista ja yhteiskunnallista muutosprosessia. Muutos puolestaan on seurausta tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä.

Digivaikuttaja Jyrki Kasvi selvittää kirjoituksessaan Digi, digi, digi (15.10.2019) digitalisaation määritelmää. Hänen mukaansa kyse on pitkälti organisaatiokulttuurin muutoksesta. Organisaation toimintaa muutetaan tietoa ja tietotekniikkaa hyödyntämällä, mikä mahdollistaa myös uuden kehittämisen.

Digitalisaatio sotketaan herkästi digitointiin. Digitoinnissa kyse on puolestaan vanhan toimintatavan korvaamista digitaalisella toiminnalla.

Koska organisaatiokulttuuria on vaikea muuttaa, vanhat ja suuret organisaatiot eivät ole omaksuneet digitalisaatiota yhtä hyvin kuin uudet ja kasvavat yritykset. Peräti puolet maailman kymmenestä arvokkaimmasta yhtiöstä on perustettu vuoden 1990 jälkeen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseiset yhtiöt ovat syntyneet jo valmiiksi digitaaliseen maailmaan.

Lähteet:

https://tieke.fi/digi-digi-digi/

https://www.tilastokeskus.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/digitalisaatio_bkt.pdf

Digitaalinen liiketoiminta

Digitaalisuus on käsitteenä melko laaja ja sillä voidaan puhujasta ja tilanteesta riippuen tarkoittaa eri asioita. Voidaan varmasti kuitenkin sanoa, että digitaalisuus näkyy jollain tavalla lähes jokaisen yrityksen liiketoiminnassa.  

Nykypäivänä myös pientä toimintaa pyörittävillä ammatinharjoittajilla on lähes välttämätöntä olla digitaalinen kassajärjestelmä ja siihen kytketty maksupääte. Useilla pienilläkin yrityksillä on nettisivut, joita voi hyödyntää palvelualoilla esimerkiksi ajanvaraukseen.  

Mikä kaikki on digitaalista liiketoimintaa?

Digian asiantuntijoiden mukaan digitaalista liiketoimintaa ei voida kehittää erillään muusta liiketoiminnasta. Yrityksen toiminnassa kaikki digitaalisuuteen viittaava ei siis välttämättä voida sanoa olevan digitaalista liiketoimintaa. Esimerkiksi jos yrityksen kehittämä mobiilisovellus ei varsinaisesti tue yrityksen ydinliiketoimintaa, ei sen voida sanoa olevan digitaalista liiketoimintaa.

Tulevaisuudessa digitaalisuuden hyödyntäminen yritysten liiketoiminnassa tulee varmasti vain lisääntymään.  Iso osa kuluttajista on jo nyt tottunut käyttämään erilaisia yritysten tarjoamia digitaalisia sovelluksia ja palveluita. Mikäli yritykset haluavat pysyä kilpailussa mukana ja houkutella asiakkaita, on palvelujen digitalisointi välttämätöntä.