Finnish MG gunner at the Riihiö sector, Kivennapa municipality. October 1942. •••••••• Konekivääriasema Riihiön lohkolla Kivennavalla lokakuussa 1942. •••••••• [ sa-kuva | 115101 | T.Ovaskainen ]

Finnish rifleman guarding the front line at the Lempaala sector, Rivalinmäki, November 16, 1941. •••••••• Kiväärimies etulinjassa Lempaalan lohkon Rivalinmäellä, 16.11.1941. •••••••• [ sa-kuva | H.Tarmia | 63830 ]

Today we celebrate the Flag Day of the Finnish Defence Forces and birthday of C.G.E Mannerheim.

Exactly 81 years ago today, Adolf Hitler visited Imatra in southeast Finland on the occasion of the 75 birthday of Marshall Carl Gustaf Mannerheim. •••••••• Tänään vietetään puolustusvoimain lippujuhlan päivää ja Suomen Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää.

Tasan 81 vuotta sitten Adolf Hitler vieraili Imatralla Marsalkka Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillä. Paikaksi valittiin Kaukopään tehtaan sivuraide Imatralla. •••••••• [ sa-kuva | 89660 ]

Platoon leader and submachine gunner on the Malviainen Hill position in Uhtua, December 16, 1942.

Malviainen village was situated in a cape sticking into Lake Malviainen. Village was occupied by Finns on August, 1941. •••••••• Joukkueenjohtaja ja konepistoolimies Malviaisen kukkulalla Uhtuan rintamalla, 16.12.1942.

Malviaisen kylä sijaitsi Malviaisenjärveen pistävässä niemessä minkä suomalaiset valtasivat elokuussa 1941. •••••••• [ sa-kuva | 116738 | U.Laukka ]

Young Finnish soldier loading his rifle in snowy forest in Maaselkä area, February 5, 1942. •••••••• Nuori sotilas lataamassa kivääriänsä lumisessa metsässä Maaselän suunnalla, 5.2.1942. •••••••• [ sa-kuva | 72162 | Viitasalo ]

A Christmas Tree is carried into dugout, Olonets Isthmus, December 24, 1942.

•••••••• Kuusi kannetaan korsuun jouluaattona, Aunuksen kannas, 24.12.1942.

•••••••• [ sa-kuva | 116393 | Borg ]

20 ItK/35 Breda anti-aircraft gun in the direct firing position in Pismajoki area, Rukajärvi, September 8, 1941.

During Winter War the Finns had terrible shortage of antiaircraft-guns and the Italians were willing to sell those. Finns bought first 28 guns from Italy in December 1939 and another 20 later. After their arrival the guns were issued to Finnish antiaircraft-artillery units in February - March of 1940 and some had not yet been issued when Winter War ended in 13th of March 1940. During Interim peace Finns bought additional 40 guns, which were delivered before starting of Continuation War, bringing the total number of 20 ItK35 Br in Finnish use for start of Continuation War as 88 guns. •••••••• Tuliasemassa 20 mm:n Breda ilmatorjuntatykki vuosimallia 1935 (20 ItK/35 Br) ampuu suorasuuntauksella Pismajoen maastossa Rukajärvellä, 8.9 1941.

Ilmatorjunta-aseiden irrottaminen suora-ammuntatehtäviin edellytti sitä, että ilmahyökkäysten uhkaa voitiin pitää verrattain matalana, kuten jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana.

Talvisodan aikana ilmapuolustuksessa oli suuria puutteita kaluston suhteen joten Suomi päätti ostaa Italiasta Breda asetehtaan valmistamia 20 mm:n kevyitä ilmatorjuntatykkejä. Tilatut 48 tykkiä saapuivat maahan vasta helmikuussa 1940 eikä niitä ehditty jakamaan rintamajoukoille ennen talvisodan päättymistä 13.3.1940. Välirauhan aikana ostettiin 40 tykkiä lisää, joten jatkosodan syttyessä Suomella oli käytettävissä 88 kappaletta 20 ItK/35 Br ilmatorjuntatykkiä. •••••••• [sa-kuva | 47566 | Paavilainen | Jaeger Platoon | Ilmatorjuntamuseo | J.Pajunen]

Happy Independence Day Finland!

Finnish soldiers from IR 52 celebrate Finland's 26th Independence Day at Rukajärvi during Continuation War, December 6, 1943. •••••••• Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi!

JR 52:n sotilaita viettämässä Suomen 26. Itsenäisyyspäivää Rukajärven suunnalla jatkosodan aikaan, 6.12.1943. •••••••• [ sa-kuva | Hollming | 144512 ]

Lance Corporal Hatunen from Infantry Regiment 11 (JR 11) in Uhtua, April 17, 1943.

Veikko Johannes Hatunen (born 7 Oct 1917) fought in all three wars (Winter, Continuation and Lapland War). He killed in action as a Sergeant at the beginning of the Lapland War in Alatornio, October 3, 1944. Veikko Hatunen is buried in the Haapavesi Cemetery. •••••••• Jalkaväkirykmentti 11:n korpraali Hatunen Uhtuan suunnalla, 17.4.1943.

Talvi-, jatko- ja Lapin sodassa taistellut Veikko Johannes Hatunen (synt. 7.10.1917 ) kaatui kersanttina Alatorniossa Lapin sodan alkuvaiheessa, 3.10.1944. Veikko Hatunen on haudattu Haapaveden Kirkkomaan sankarihautausmaalle. •••••••• [ sa-kuva | K.Varoma | 126683 ]

The Conquerors of Enso, August 23, 1941.

••••••••

Kuva : Enson valloittajia, 23.8.1941.

•••••••• [ sa-kuva | 39450 | Viitasalo ]

Second Lieutenant Nissinen at Tiiksjärvi airfield, April 10, 1942.

Lauri Vilhelm Nissinen (1918-1944) was a Finnish fighter ace and Knight of the Mannerheim Cross (69) with 32,5 confirmed air combat victories with Fokker, Brewster and Messerschmitt.

Lauri 'Lapra' Nissinen was killed in action on June 17, 1944 during aerial combat when his fellow Urho Sarjamo's plane was shot out of control and it fell on top of Nissinen's Bf 109 in a wild spin, taking down both of the pilots. •••••••• Vänrikki Nissinen Tiiksjärven lentokentällä, 10.4.1942.

Lauri Vilhelm Nissinen (1918-1944) oli suomalainen hävittäjä-ässä ja Mannerheim-ristin ritari nro 69. Talvi- ja jatkosodassa Fokker-, Brewster- ja Messerschmitt-hävittäjäohjaajana ja lentueen päällikkönä toiminut luutnantti Nissinen saavutti yhteensä  32,5 ilmavoittoa.

Lauri 'Lapra' Nissinen menehtyi taistelulennolla 17.kesäkuuta 1944, kun luutnantti Urho Sarjamon ohjauskyvyttömäksi ammuttu Messerschmitt putosi hänen koneensa päälle molempien syöksyessä maahan. •••••••• [ sa-kuva | 80931 | L.Johnsson ]

Shell shocked soldier helped to aid station in Vuosalmi, July 13, 1944.

During the Continuation War, altogether about 15,700 Finnish soldiers ended up in military psychiatric care. •••••••• Kranaattikeskityksistä järkyttynyttä sotilasta viedään joukkosidontapaikalle Vuosalmella, 13.7.1944.

Jatkosodan aikana noin 15700 suomalaissotilasta joutui psykiatriseen hoitoon. Monet kärsivät psyykkisistä häiriöistä, mutta eivät koskaan päätyneet hoitoon. •••••••• [ sa-kuva | U.Laukka | 155977 | Matti Ponteva, 1977 ]

Finnish soldier in guard duty at Rukajärvi area, May 4, 1942.

Although some of the officers and reinforcements came from other regions, the combat troops of the Rukajärvi Front were mainly made up of men from parishes in Ylä-Savo, Pielisen Karjala and Kainuu.

The soldiers, mostly farm workers and foresters, were competent and capable fighters. They were used to life in the wilderness and surviving in harsh conditions. Sleeping in the open or making a campfire, even in the coldest of winter weather, caused no problems.

The Rukajärvi Front is also known for its fine commander, Knight of the Mannerheim Cross, General E.J. Raappana. The commander valued every one of his soldiers, and he was respected by all his men.

Despite heavy losses, Finns kept the positions they achieved in Rukajärvi up to the end of the war. •••••••• Konepistoolimies vartiossa Rukajärven suunnalla, 4.5.1942.

Jatkosodassa Rukajärvellä taistelleet joukot oli koottu Pielisen-Karjalan, Kainuun ja Ylä-Savon alueilta. Osa upseereista ja täydennysjoukkoja oli muualta Suomesta. Sotilaat olivat taitavia taistelijoita, maaviljelijöitä ja metsätyöläisiä, jotka tiesivät miten selviytyä kovissa olosuhteissa. He olivat tottuneet liikkumaan luonnossa, yöpymään taivasalla tai tekemään nuotion kylmimmällä talvisäällä hetkessä.

Rukajärven suunta tunnetaan myös sen taitavasta komentajastaan, erämaasodan taitajasta, Mannerheim-ristin ritari kenraalimajuri E.J. Raappanasta. Hän arvosti jokaista yksittäistä sotilastaan ja oli korpisotureidensa kunnioittama esimies.

Raskaista tappioista huolimatta, Rukajärven rintama säilytti hyökkäysvaiheessa saavuttamansa asemat sodan loppuun asti. •••••••• [ sa-kuva | Jänis | 87644 |  Rukajärven suunnan historiayhdistys ]

Second Lieutenant Salmela from 3rd Brigade "Blue Brigade" in Tienhaara area, rural municipality of Viipuri, August 8 1944.

After the Winter War, Salmela was determined to continue the fight against the Soviet Union. Among approximately 1400 other Finnish men - Salmela joined Finnish Volunteer Battalion of the Waffen-SS, which fought the Red Army between 1941 and 1943. In 1943, the Finnish volunteer Battalion was disbanded and Salmela returned to Finland and participated in the Continuation War.

Altogether 256 Finnish SS volunteers were killed in action, 686 were wounded, and 14 were listed as missing on the eastern front of Germany. In the latter stages of Continuation War and in the Lapland War, a further 113 were listed among the fallen.

Yrjö Johannes Salmela (born in Merikarvia on February 12, 1920) lived to be 92 years old, and is buried in the Merikarvia Old Cemetery, Finland. •••••••• 3. prikaatin eli "Sinisen Prikaatin" Vänrikki Salmela Tienhaaran maastossa, Viipurin maalaiskunnassa 8.8.1944.

Talvisodan jälkeen Salmela oli päättänyt jatkaa taistelua Neuvostoliittoa vastaan ja liittyi niiden noin 1400 suomalaisen vapaaehtoisten joukkoon jotka lähtivät Saksan Waffen-SS -joukkoihin oppiakseen sodankäyntiä ja taistelemaan puna-armeijaa vastaan. Kun suomalainen vapaaehtoispataljoona lakkautettiin 1943, Salmela palasi Suomen armeijan riveihin ja osallistui jatkosotaan.

Suomalaisia vapaaehtoisia kaatui Saksan itärintamalla 256, 14 katosi ja 686 haavoittui. Jatkosodan viimeisen taisteluvuoden aikana ja Lapin sodassa miehistä kaatui 113.

Merikarvialla 12.2.1920 syntynyt Yrjö Johannes Salmela eli 92-vuotiaaksi ja on haudattuna  Merikarvian Vanhalle hautausmaalle. •••••••• [ sa-kuva | 161011 | T.Norjavirta ]

113th Light Anti-Aircraft Battery (113. Kev.It.Ptri) and their mascot 'Roope', June 28, 1942, Syväri. •••••••• 113. kevyen ilmatorjuntapatterin (113. Kev.It.Ptri) maskottivaris Roope Syvärillä, 28.6.1942. •••••••• [ sa-kuva | 95904 | A.Viitasalo ]

Lotta Girl from the Lotta Svärd organization in Hietaniemi, Helsinki, August 9, 1943.

The Lotta-Svärd organization was a women’s voluntary civil defence organisation that operated from 1921 to 1944 and was the largest women's voluntary national defence organization in the world. At best, the organization had 240,000 members, including around 50,000 Little Lottas aged 8−17.

In 1943, the name Little Lotta was changed to Lotta Girl. The reason for the change was that particularly older Little Lottas often carried out the same duties as adults, and the name Little Lotta was considered misleading.

The Lotta Organization was disbanded in the autumn of 1944, under the conditions of the Moscow Armistice. •••••••• Lottatyttö Helsingin Hietaniemessä, 9.8.1943.

Lotta Svärd -järjestö oli naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921-1944 ja oli väkilukuun suhteutettuna maailman suurin naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Jäseniä järjestössä oli enimmillään noin 240 000, joista 8-17 -vuotiaita pikkulottia lähes 50 000.

Pikkulottia alettiin nimittää lottatytöiksi jatkosodan aikana vuonna 1943. Nimenmuutokseen päädyttiin, koska katsottiin, että varsinkin varttuneempien pikkulottien työ muistutti hyvin paljon aikuisten lottien toimia ja nimen ei katsottu enää kuvaavan sitä suuresti vastuullista maanpuolustustyötä, jota tytöt olivat jo pitkään eri aloilla suorittaneet.

Järjestö lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen nojalla 1944. •••••••• [ sa-kuva | N.Verronen | 134234 ]