Digi4.1 Digitaalinen ostopolku

Kuulun itse niihin ihmisiin, jotka ostavat tuotteensa useinmiten verkkokaupasta ja noudattavat digitaalisen ostopolun kulkua. Saan blogeista tai muualta somesta tuoteidean, katson arvostelut, ostan tuotteen verkkokaupasta ja kerron siitä kavereille. Kuluttajakäyttäytymistä ostotilanteessa ei ole ihan yksinkertaista ymmärtää: kuluttaja voi poukkoilla sinne tänne ja ostotilanteesta palata harkitsemaan ostopolun alkuun. Ostopolku on digitalisoitunut ja kaikista tärkeintä on kaikissa ostopolun vaiheissa asiakaspalvelun laadun tärkeys ja tuotteissa kuluttajalähtöisyys.

Ostopolun ensimmäisessä vaiheessa asiakas saa tuoteideoita netistä. Tällöin on elintärkeää, että yritykseltä löytyy ajantasaiset ja tarkat tuotetiedot. Yrityksen nettisivu on oltava kunnossa sekä mainonnan ja mahdollisen yhteistyön blogaajien kanssa. Asiakas voi saada esim. blogeista tuoteidean. Yrityksen on tiedettävä esim. minkä ikäiselle kohderyhmälle markkinoi kyseistä tuotettaan esim. Y-sukupolven tavoittaa parhaiten internet ja somen mainonnalla. Asiakaspalvelun tason tärkeys on tässäkin vaiheessa tärkeää ja yrityksellä on oltava hyvä maine.

Seuraavaksi asiakas alkaa kysellä kavereilta/somesta kyseisen yrityksen tuotteesta. Yrityksellä on tässä vaiheessa oltava hyvä maine ja lisäksi kyseisellä tuotteella on oltava hyvät arvioinnit. Tähän linkittyy myös yrityksen asiakaspalvelun kokemuksen laatu. Harva ostaja palaa yrityksen asiakkaaksi, josta on saanut huonoa asiakaspalvelua tai huonolaatuisen tuotteen. Yrityksellä on oltava kilpailijoita paremmat tuotteet ja tuotevalikoiman on oltava laaja, jottei asiakas karkaa kilpailijoiden tuotteiden pariin. Yrityksen pitäisi tehdä tuotteet asiakaslähtöisesti eli tehdä tuotteita mitä asiakkaat haluavat.

Seuraavaksi asiakas päättää ostaa kyseisen tuotteen verkkokaupasta. Yrityksen asiakaspalvelun oltava hyvää ja asiakkaan saatava apua tarvittaessa ja yrityksen verkkokaupan ulkoasu ja käyttäjäystävällisyys korostuvat. Yrityksellä on oltava selkeät kuvat tuotteesta ja tarkat tuotetiedot. Myös takuut yms on löydyttävä verkkokaupasta ja lisäksi on löydyttävä helposti asiakaspalvelun yhteistiedot.

Kun asiakas on ostanut kyseisen tuotteen, hän alkaa käyttää sitä. Tuotteen ohjeen on oltava selkeä, yrityksen huoltopalvelun on toimittava, tuotteen takuun on oltava tiedossa ja lisäksi asiakaspalvelun on tässäkin vaiheessa oltava hyvää. Yrityksen on otettava kaikenlainen palaute huomioon tuotteesta vakavasti, sillä se ratkaisee tuotteen jatkomyyntiä. Jos tuote on huono, sitä on kehitettävä paremmaksi. Yrityksen kannattaa tässä vaiheessa lähettää kysely tuotteesta asiakkaalle esim. minkä ikäinen käyttäjä on kyseessä, sukupuoli, siviilisääty, jälkikasvutilanne, mitä tuotteita käyttää, miten usein, millainen tuote on omasta mielestään ja miten sitä voisi kehittää. Kun yritys on saanut vastaukset kyselyyn, sen pitäisi analysoida tuloksia. Tämän avulla asiakaskokemus olisi jatkossa parempi. Somessa kannattaa myös olla yhteisö kyseiselle tuotteelle, jotta asiakkaiden kanssa pystyy käymään vuoropuhelua ja kuuntelemaan heitä paremmin. Yrityksen kannattaa tarjota kanta-asiakuutta heti ensimmäisestä ostosta alkaen, jotta asiakas saadaan sitoutettua kyseiseen yritykseen ja asiakas saa tuotteita edullisemmin kanta-asiakashinnoin. Yrityksen on myös tärkeää pitää esim. kanta-asiakasiltoja yms.

Tämän vaiheen jälkeen asiakas haluaa kertoa tuotekokemuksista somessa/kavereilleen. Tuotteen on oltava hyvä, jotta se saa hyvät arvioinnit ja lupausten mukainen. Kaverit luottavat ostopäätöksissä yleensä kavereiden kokemuksiin kyseisestä tuotteesta. Tämä myös vahvistaa kyseisen yrityksen mainetta. Asiakaspalvelun on oltava hyvää, jotta asiakas palaa uudelleen liikkeeseen & tuo mahdollisesti lisää asiakkaita sinne. Yrityksen on lähetettävä asiakkaalleen säännöllisin väliajoin viestejä esim. uutuustuotteistaan ja mahdollisista tarjouksistaan tämän lisäksi säännöllinen mainonta on tärkeää.

Kaikissa asiakaspalvelutilanteissa tärkeintä on, että asiakkaalle jää hyvä mieli. Asiakasta ei saisi jättää missään vaiheessa yksin digitaalisiin kanaviin, vaan tarjota apua.

Lähteet:

www.slideshare.net/cxpafinland/03-digitalisoituva-asiakaspolku-anssi-okkonen-elisa

issuu.com/customerinnovations/docs/ostopoluista_ostoavaruuksiin

4.Verkkokauppa ja ostaminen -tehtäväpakettin kuvat

Johtaja sosiaalisessa mediassa

Luin marmar.fi nettisivulta artikkelin: ”Somen käyttö voi vaikuttaa yrityksen tulokseen myönteisesti”-TE: Johtajan tulee huomioida monta asiaa sosiaalisessa mediassa” Johtajankin tulee miettiä millaisia somepostauksia julkaisee. Työpaikkani toimari on aktiivinen somessa ja hän postaa myös omaan henkilökohtaiseen elämäänsä liittyviä postauksia esim. illalliskuvia. Mielestäni kyseiset postaukset ovat olleet asiallisia.

Sosiaalisesta mediasta ei kannata jättäytyä ulos ja siellä ei saisi olla neutraali. Artikkelissa Pekka Isotalus, puheviestinnän professori yliopistosta tutki johtajien vuorovaikutusta sosiaalisessa mediassa. Johtajat yleensä kyseinalaistavat miksi somessa pitäisi olla. Tämä johtuu siitä, että johtajilla on viestintäarkuutta. Voiko siellä menettää kontrollin viestintään ja henkilökohtaiseen elämääsä, sillä se on julkista? Yritysjohtajat eivät näe somen hyöty puolia. Yrityksen tulokseen voi vaikuttaa myönteisesti, että se käyttää somea. Somella voi lisätä yrityksen brändiarvoa, jos somenkäyttö on aktiivista ja onnistunutta. Tuotteisiin myös tulee näkyvyyttä somen kautta ja sillä voi vaikuttaa myyntiin ja asiakkaiden kulutukseen.

Taavi Heikkilä SOKin pääjohtaja käyttää johtamisen työkaluna somea. Hän on WhatsAppissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Taavi on keskitienkulkija somen käyttäjänä. Hänen mielestään ei ole järkevää, jos somessa ei ole ollenkaan. Keskeisimpiä medioita on tänä päivänä some, jota kautta pystyy uutisoimaan ja viestimään.

Isotalus on sitä mieltä, että johtajan kannattaa olla siellä missä hän haluaa tavoittaa henkilöitä, joiden kanssa haluaa vuorovaikuttaa. Kun omat sidosryhmät tai asiakkaat ovat somessa, niin siellä pitäisi itsekkin olla. Somessa ei saisi olla neutraali, siellä pitäisi olla persoonallinen ja kiinnostava. Kliininen asiapitoinen linja ei somessa toimi. Henkilökohtaiset asiat, omat mielipiteet, huumori ja näkymykset tuovat persoonaa esille ja ne toimivat.

Isotaluksen mielestä johtajan aitoon somettamiseen seuraajat kiinnittävät huomiota. Onko se johtajan omaa tekstiä vai tekeekö joku hänen nimissään somettamisen? Viestintätiimi voi neuvoa johtajaa, milloin on sopivaa laittaa mikäkin julkaisi ulos ja mitä sen tulee sisältää. Jos viestintätiimi laittaa johtajan puolesta julkaisija, niin niissä pitäisi olla yksilöllinen ote, se on tärkeintä. Johtajan pitäisi myös laittaa raja julkisen ja yksityisen elämänsä välille. Julkaistut lomakuvat saattavat aiheuttaa negatiivisia tunteita alaisissa ja antaa vääränlaisen kuvan. Linjauksensa pitäisi miettiä etukäteen somessa. Pitää harkita tarkkaan mitä somessa kertoo, vääränlaisista julkaisuita voi tulla sudenkuoppia. Sudenkuoppia ovat esim. arvostelut ja kriittiset julkaisut. Mielellään ei negatiivisia julkaisuja.

Heikkilä SOKista kertoo hyötyneensä somesta. Se lisää näkyvyyttä ja avoimuutta. Johtaja on myös esimerkki somessa muulle organisaatiolle. SOKin tavoitteena on, jokainen työntekijä saisi siellä olla aktiivinen jakamaan SOKissa tehtyjä asioita. Omat hermot pitäisi pystyä mitämään kasassa jos kohu syntyy. Tällöin kannattaa rehellisesti pahoitella syntynyttä kohua. Anteeksipyyntö ei saisi sisältää jos-lausetta ja sen pitäisi olla vilpitön. Kohua aiheuttanutta julkaisua ei kannata alkaa puolustelemaan. Julkaistua postausta ei voi etukäteen ennustaa, miten siihen tullaan reagoimaan.

On myös mahdollista päätyä negatiiviseksi internet-ilmiöksi eli meemiksi. Isotalus on sitä mieltä, että ”somessa kannattaa olla sillä ajatuksella, että henkilö kiinnostaa enemmän kuin yritys��� Some on aidompaa viestintää kuin perinteinen media. Vuorovaikutus on somen vahvuus ja johtajasta tulee helpommin lähestyttävä kaikille sidosryhmille. Se lisää myös yrityksen tuotteiden, brändin ja itse yrityksen kiinnostavuutta. Somessa kannattaa käydä päivittäin, mutta siellä ei tarvitse olla koko aikaa mukana.

  Lähde:

https://www.marmai.fi/uutiset/somen-kaytto-voi-vaikuttaa-yrityksen-tulokseen-myonteisesti-te-johtajan-tulee-huomioida-monta-asiaa-sosiaalisessa-mediassa-6703597?utm_source=Marmai_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Marmai_Uutiskirje

Digisanasto

Kokosin itseni mielestä mielenkiintoisimman digitermit alla olevaan sanastoon.

3D skannaus: Esiineen tai ympäristön muodon kuvaamista niin, että siitä saadaan kolmiuloitteinen kuva tietokoneella mallinnettua. 3D skannerin sisään laitetaan haluttu esine, joka skannataan.

4K: 4K resoluutio, näytöissä jossa on pikselimäärä väh. 4000 pikseliä vaakasuunnaltaan, käytetään tätä määritelmää.

A/D-muunnos/ADC eli Analog to Digital Converting. Tietokoneen ymmärtämään digitaaliseen muotoon muutetaan analoginen signaali esim. kuva ja ääni.

Big Data: Julkinen tieto, ojka on kerätty useista eri lähteistä.

BIOS (Basic Input Output System) tietokoneen alimman tason kommunikoinnin hoitava ohjelma tietokoneen eri osien välillä. Kaikkien osien tietokoneessa pitäisi pystyä kommunikoimaan tämän BIOSin kautta.

Bitcoin/BTC: Digiraha eli valuutta elektroinisessa muodossa. Se on yleisin digiraha ja se ei ole virallinen valuutta.

Fleimi: sanallissota, joka syntyy netin keskustelupalstalla. Trolli voi aiheuttaa tämän.

Fps (Flaes Per Second) sekunneissa näyttävää kuvaa videokuvassa eli kuvataajuutta. Mitä korkeampi tämä on sen paremmin kuva liikkuu videokuvassa.

Hashtag: tunnistesana tai aihetunniste, joka käytetään sosiaalisessa median palvelussa. Tunnistesanan eteen laitetaan risuaita-merkki #. Kyseisen aihesanan julkaisut on helppo saada selville hastagin kautta.

ICE-tunniste (In Case of Emergency) Nimen eteen kirjoitettava tunniste puhelimen numeromuistiossa, sen avulla merkitään tärkeän omaisen yhteistieto. Näihin omaisiin otetaan yhteyttä mahdollisen hätätilanteen aikana ensimmäisenä.

IoT (Internet of Things) laitteita, jotka on liitetty Internettiin ja ne pystyvät kommunikoimaan keskenään.

Konvertointi: (konversio data conversion) tiedoston muuttamista tietokoneessa toiseen tiedostomuotoon. Konvertointiin soveltuva ohjelma on oltava asennettuna tietokoneeseen, jotta tämän pystyy tekemään.

Lagittaa/lagia: Ohjelman toiminta hidastuu tietokoneen resurssien loppumisen takia myös internetyhteyden hitauden yhteydessä puhutaan lagittamisesta.

Lisätty todellisuus: Ympäröivästä maailmasta henkilön näkökentässä olevaa tekniikkaa, joka näyttää lisätietoja todellisuudesta esim. reittiohjeet.

Pup (potentially unwanted program) ei toivottua ohjelmaa joka tietokoneeseen on asennettu. Se voi tulla jonkin hyödyllisen ohjelman asennuksen mukana

USB: (Universal Serial Bus) USB-laitteita pystyy kytkemään toisiinsa tätä liitäntäväylää pitkin. Tätä liitäntäväylää on kehitetty nopeammaksi, mutta pääosin uusi sekä vanha versio ovat yhteensopivia.

 Lähde: http://digiapuri.com/digisanasto/

Yritysvakoilusimulaatio

Luin hälyttävän artikkelin tekniikkatalous.fi sivuilta: ”Yritysvakoilusimulaatio paljasti hälyttävän totuuden: Yritysten salat avautuvat pelottavan helposti”. Minulle tuli yllätyksenä, miten helposti yritysten salat saadaan selville esim. haitallisilla sähköposteilla. Tästä tuli mieleen: työpaikalleni on tullut huijaussähköposteja, jossa ”toimitusjohtajamme” pyytää minua lähettämään huomattavan suuria summia rahaa itselleen välittömästi. Sähköposti on kirjoitettu yleensä englanniksi ja lähetetty ihmeellisestä osoitteesta… En ole koskaan mennyt lankaan, sillä ne ovat olleet selkeästi huijaussähköposteja.

Artikkelissa oli kyse Silverskinin toteuttamista yritysvakoilusimulaatioissa 30 asiakkaansa luona. Silverskin on suomalainen kyberhyökkäysyhtiö. Silverskin toimii suoraan asiakkaiden kanssa maailmalla ja Suomessa ja partneriverkostonsa kanssa epäsuorasti. Silverskin auttaa tietoturvakäytäntöjen käyttöönotossa ja parhaiten soveltuvien tietoturvakäytäntöjen valinnassa asiakkaita. Silverskinin yrityksen tietoturvan tilannekuva on reaaliaikainen niin sisältä kuin ulkoa. Yritysvakoiluerityksissä, jotka toteutettiin fyysisesti tunkeuduttiin jopa työpisteisiin, jotka olivat yritysjohdon. Asiakkaina oli julkishallintoa, pörssiyhtiöitä, pk-yrityksiä ja rahoitusalaa. Yrityssalaisuuksien selville saanti oli päämääränä simulaatiossa. Simulaatiot oli tarkoituksena toteuttaa tunkeutumisina ja kyberhyökkäyksinä. Tunkeutuminen on haitallisen näkyvyyden tutkimista esim. puhelintiedustelulla. Sillä saatiin selville käytössä olevia järjestelmiä ja käyttäjätunnuksia. Onnistumisprosentti oli 100 % fyysisissä tunkeutumisissa. Fyysisissä tunkeutumisyrityksissä Silverskinin henkilökunta esiintyi mm. it-tukihenkilöksi. Kyseinen henkilö pääsi oleskelemaan kyseisen yrityksen esim. tuotekehityksen tiloihin useiksi tunneiksi. Useita asiakkaita vakoiltiin esim. phishing-sähköpostien avulla tai sosiaalisen median kautta. Samalla tutkittiin yrityksen haitalliseksi tulkittua näkyvyyttä. Tämän näkyvyyden avulla saatiin selville kuva kohdeorganisaatiosta ja pienistä tiedonmuruista kasattiin palapeli, jonka avulla suunniteltiin hyökkäysvektorit. Hyökkääjät pystyivät toteuttamaan ja suunnittelemaan tunkeutumisen kasattujen tietojen avulla. Kalastussähköposteista lähes 60 % avattiin. Sähköposteissa oli mm. tekaistut ongelmat yrityksen sisäisissä järjestelmissä. Viidesosa henkilöistä klikkasi sähköpostissa olevaa linkkiä. Tämän klikkauksen avulla tietojärjestelmiin päästiin tunkeutumaan. Huonot salasanat päästivät hyökkääjiä ”sisälle”. Monet yritykset ajattelevat, etteivät heidän salaisuuksistaan ole kukaan kiinnostunut, jolloin oleelliset asiat jäävät huomiotta esim. toimistotilojen valvonta. Epätietoisuus arvokkaiden asioiden turvassa olosta on yleinen ongelma suurelle osalle yrityksistä.

Lähde:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/yritysvakoilusimulaatio-paljasti-halyttavan-totuuden-yritysten-salat-avautuvat-pelottavan-helposti-6703377?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

Älypuhelimen akun kesto pakkasella

Luin ajankohtaisen artikkelin Tekniikkatalous.fi:stä: ”Hyytyykö älypuhelimesi akku pakkasella? Tästä se johtuu” Olen miettinytkin monesti mistä johtuu, ettei puhelin toimi yhtä hyvin pakkasella kuin kuumalla säällä. Kosketusnäyttö ei tottele yhtä hyvin käskyjä tai että akku hupenee nopeammin.

VTT testasi monien akkujen kestävyyttä kylmälaboratoriossaan. Esiin tuli kaksi ongelmaa, jotka rajoittavat akkujen kestävyyttä. Pakkassäillä litiumioniakun varastila ei katoa. Ongelmana on, että materiaalien kyky heikkenee siirtää varausta akun sisällä eli toisin sanoen virtaa ei saa samalla tavalla ulos akusta kylmällä säällä. Toinen haaste on akun, että pakkasessa ei ole mahdollista ladata suurinta osaa grafiittianodia sisältäviä litiumioniakkuja. Eri puhelinten pakkaskestävyyttä ei VTT tutkinut. Puhelinten lämmönhallintaan ei keskitytä välttämättä niin paljoa verrattuna esim. ajoneuvoihin. Suorituskyky akussa heikkenee lämpötilan laskiessa merkittävästä- tämä aiheutuu akkujen toimintaperiaatteesta. 20 asteen pakkasessa purkukapasiteetti laskee puoleen tavallisesta. Applen puhelinten ohjelmisto rajoittaa käyttöä kylmissä säissä ja alhaisessa varaustilanteessa, jotta ei vahingoittuisi muut komponentit ja akku. Merkittävää parannusta ei ole tapahtunut akkujen kylmäkestoissa. Akun kestoa heikentää pakkassäillä puhelinten suuri tehotarve, sillä näytöt ovat isoja ja prosessorit tehokkaita.

Luin aiemmin artikkelin puhelinten akkujen kestoon liittyen, että Brittiläinen Expertreviews-sivusto oli testannut, mitkä suosituimman älypuhelinten mallit kestävät parhaiten. Testauksen laitteet siis pyörittävät loopattuja otoksia elokuvasta: Spiderman 2, niin kauan kunnes simahtivat. Top 5 lista oli seuraava:

1.     Samsung Galaxy S7 Edge: 18 h 42 min

2.     Samsung Galaxy S7 17 h 48 min

3.     Oneplus 3 16 h 56 min

4.     iPhone SE 16 h 46 min

5.     Samsung Galaxy S5 Neo 16 h 27 min

 Testauksessa käytetyt laitteet oli kytketty lentotilaan, jotta ei aiheutuisi erilaisia signaalivahvuuksia langattomista verkoista.

Lähteet:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/hyytyyko-alypuhelimesi-akku-pakkasella-tasta-se-johtuu-6703300?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/nyt-se-on-selvitetty-naiden-alypuhelinten-akku-kestaa-pisimpaan-yllatys-tuloslistalla/6300722#gs.bUUF6j4

Turvallisuusriskinä vanhat palovaroittimet

Luin mielenkiintoisen uutisen Tekniikkatalous.fi sivuilta: ”Vanha palovaroitin on riski: Tukes testasi 70 palovaroitinta-vanhat, likaiset ja ruostuneet toimivat epävarmasti”

Olen itse turvallisuushakuinen ihminen, joten mielestäni kodissa on oltava ajantasainen ja toimiva palovaroitin. Palovaroitin voi pelastaa ihmishenkiä tulipalon sattuessa, joten on elintärkeää että se toimii!

Artikkelissa Tukes testasi 70 palovaroitinta, jotka olivat n. 2-33 vuotta. Testauksessa oli myös mukana uusia palovaroittimia 8 kpl. 55 kpl oli ionisoivia ja 23 optisia. Palot olivat kahden erityyppiset: Kytevä puupalo & polyuretaani polte. Palovaroittimien reaktioajoissa oli suuri hajonta, mutta kaikki reagoivat. Tasalaatuisemmat olivat ionisoivat palovaroittimet. Äänenvoimakkuus oli huomattavasti heikentynyt vanhimmissa, ruostuneimmissa ja likaisimmissa palovaroittimissa. Lika aiheuttaa myös palovaroittimeen liiallista herkistymistä, joka johtaa lisääntyneisiin vääriin hälytyksiin. Palosta ei ehdi taas pelastua ajoissa, jos palovaroittimen herkkyys on hidastunut. Palovaroitin pitäisi aina uusia viimeistään 10 vuoden iässä. Palovaroittimen toiminta tulipalossa-tilastojen mukaan ihmisen toiminta on suurin syy palovaroittimien toimimattomuuteen.

1.2.2009 jälkeen uudisasunnoissa tulisi palovaroittimien toimia verkkovirralla ja se pitäisi olla myös varmistettu paristolla. Vapaa-ajan asunnot myös kuuluvat tähän asetukseen. Verkkovirralla toimivat palovaroittimet pysyvät varmemmin käyttökuntoisina kuin paristokäyttöiset  ja lisäksi paristojätettä ei synny.

Artikkeli herätti itseni tutkimaan oman asunnon kahta palovaroitinta. Ovathan ne toimivia yms? Itselläni on kolmio, joten kaksi palovaroitinta on tarpeellista olla. Sisäministeriön asetuksen (239/2009) mukaan palovaroitin pitäisi olla asunnon 60 huoneneliötä kohden.

Lähde:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/rakennus/vanha-palovaroitin-on-riski-tukes-testasi-70-palovaroitinta-vanhat-likaiset-ja-ruostuneet-toimivat-epavarmasti-6705525?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

Digi5.2 Finnairin somekanavat

Finnair on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja Finnairilla on Facebook, Instagram, Twitter & Youtube-kanavat ja lisäksi Finnairilla on blogi.

Finnairin Facebookin kautta pystyy varaamaan lennot helposti ja Finnairin yhteistiedot on heti alussa saatavilla. Facebook on virallinen sivu, joten siellä keskitytään olennaisiin ja ajankohtaisiin asioihin mm. viimeisin Finnairin postaus oli suomalaisten urheilijoiden matka PyeongChangin paralympialaisiin-video. Mainostaminen on suuressa roolissa tällä somekanavalla. Tällä somekanavalla järjetetään arvontoja ja kilpailuja asiakkaille. Viimeisin kilpailu on ”Millaista lentäminen on tulevaisuudessa?”.  Finnairin sivuilla on yli puoli miljoonaa seuraajaa ja tämä somekanava on Finnairin tileistä seuratuin. Mielestäni Finnair panostaa eniten juuri Facebook-somekanavaan. Luulen, että Finnairin Facebook tiliä seuraavat pääosin sen nykyiset asiakkaat. Tämän takia Finnair mainostaa tällä sometilillä eniten. Finnair tekee Facebook-postauksia säännöllisesti.

Finnairin Instagram-tilillä ei pääse varaamaan lentoja. Lentoyhtiön nettisivu osoite löytyy Instagram tililtä. Kuvat ovat erilaisia kuin Facebook-tilillä ja visuaalisuus on Instagramissa tärkeässä roolissa. Finnairin postaamat kuvat ovat laadukkaita ja mainostaminen näkyy tälläkin. Finnairin viimeisin postaus on Vinhos E Tabavos-kuva, joka liittyy blogaaja Saara Helkalan kokemukseen Finnairista sekä Portugalista. Mainostaminen on vapaampaa täällä kuin Facebookissa ja niihin on merkitty yhteistyökumppanit kuten blogaajat. Instagram tili on näistä somekanavista kevyin ja viihteellisin, joten postausten ei tarvitse olla vakavia. Finnair tekee Instagram-postauksia säännöllisesti. Finnairin Instagram-tilillä seuraajia on 113 tuhatta. Luulen, että Finnairin Instagram tiliä seuraavat pääosin omat työntekijät, yhteistyökumppanit ja Finnairin nykyiset asiakkaat.

Finnairin Twitter tililtä pääsee Finnairin nettisivuille, josta löytyy heti asiakaspalvelu ja yhteystiedot. Finnairin viimeisin postaus liittyy isä ja poika lentäjään. Poika on seurannut isänsä jalanjälkiä lentäjäuralle. Finnairin Twitter tilin postaukset ovat välillä suomeksi ja välillä englanniksi, mutta pääosin se on suunnattu kansainväliseksi somekanavaksi. Postauksia tehdään melko säännöllisesti.  Jotkut kuvat ovat samoja muiden somekanavien kanssa, mutta täälläkin sivulla on pääosin erilaiset kuvat ja aiheet. Täällä myös on tiedotteita. Viimeisin tiedote oli varoitus Finnairin nimissä lähetetyistä huijausviesteistä. Finnair tekee Twitter-postauksia melko säännöllisesti.  Finnairin Twitter tilillä 93 756 seuraajaa. Luulen, että seuraajat ovat pääosoin sijoittajia, omia työntekijöitä, nykyisiä asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Finnair Youtube kanavalla on eri videot kuin muualla somessa. Finnairin viimeisin video oli toimitusjohtaja Pekka Vauramon kiitokset kaikille asiakkaille. Finnairin Youtube-kanavalla on asiallisia videoita esim. mainosvideoita, toimintaohjeita lennolla ja työntekijäesittely + tietoiskuja Finnairista esim. viimeisin video oli: Linjahuollon johtaja Sampo Paukkeri valottaa Finnairin Tekniikan tulevaisuuden näkymiä. Videoita tehdään säännöllisesti. Finnairin Youtube kanavalla on 18 tuhatta tilaajaa ja se on vähiten seuratuin Finnairin somekanavista. Luulen, että seuraajat ovat pääosin nykyiset asiakkaat ja omat työntekijät.

Finnarin blogissa on eri postaukset kuin muissa somekanavissa. Blogipostaukset on englanniksi ja ne perustuvat mm. yhteistyökumppaneiden blogaajien kanssa tehtyihin postauksiin. Viimeisin blogipostaus on On the road with a travel blogger – March. Blogipostaus koskee Saara Helkalan Lissabonin reissua. Tämä somekanava on suunnattu kansainvälisille asiakaille, yhteistyökumppaneille sekä nykyisille asiakkaille. En saanut selville Finnairin blogin seuraajia.

Finnairin somekanavien postauksista näkee laadun ja positiivisuuden. Postaukset tehdään huolella kaikissa Finnairin somekanavissa. Finnairin somekanavissa on erilaiset sisällöt, jotta Finnairista kiinnostuneet ihmiset seuraisivat eri Finnairin somekanavia. Jos sisällöt olisivat kaikissa somekanavissa samanlaiset riittäisi, että seuraisi vain yhtä Finnairin somekanavaa. Somepostaukset on tehty käyttäjäkohtaisesti eri somekanavissa. Esim. asiakkaille suunnatuilla somekanavilla on eniten mainontaa eli Facebookissa ja Instagramissa ja näillä somekanavilla on eniten seuraajia Finnairin somekanavista.

Lähteet:

https://www.facebook.com/Finnair    https://www.instagram.com/feelfinnair/

https://twitter.com/finnair                   https://www.youtube.com/user/finnair

https://bluewings.finnair.com/?_ga=2.226398680.39105965.1520198695-1834995677.1520198695

Digi1.6 Digitaalinen visio tulevaisuudesta

Katsoin kaksi hyvin erilaista mielenkiintoista videota liittyen digitaaliseen tulevaisuuteen. Videoina olivat Microsoft’s Concept-Future vision 2020-video ja HYPER-REALITY-video. Microsoftin videolla keskityttiin työelämän digitaaliseen tulevaisuuteen, Microsoftin digitaalisiin tuotteisiin, jotka tuovat helpotusta työelämään ja video oli informatiivinen. HYPER-REALITY videossa keskiössä oli arkielämä peliulottuvuudessa. Käyttäjä sai pisteitä toimintansa mukaan ja videon lopussa hän joutui ”virushyökkääjän” uhriksi, mutta pelastui lopulta. HYPER-REALITY-video oli kaupallinen ja HYPER-REALITY-videolla palvelut/tuotteet olivat liikaa digitalisaation varassa ja haavoittuvuus oli suuri.

Microsoft’s Concept-Future vision 2020-video

Tällä videolla olevat tuotteet olivat keskittyneitä tuomaan helpotusta ihmisten arkielämään. Videolla oli mm. teknologinen piirtoalusta esim. koulukäyttöön, jonka kuvat sai liikkumaan ja joka käänsi omalla kielellä kirjoitetut asiat toiselle kielelle. Lapsen vanhemmat saivat halutessaan koulun teknologisen piirtoalustan näkymän itselleen. Vanhempi näki tällöin mitä lapset opiskelevat tällä hetkellä. Älypuhelin oli pienempi verrattuna nykyaikaan ja uusi ominaisuus oli mm. että näyttöjä pystyi siirtelemään toiseen käteen. Älypuhelimessa oli paikannuspalvelu ja oman sijainnin pystyi halutessaan jakamaan toisen henkilön kanssa. Tieto kaverin saapumisesta tuli puhelimen tietoon. Kokoushuoneessa näytti olevan älytaulut ja niitä pystyi siirtelemään ja niihin sai lisättyä tietoa. Videolla oli myös ääniohjattava hakupalvelu eli puheen avulla pystyi etsimään tietoa. Älytauluja ohjailtiin tabletilla ja ne toimivat sormenjäljen tunnistuksella. Klikattuun kuvaan pystyi paremmin porautumaan sisään. Kahvikuppi paljasti työntekijän vireystason. Sanomalehti oli digitaalisena ja siinä oli liikkuvia kuvia. Kodissa oli energiansäätöjärjestelmä ja energian sai halutessaan vaihtaa aurinkopaneeleihin. Kasveja pystyi tutkimaan tabletin avulla mm. kasvin lämpötilan näki ruudulta.

Microsoftin videolla tulevaisuuden teknologia näkyi vahvassa roolissa työelämässä/arjessa. Teknologialta sai apua ja informaatiota työpäivään esim. selville työntekijän vireystason. Videosta jäi positiivinen tulevaisuuden kuva, koska teknologiaa oli hyödynnetty helpottamaan työasioiden sujuvuutta ja tarjoamaan informaatiota monipuolisesti eri asioista. 

HYPER-REALITY-video

HYPER-REALITY videolla oli myös käännöspalvelu toiselle kielelle, ääniohjattava hakupalvelu ja käyttäjällä oli myös älypuhelin, kuten Microsoftinkin videolla. Älypuhelimessa oli myös kartta/sijaintipalvelut käytössä. Videolla näkyi bussimatkan aikana digitaalisia mainoksia. Älypuhelin neuvoi käyttäjää millä pysäkillä pitää jäädä pois ja poistumisreitin bussista. Palveluna kaupassa oli help-palvelu hyllyjen yhteydestä, josta käyttäjä pystyi tarvittaessa kysymään apua tuotteeseen. Tuotetiedot esim. hedelmissä näkyivät digitaalisesti.

Tällä videolla tulevaisuuden kuva muodostui neutraaliksi. Videolla oli sekä negatiivisia sekä positiivisia asioita. Negatiivisia oli mm. maailma oli todella sekavan näköinen, kun tietoa oli joka puolella ja liikaa.  Positiivisena asiana oli mm. että kauppalistan yhteissumma näkyi päivittyneenä

Kuten totesin alussa, videot olivat hyvin erilaisia. Microsoftin pätkä oli kohdentunut työelämään, ja HYPER-REALITY video oli keskittynyt arkielämään peliulottuvuudessa. Microsoftin videolla oli paljon enemmän tuotteita verrattuna HYPER-REALITY videoon. Jotkut videoilla olevat palvelut ja tuotteet ovat nykyään jo olemassa esim. älypuhelin, paikannuspalvelut ja ääniohjattava hakupalvelu.

Lähteet: Microsoft's Concept - Future vision 2020-video: https://www.youtube.com/watch?v=ozLaklIFWUI  ja HYPER-REALITY-video: https://vimeo.com/166807261

Reissumies Tinderissä

Kiinnitin heti huomioni hauskaan uutiseen ”Reissumies hämmästytti Tinderissä-”rohkealle henkilöbrändille luonteva ratkaisu”” ja päätin tehdä siitä blogipostaukseni. Olin itsekin Tinder-deittisovelluksessa sinkkuaikoinani, joten tiedän miten se toimii. Välillä siellä törmäsi ”outoihin” käyttäjäprofiileihin.

Tinder on nykyaikainen seuranhakupalvelu, joka on keskittynyt käyttäjien kuviin. Tämä tekee Tinderistä pinnallisen seuranhakupalvelun. Jos tykkäät jonkun käyttäjän kuvasta, huitaiset oikealle, jos taas et pidät, huitaiset vasemmalle. Tai vaihtoehtoisesti voit painaa sydäntä tykätessäsi tai raksia, kun et pidä käyttäjän kuvasta. Perus Tinder on ilmainen, mutta siitä tulee maksullinen kun haluat siihen ekstraa esim. hakea seuraa ilman etäisyysrajoituksia.

Tykkään itse Reissumies ruisleivistä ja onhan se mies hyvännäköinen siinä tuotekuvassa. Fazer leipomot päätti viedä Reissumiehen deittisovellus Tinderiin kahdeksi viikoksi. Käyttäjät ottivat Reissumiehen positiivisesti vastaan. Kyse on ollut uudesta markkinoinnin muodosta. Aika omaperäistä! En ole aiemmin kuullut, että yritys olisi mainostanut tällä tavalla. Toinen osapuoli sai Reissumieheltä viestiä, kun match tuli. Viestissä oli myös linkki uuteen kauraisaan Reissumieheen. Tinder-sovellus markkinointiin saatiin idea Reissumiehen tulevasta iästä. Reissumies täyttää tänä vuonna 40 vuotta ja tässä iässä pitäisi viimeistään löytää se kumppani rinnalle. Kampanjalla haluttiin herättää keskustelua ja hyvää mieltä. Tavoitteena oli saada 12 000 matchia, mutta tuo ylittyi helposti. Brändimarkkinointi Tinderissä asetti omat haasteensa esim. Tinderin keskusjohdon piti hyväksyä sisällöt. Match-miehet ja match-naiset saivat eri viestit Reissumieheltä. Reissumies on rohkea henkilöbrändi, joten tämä kampanja oli luontevaa sille.

 Lähde:

https://www.marmai.fi/uutiset/reissumies-hammastytti-tinderissa-rohkealle-henkilobrandille-luonteva-ratkaisu-6703311?utm_source=Marmai_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Marmai_Uutiskirje

Digi4.2 Maksutavat tulevaisuudessa

Luin kaksi kappaletta Suomen pankin ekirjasta Tulevaisuuden maksaminen ja tiivistin kappaleet alla olevasti. Kappaleet olivat 9 maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti ja 14 miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa.

Tässä kappaleessa käsiteltiin kaupoissa ja muihin samankaltaiseen ympäristöön liittyvää maksamista 2020-luvulla ja maksamisen muutoksen hitautta. Maksamista hallitsee korttimaksaminen, mutta käteinen on myös merkittävässä asemassa. Käteisellä on merkittävä asema vielä 2020-luvulla maksamisessa, mutta sen käyttö on laskemassa. Käteisellä maksavat ne, joilla on fyysinen este käyttää teknisiä laitteita tai jotka eivät voi saada korttia. Kortteihin perustuu moni maksutapa sovellus. Maksutapasovelluksella maksettaessa kaupassa ne ovat korttimaksuja kauppiaalle, joten kustannukset eivät alene tällöin. Korttimaksaminen tulee säilymään fyysisissä myymälöissä pääasiallisena maksutapana. Uudet maksutavat esim. mobiilimaksaminen ja käteinen täydentävät kuluttajan maksuvaihtoehtoja. Valinnanmahdollisuudet lisääntyvät voimakkaasti kuluttajalle. Kolmannet osapuolet pääsevät tarkistamaan katteen pankkitilille maksupalveludirektiivi (PSD2):n mahdollistamana, mutta maksaminen ei muutu. Älypuhelin on välineistänyt maksamisen. Maksaminen on sulautumassa ostoprosessi- ja asiakaspalvelutoimintoihin, mutta se on edelleen oma prosessinsa. Tekniikoita on erilaisia mobiilimaksamisessa, mutta ne eivät kommunikoi keskenään. Tämä on hidaste niiden yleistyvälle käytölle. Uusien maksutapojen käyttöönottoa hidastaa se mitä enemmän integrointeja ja uusia laitteita tarvitaan myyntipisteisiin. Muutos on hidasta maksamistottumuksille ja tavoille. Loppukäyttäjät eivät voi siirtyä kaikkein edullisimpiin maksutapoihin, koska hinnoittelu ei ole läpinäkyvää. Tulevaisuuden maksamisessa ei voi vähätellä turvallisuuskysymyksiä eikä itsestäänselvyys ole se, että älypuhelin olisi ainoa laite, johon maksaminen saataisiin. Uudet sovellukset tai laitteet tulevat kilpailemaan olemassa olevien toimien kanssa. Tulevaisuuden maksamista muuttaisi radikaalisesti Blockchain-teknologia.

Tässä kappaleessa keskityttiin kysymykseen: miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa. Korttimaksu on helpoin maksutapa digitaalisten palveluiden maksamisessa. Korttimaksut ovat turvalliset, ne toimivat globaalisesti ja lisäksi ne ovat tuttuja kuluttajille, mutta korttimaksut ovat kalliita vastaanottajalle. Korttimaksut on alun perin tehty vakiintuneita kauppoja varten, mutta satunnaiseen kaupankäyntiin tai henkilöltä henkilölle tehtäviin maksuihin pitäisi kehittää esim. tilisiirtopohjaiset maksut. Hidasteena tälle on ollut mekanismin ja kaikkien prosessin puute. Digitaaliset maksutapoihin perustuvat tilisiirrot on kehitetty voimakkaasti viime aikoina, suurin osa P2P-maksuihin. Rahansiirto pitäisi tapahtua nopeasti ja helposti mobiilisovelluksen avulla. Reaaliaikaisia P2P tilisiirtoihin perustuvia maksutapoja on vielä hyvin vähän. Tämä johtuu vasta monissa maissa rakenteilla olevista tilisiirtoinfrastruktuurista pankkien välillä. Debit –kortit ovat kiertotie P2P-maksuissa. Korttimaksujen kilpailijat ovat tilisiirtopohjaiset maksut ja ne korvaavat myös käteisen rahan. Tilisiirto maksut tulevat kasvamaan yhä enemmän.  Maksupalveludirektiivin (PSD2) uudistumisen myötä pitää luoda yhteiset säännöt mm. digitaaliselle maksamiselle. Reaaliaikainen maksujenvälitysinfrastruktuuri on hyvässä vauhdissa. Maksut ovat menneet vahvasti pankkien läpi. 33 % USA:n milleniaaleista uskoo, ettei viiden vuoden sisällä tarvittaisi pankkia lainkaan. Pankit eivät voi turvautua enää vanhaan maineeseensa luotettavina toimijoina. Esim. Apple saattaa olla uusille sukupolville luotettavampi kuin perinteiset pankit. Maksuvälineiden ja maksutavat monipuolistuvat. Maksujen vastaanottamiselle tämä aiheuttaa haasteita.  Maksupalveluiden tarjoajat ovat yhä useammin muu toimija kuin pankki. Erilaiset disruptiiviset toimijat: esim. fintech-startupit tulevat pankkien rinnalle. Maksamisen pitää olla helppoa ja suoraviivaista mobiilisessa ympäristössä ja digitaalisessa ympäristössä.

Käytän digitalisina maksutapoina pankkini lähimaksua sekä MobilePay-sovellusta. Lähimaksussa plussaa on se, ettei tarvitse näpytellä pankin PIN-koodia ja maksaminen nopeutuu kassalla, mutta huonoa on se, että raja on vain 25 euroon saakka. Toisaalta varastetulla pankkikortilla pystyy käyttämään lähimaksua vain tähän rajaan saakka… Onneksi. MobilePay-sovellusta olen käyttänyt muutaman kerran rahasiirtoon kavereille. MobilePay-sovellus on mielestäni turvallinen, sillä kirjautuessa sovellukseen pitää syöttää tunnusluku, sen jälkeen rahan lähetys ja pyytäminen on nopeaa ja helppoa. Lisäksi näet tapahtumat historiasta. Kortteja pystyy myös tallentamaan useamman kuin yhden. Vaarana on se, että vahingossa lähettää liikaa rahaa jollekin.

Lähteet:  https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e_kirjanen_2016.pdf

Kappaleet: 9 maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti ja 14 miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa. 

Digi4.5 Verkkokauppojen asiakaskäyttökokemus

Itselleni on tärkeää verkkokaupoissa asioidessa, että tuotteen kuvat ovat selkeitä, tuotteen tiedot esim. hinta, koko, saatavilla olevat värit ja hoito-ohjeet löytyvät verkkokaupasta. Lisäksi toimitusajat ja kestot pitää löytyä verkkokaupasta ja plussaa on se, jos kaupalla on useampi maksuvaihtoehto. Jos tilaan ensimmäistä kertaa verkkokaupasta, ostan tuotteen yleensä laskulla. Jos olen tilannut verkkokaupasta aiemmin, uskallan maksaa tuotteen verkkopankissa. Tärkeintä tietysti on, että kun tilaan jostain verkkokaupasta jotain, niin tiedän täsmälleen, millaisen tuotteen olen saamassa. Asiakaspalvelun tiedot on ehdottomasti oltava helposti saatavilla verkkokaupassa ja palautuksen on oltava ilmainen, jos tuote ei vastaa odotuksia. Tykkään itse asioida enemmän verkkokaupoissa kuin kivijalkamyymälöissä, koska verkkokaupoissa tuotteen löytäminen on nopeampaa, ei tarvitse jonottaa tai kärsiä ruuhkista, tuotteet voi ostaa milloin vain ja lisäksi maksaminen on nopeampaa. Asioin usein Stockmannin ja Prettyn verkkokaupoissa, mutta olen myös ostanut esim. Pentikin verkkokaupasta tuotteita.

Stockmannilla on mielestäni paras verkkokauppa, jossa olen itse asioinut. Stockmannin verkkokaupassa tuotteen kuvat ovat todella selkeät ja niitä voi halutessaan suurentaa. Sivulla on selkeät kategoriat ja asiakas pystyy etsimään halutessaan tuotetta brändin tai tuotekuvauksen avulla. Verkkokauppa ehdottaa asiakkaalle tuotteita, jos asiakas on tuttu. Tuotteen tiedot ovat selkeät ja ne löytyvät helposti tuotteen kuvan läheltä. Hinta on selkeästi näkyvillä. Myös tuotteen koko, saatavilla olevat värit ja kokotaulukko löytyvät. Asiakas voi varata halutessaan tuotteen myymälään. Lisäksi selkeästi on esillä palautusoikeudet, maksutavat, myymäläsaatavuus, toimitustavat + hinnat. Tietyn tuotteen alla näkyy suositellut tuotteet tälle tuotteelle. Asiakas pystyy lisäksi jakamaan tuotteen sosiaalisessa mediassa. Asiakaspalvelun tiedot ovat helposti saatavilla verkkokaupassa ja apu on saatavilla, jos tulee jotain kysyttävää. Stockmannin tuotteet tulevat nopealla postituksella asiakkaalle ja kauppa on turvallinen. Stockmannin verkkokaupassa ostaessa asiakas tietää täsmälleen mitä on ostamassa!

Prettyn verkkokauppa on mielestäni myös hyvä, tuotekategoriat ovat selkeästi esillä, tuotekuva on selkeä ja tuotteessa on arvioinnit, jos joku on niitä arvioinut. Tuotteen pystyy halutessaan jakamaan sosiaalisessa mediassa esim. Facebookissa. Palautusoikeus löytyy, sekä erilaiset maksutavat ja toimituskulut. Ne ovat helposti saatavilla. Asiakaspalvelun tiedot löytyvät myös Prettystä helposti. Tuotteen hinta on selkeästi näkyvillä.

Pentikin verkkokaupassa asiakaan käyttäjäkokemus on hyvä, sillä tuotekategoriat ovat selkeät ja Pentikin sarjat mm. löytyyvät. Tuotteita pystyy halutessaan hakemaan esim. sarjan perusteella, kuvat ovat selkeitä ja kauniita. Asiakaspalvelun tiedot ovat selkeästi esillä ja myös maksu- ja toimitustavat. Käyttäjä pystyy halutessaan jakamaan tuotteen sosiaaliseen mediaan. Tuotteen  koko, saatavilla olevat värit, saatavuustilanne, selkeä kuvaus tuotteesta, tuotteen hoito-ohjeet, materiaalitiedot ja jopa paino löytyvät hyvin verkkokaupasta. Lisäksi käyttäjälle näkyy kyseiseen tuotteeseen yhteensopivat tuotteet, joka on plussaa jatko-ostamisen kannalta. Tuotteesta löytyy inspiroivia kuvia ja suunnittelija-tieto. Tuotteen pystyy lisämään toivelistaan.

Asiakkaan käyttäjäkokemukseen vaikuttaa verkkokaupan asettelu esim. tuotteiden kategorisointi, mahdollinen etsintäpalkki, asiakaspalvelujen tietojen helppo sijainti ja avun saatavuus. On turhauttavaa, jos apua ei ole saatavilla ja tällöin tuote saattaa jäädä ostamatta. Verkkokaupan asiakastilille pitäisi päästä helposti kirjautumaan ja tilistä olisi hyvä löytyä esim. tilatun tuotteen toimituksen ajankohtaiset tiedot.  Tuotteen kuvien on myös oltava selkeät ja tuotteesta pitäisi saada seuraavat tiedot: hinta, saatavilla olevat värit, koko, mahdolliset hoito-ohjeet, toimitusaika + hinnat, maksuvaihtoehdot ja palautusoikeus.  Takuu pitäisi olla näkyvillä, jos tuote on esim. kodinkone. Asiakkaan on tiedettävä täsmälleen, millaisen tuotteen hän tulee saamaan tilatessaan verkkokaupasta tuotteen. Tuotteesta ei saa olla virheellistä tietoa esim. koosta tai väristä.

Lähtet: https://www.stockmann.com/    https://www.pretty.fi/ https://www.pentik.com/