Mitä opimme digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä?

Kurssin alussa opimme, että digitaalisuus on muuttanut nykypäivän liiketoimintaa ja vaikuttaa ihmisten toimintatapoihin. Digitaalisuus on muuttanut työskentelytapoja: etätyöt ja virtuaaliset kokoukset ovat nykyään arkipäivää. Jopa monet perusaskareet, kuten ruokaostokset, voi hoitaa nykyään verkossa. Digitaalisuus on mahdollistanut koko maailmanlaajuisen liiketoiminnan.

Maksutavat ovat muuttuneet digitalisaation seurauksena. Maksun voi hoitaa esimerkiksi maksupäätteellä, mobiilipankilla, kryptovaluutalla, laskulla, verkkopankilla tai mobiilimaksusovelluksella. Käteisen käyttö vähenee koko ajan. Ostaminen on tehty kuluttajaystävälliseksi.

Verkkokauppojen rooli on yhä suurempi, ja ihmiset tilaavat vaatteensa mieluummin netistä kuin kivijalkamyymälöistä. Verkkokauppojen myötä asiakokemuksen merkitys yritysten välisessä kilpailussa on kasvanut. Haasteena yrityksille on erottuminen joukosta. Verkkokauppojen suosio johtaa vähitellen kivijalkakauppojen vähenemiseen.

Digitaalisuus on vaikuttanut laitteiden käyttötapaan, esimerkiksi ääniohjaus uutena innovaationa on tullut suosituksi kuluttajien keskuudessa. Muita esimerkkejä kuluttajatrendeistä ovat langattomat kuulokkeet ja niiden kehitys, lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden käytön lisääntyminen sekä robotiikka. Valtava muutosvauhti voi olla haastavaa, sillä ihmisten on hankala pysyä perässä tietomäärän kasvaessa.

Digitalisuus on muuttanut asiakaspalvelun luonnetta. Chat on yleistynyt asiakaspalvelun muotona, jossa hyödynnetään usein robotiikkaa. Monen yrityksen asiakaspalvelun tavoittaa myös sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista ja Instagramista.

Yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa markkinoinnissaan yhä enemmän. Sisältöä tuotetaan esimerkiksi verkkojulkaisuiden ja blogien muodossa. Teknologian kehityksen myötä outbound-markkinointi eli perinteisten kanavien kautta tapahtuva markkinointi on vähentynyt ja inbound-markkinoinnista on tullut trendikkäämpää. Inbound markkinoinnin tavoitteena on houkutella potentiaaliset asiakkaat heitä kiinnostavan tuotteen/palvelun luokse. Markkinoinnissa käytetään erilaisia sisältömuotoja, kuten videoita, arvosteluja ja pelejä. Hakukoneoptimointi lisää yritysten näkyvyyttä ja markkinoinnin toimenpiteitä.

Algoritmien avulla yritykset pystyvät kohdentamaan mainontaa oikeanlaiselle kohderyhmälle. Algoritmit suodattavat tietoa käyttäjien toiminnasta. Esimerkiksi Facebookissa algoritmit suodattavat käyttäjän dataa ja näyttävät käyttäjää kiinnostavaa sisältöä ja mainoksia.

Mitä enemmän tekniikka kehittyy, sitä enemmän tulee myös tietoturvariskejä. Riskejä pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti uusilla päivityksillä ja virustentorjuntaohjelmilla. Vaikka tekniikka on hyvin kehittynyttä, lähes viikoittain joudumme lukemaan uutisia vuotaneista asiakastiedoista, kun ihmisten henkilökohtaisia tietoja on joutunut vääriin käsiin. Verkkosivuilla on haasteena toimintaongelmat ja kaatumisriskit, ja sitä kautta huonompi asiakastyytyväisyys ja -kokemus.

Mobiilisovellukset

Mobiilisovellukset ovat yhä isompi osa elämäämme. Itse ainakin hoidan yli puolet digitaalisesta asioinnistani sovellusten avulla. Tämän lisäksi käytän sosiaalisen median palveluita pääasiassa sovelluksien avulla. Tuntuu myös, että osa yrityksistä ei tarjoa enää sovellusta vaihtoehtona, vaan patistaa meitä ottamaan käyttöön oman sovelluksensa, esimerkiksi Nordea on sanonut asiakkailleen, että he ovat luopumassa perinteisistä tunnusluvuista ja ohjanneet asiakkaansa käyttämään mobiilipankkia. Näiden mietteiden jälkeen siirryn tarkastelemaan Grand One kilpailun parhaimpia mobiilipalveluita.

Tutustuin kyseisen kilpailun voittajasovelluksiin heidän nettisivuillaan. Eteeni ponnahti 16 mielenkiintoista ikkunaa. Sivulla oli minulle täysin uusia sovelluksia ja ennalta tuttujen yritysten asiointia helpottavia sovelluksia (Aurinkomatkojen-, Hs:n- ja Telian mobiilisovelluksia). Selasin nopeasti kaikki läpi ja päällimmäiseksi mieleeni painautui mobiiliapplikaatio nimeltään Bolt. Kunniamaininta on tullut hyvästä syystä. Bolt:in on kerrottu parantaneen yleistä luottamusta rakennustyömailla ja helpottaneen raksa-alan työntekijöiden ja työnantajien elämää. Ideana on se, että kyseinen sovellus profiloi työmiehet ja tavarantoimittajat, sekä tekee näistä vertailukelpoisia aikaisempien työnantajien antamien arvostelujen perusteella. Työntekijät voivat siis vaatia ”omalle arvolleen” sopivaa palkkaa ja työnantajat saavat luotettavampaa työvoimaa. Sovelluksen muita ominaisuuksia on muun muassa työtuntien täyttäminen ja hyväksyminen vaivattomasti. Työntekijälle jää myös muistiin kaikki tiedot hänen tekemistään keikoista ja hän saa tarvittavat ennakkotiedot tulevista keikoistaan. Luottamuksen parantamisen lisäksi sovellus on lisännyt liikevaihtoa rakennustyömaa-alalla 1,5 miljoona euroa vain kahdeksassa kuukaudessa ja pelkkä tuntikorttijärjestelmä uudistus on tuonut säästöä peräti 80 tuhatta euroa viidessä kuukaudessa. Ei siis mikään ihme, että kyseinen sovellus löytyy Grand One kilpailun parhaimpien mobiilipalveluiden joukosta.

Bolti:n rinnalle voisin tuoda sovelluksen, josta on selvästi otettu vaikutteita tämän sovelluksen kehittämisessä. Kyseessä on oman luokkansa edelläkävijä nimeltä Uber. Arvostelu ja palvelun tarkastelu ominaisuudet ovat kuin suoraan Uberista. Tämä on siis uudistunut taksisovellus, jossa normaalit ihmiset rekisteröityvät palveluun, arvostelevat samaansa palvelua ja toimivat taksikuskeina Uberin luomassa järjestelmässä. Rinnastin näitä kahta sovellusta keskenään, koska mielestäni Boltin käytössä on otettu vaikutteita Uberin luomasta pohjasta, vaikka ne keskittyvätkin ihan eri aloille.

Asiakaspalvelua chatbotilta

Tutustuin eri chatbottien ominaisuuksiin vieraillessani eri yritysten verkkosivujen ihmeellisessä maailmassa. Toisten sivujen asiakaspalvelu-chat toimi robottien avulla ja toisilla sivuilla taas sain keskustelukumppanikseni ihan oikean ihmisen. Esimerkiksi IF vakuutuksen sivuilla keskustelukumppanikseni tuli asiakaspalvelurobotti. Power kodinkoneliikkeessä chattiini vastasi mukavan oloinen Heidi, jota aion ehkä pyytää treffeille kanssani. Avattuani nykyisen työpaikkani sivut muutamia kuukausia sitten, alakulmaan ponnahti Chat-ilmoitus. Kyseessä oli aito henkilö, joka oli erittäin kiinnostunut siitä, minkälaista apua tarvitsisin. Keskustelusta jäi lämmin tunne Transval Oy:ta kohtaan ja koin chat-ominaisuuden erittäin hyödylliseksi. Nyt mentyäni sivulle näkymä onkin erilainen. Robotti kysyy miten voin auttaa ja pyytää yhteystietojani. Voi olla, että aikaisempi järjestely on vaatinut liikaa resursseja. Vielä viimeinen esimerkkinä käytän uhkapelisivustoa nimeltä PAF, tällä sivulla piti aikaisemmin kertoa avuntarpeeni syy monivalintaisilla vaihtoehdoilla, jonka jälkeen keskustelu alkoi oikean ihmisen kanssa. Nykyisin Chatin voi aloittaa suoraan, palvelun ollessa päällä.

Tässä on kyseiset linkit kokeilemiini chatteihin:

https://www.if.fi/henkiloasiakkaat/asiakaspalvelu

https://www.power.fi/tuki/asiakaspalvelu/

https://www.paf.com/helpdesk

https://www.transval.fi/duuniin/avoimet-tyopaikat/

Mielestäni chattaaminen oikeiden ihmisten kanssa on aina mielekkäämpää, mutta roboteistakin on hyötyä. Esimerkiksi IF:illä  voidaan robotin avulla selvittää mitä vakuutusasioita henkilöllä on hoidettavana. Tämän jälkeen robotti voi ohjata asiakkaan alalle erikoistuneen asiakaspalvelijan puheille. Tämä hyvä puoli chatrobotissa on, sen avulla voidaan säästää työntekijöiden resursseja. Ihmisten kanssa chattaamiseen liittyvät hyvät puolet ovat kuitenkin moninaisemmat. Ihminen luonnollisesti ymmärtää asiakkaan avuntarvetta ihan eri tavalla kuin robotti ja asiakkaalle tuleekin olo, että häntä ymmärretään. Huono puoli taas oikean ihmisen kanssa chattaamisessa keskittyykin enemmän työntekijän kannalle. Hän joutuu kestämään epäasiallisia viestejä ja helposti turhautuu asiakkaiden yksitoikkoisiin ja tyhmiin kysymyksiin. Mutta hän toki on itse ammattivalintansa tehnyt ja joutuu kantamaan ammattinsa tuomat paineet. Mielestäni parhaan asiakaspalvelun tarjoaa yritys, joka pystyy chatrobottien tai asiakaspalvelijoiden yhteiskäytön avulla tarjoamaan sopivan avun asiakkaan tarpeisiin.

Lean Canvas ryhmäblogikirjoitus

Saimme toimeksiannon vammaisten asumispalveluja ja kuntoutusta tarjoavalta Validialta. Tavoitteena on innovaatio digitaalisista ratkaisuista henkilökohtaisen avun palveluille. Innovaatiomme tavoitteena on asiakaskokemuksen parantaminen sekä työntekijöiden ja asiakkaiden yhteydenpidon helpottaminen.

Asiakaskohderyhmiämme ovat Validian asiakkaat, työntekijät ja asiakkaiden omaiset. Tärkein asiakasryhmä on Validian asiakkaat, jotka haluavat jakaa arkeaan muille.

Digitaalinen innovaatiomme on Validialle räätälöity yksilökohtainen ja helppokäyttöinen sovellus, joka mahdollistaisi asiakkaille paremman lähiomaiskontaktin. Omaiset pysyvät kärryillä läheistensä elämästä erinomaisesti, esimerkiksi seuraamalla profiilissa olevaa päiväkirjaa.

Asiakkaan suurimmat ongelmat ovat digitaalisten ratkaisujen puutteellisuus ja sopivan avustajan löytäminen. Ideoimamme sovellus sisältää erilaisia toimintoja, jotka ratkaisevat asiakkaan ongelmat. Asiakkailla ja työntekijöillä on sovelluksessa omat henkilökohtaiset profiilit, jotka sisältävät perustietoja sekä haluttaessa esittelyvideon ja päiväkirjan. Profiilit auttavat sopivan avustajan etsimisessä. Sovelluksessa on viestintämahdollisuus, kalenterit, aikataulut ja palvelut digitaalisessa muodossa.

Tällä hetkellä Validian asiakkaat asioivat perinteisempien viestintämuotojen avulla eli suullisesti, sähköpostitse tai puhelimitse. Sopivan avustajan löytyminen voi olla haasteellista, koska asiakkailla ei ole tietoa siitä, millaisia avustajia on tarjolla. Me tarjoamme ratkaisun tähän ongelmaan.

Sovelluksen lataaminen ei maksa käyttäjälle mitään ja sen voi ladata eri sovelluskaupoista. Sovelluksen sisällä on toimialaan liittyviä mainoksia, esimerkiksi apuvälineistä. Liikekasvua tulisi sovelluksen ansiosta positiivisten asiakaskokemusten, mainostulojen sekä lisääntyneen tunnettavuuden myötä. Markkinointikanavia sovellukselle olisivat Validian nettisivut, invalidiliittoyhdistyksen nettisivut, sosiaalinen media, sähköposti, flyerit sekä suosittelut ja puskaradio.

Avainmittareita eli sovelluksen lataus- ja käyttäjämääriä seurataan analysointiohjelmien avulla. Sovelluskaupoissa kaikki voivat seurata muiden käyttäjien jättämiä arvosteluja sovelluksesta. Myös videoiden näyttökertoja, työvuorojen varausmääriä sekä lähetettyjen viestien määriä voidaan seurata.

Sovelluksen kuluihin lukeutuu sovelluksen suunnittelu, koodaus, markkinointi ja ylläpitokulut. Lisäksi Validia voi järjestää opastavia koulutuksia sovelluksen sujuvaa käyttöä varten. Myös sovelluksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen käytetty aika lasketaan kuluihin. Sovelluksen toteuttaminen maksaa arviolta noin 100 €/tunti eli kokonaisuudessaan joitain kymmeniä tuhansia euroja.

Sovelluksen arvolupaus on: ”Validian uniikki sovellus, jossa profiilit ja esittelyvideot mahdollistavat asiakkaiden ja työntekijöiden kemioiden kohtaamisen”.

Avoin data.

Tässä blogikirjoituksessa kerron vähän avoimesta- ja Big datasta, sekä niiden käytöstä. Avoimella datalla siis tarkoitetaan vapaasti hyödynnettävää dataa, joka on kertynyt muun muassa yksityishenkilöille, yrityksille tutkijoilla tai vaikkapa kaupungille. Kyseinen data voi olla monenlaisessa muodossa esim. kuvia, tilastoja, karttoja ja muuta sellaista. Jotta data on avointa, on kahden pääkriteerin täytyttävä. Ensinnäkin sen pitää olla julkista ja laillisesti saatavilla (tällä tarkoitetaan sitä, ettei data sisällä ihmisten henkilökohtaisia tietoja). Toiseksi data on avointa silloin, kun se on kaikkien ulottuvilla ja sitä voidaan tarkastella vaikkapa koneellisesti. Data ei ole siis enää avointa silloin, kun sen tarkastelua estetään esim. sen tarkastelua varten on tunnistauduttava tai se on maksullista.

Big data nimensä mukaan kattaa suuren määränä dataan, jonka sisällöstä ei ole vielä tarkkaa määritelmää. Se on vähän niin kuin Tietopankki ja yhteisnimitys suurille määrille dataa. Tieto on kerätty hajanaisesti ja eri muodoissa. Näin ollen datan rakenne on vaikeasti määriteltyä ja sen analysointi on vaikeaa sellaisenaan. Big datalla ominaista on se, että sen tarkka sisältö muuttuu ajan kuluessa, vähän niin kuin tieteenalatkin joilta dataa kerätään. se on siis läjä valmiiksi määrittelemätöntä dataa, sen ominaisia piirteitä ovat; Data saattaa olla käytössä monessa paikassa samaa-aikaa ja sen seurauksena se kasaantuukin ja muokkautuukin nopeasti; Usein se on automaattisesti tuotettua ja sitä voidaan kerätä ilman käyttösuunnitelmaa; lisäksi jos datan sisältö on liian helposti hyödynnettävissä se ei ole enää big dataa. Nopeasti pääteltynä voidaan huomata, että Big datassa on avointa dataa ja avoin data on usein big dataa.

Seuraavaksi piti kertoa avointa dataa käyttävistä sovelluksista nettisivulta hri.fi. Esimerkiksi sovellus, joka tutkii Helsingin katujen pituuksia. Katujen pituudet ovat luonnollisesti kaikkien tiedossa, joten sovellus siis käyttää avointa dataa. Tätä sovellusta voisi muun muassa hyödyntää erilaisten navigointisovelluksien tai laitteiden suunnittelussa. Toinen sovellus on Kaunis Helsinki. Tämä sovellus näyttää kartalta Helsingin kauneimmat nähtävyydet, sovelluksen toiminta perustuu verkkokyselyiden vastuksiin. Tämä sovellus olisi erinomainen muun muassa matkailualan yrityksille, jotka yrittävät houkutella turisteja Helsinkiin. 3. esimerkki on Oikotie Kotikulmat, tämä sovellus näyttää turvallisimmat asuinpaikat lapsiperheille. Esimerkiksi kiinteistövälitysfirmoille hyödyllinen, avoimen datan avulla voidaan todistaa tietyt seudut turvallisemmiksi kuin toiset.

Fonectan mielestä markkinoinnin luonne on muuttunut siten, että perinteiset ”kivijalkamyymälät” ja julistemainokset eivät ole enää ainoat tavat markkinoida ja myydä. Nykyään verkossa tapahtuva liiketoiminta haastaa perinteistä mallia. Eli ostokäyttäytymisessä on havaittu muutoksia ja ostopolut ovat kehittyneet monimuotoisemmiksi. Vaikka kivijalkamyymälöillä on vieläkin suuri rooli, niin verkkomarkkinointia tarvitaan vähintään myymälään ohjaamiseksi. Yrityksen on lähes pakko markkinoida itseään verkossa, koska niin suuri osa ihmisistä aloittaa palvelun etsimisen sieltä. Pysyäkseen pinnalla ei yritykselle kuitenkaan riitä, että tiedot on siirretty internettiin. Ensinnäkin tietojen on oltava ajan tasalla, jotta hakukoneet löytävät yrityksen. Lisäksi markkinointiin on panostettava, jotta ihmiset löytävät tuotteesi ja erotut joukosta. Fonectan mukaan suuri osa ihmisistä ostaa tuotteensa ”nimettömältä” yritykseltä eli  he eivät ole uskollisia yritykselle vaan ostavat tuotteet annettujen speksien ja markkinointityylin perusteella. Tämän seurauksena mainostamisesta on tullut entistä tärkeämpää ja kumppanin hankkiminen pelkkää mainostamista varten on Fonectan mukaan suositeltavaa. Tämä kuvastaa sitä kuinka paljon voimavaroja on käytettävä pelkkään verkkomainostamiseen ja sen optimointiin.

Mielestäni tekstistä erottuu viisi tärkeintä asiaa, jotka yrityksen on huomioitava digitaalisessa markkinoinnissa. Kaikista tärkein on verkkonäkyvyys, koska ilman sitä, yritystä ei käytännössä ole olemassa. Toisin sanoen yrityksen on laitettava kotisivunsa kuntoon, koska 76% suomalaista etsii tietoa suoraan sieltä. Tämän jälkeen tulee näkyvyyden toinen muoto eli hakukoneoptimointi, vaikka yritys löytyisi verkosta sen tulee myös löytyä oikeilla hakusanoilla, koska 83% suomalaisista etsii tietoa hakupalveluista. Tämän jälkeen sivujen pitäisi olla käyttäjäystävälliset ja tuotetietojen ja asioinnin selkeää digikuilun välttämiseksi. Digikuilulla tarkoitetaan sitä, että yrityksen ja asiakkaan kokemukset/tarpeet eivät kohtaa verkkoasioinnissa tapahtuvien ”väärinymmärrysten” tai vajauksien takia. Tämän jälkeen mennään itse mainontaan, jotta yritys saisi lisää asiakkaita, esim. remarketing, Google displayn ja facebook-mainonta ovat erinomaisia keinoja. Mainontaan liittyy myös se, että kun asiakas etsii tuotetta jota tarvitsee, on ostotapahtumaan hyvä liittää muiden vastaavien tuotteiden mainostus. Viimeisenä tulee asiakastyytyväisyyden kehittäminen. Yritykselle pitää olla helppo ja näkyvä tapa antaa palautetta, koska niin moni asiakkaista etsii tietoa netistä olevista arvosteluista ja suositteluista. Tärkeää on myös se, että yritys pystyy reagoimaan saamaansa palautteeseen, joten nettimarkkinointi pitää optimoida siten, että se on mahdollisimman helppoa.

Digitaalinen tulevaisuus

Molemmat videot kuvaavat omalla tavallaan mitä digitaalinen tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Ensimmäisessä videossa kuvataan kuinka mutkatonta ja helppoa elämä voisi olla teknologian avulla. Teknologia kuvataan niin kehittyneeksi, että ihmiset voivat kommunikoida keskenään älylaitteiden avulla ilman kielimuuria. Lisäksi teknologia on muutenkin nii ”älykästä”, että koneetkin tuntuisivat ajattelevan. Vaikka kaikki perustuukin ihmisen luomaan ohjelmointiin, on toimintamahdollisuudet yhä suuremmat. Ihmiset myös luottavat teknologiaan yhä enemmän ja yhteiskunnan toiminta rakentuukin paljolti sen varaan.

Toisessa videossa taas kuvataan teknologian aiheuttamia varjopuolia ja sitä, kuinka virtuaalitodellisuudesta tulee todellisuutta. Katsojalle tulee helposti avuton olo, kun kaikki on niin ohjailtua ja ihminen on virtuaalisen koneiston armoilla. Kosketus ”oikeaan” maailmaan saattaa tuntua häilyvältä ja elämä vain peliltä. Ihmisen identiteetti ei enää perustukkaan psykologian luomiin arvoihin, vaan se määrittyy virtuaalitodellisuudessa saavutettuihin tasoihin ja pisteisiin. Videossa kuvataan hyvin miten erilaiset pisteet vievät sinua syvemmälle bittiavaruuteen ja tekevät sinusta vain pelinappulan. Vaikka yhteiskunta muodostuu siten, että yksilö pyritään integroimaan osaksi sitä, on se paljon muutakin. Video saa ehkä ihmisen miettimään rooliaan yhteiskunnassa eri perspektiiveissä, koska ”systeemin” määritelmä ei ole niin selkeä ”oikeassa” maailmassa. Yhteiskunta siis toimii siten, että olemme osa koneistoa, mutta jos olemme vain hahmoja, jotka vain hyppäävät pelihahmon rooliin valmiiksi ohjelmoidussa virtuaalitodellisuudessa tarvitseeko yhteiskunta enää ihmisiä ollenkaan?

Videoissa ilmenevä vastakkainasettelu on siis mielenkiintoista. Miten pitkälle pystymme menevään ennen kuin menettämme autonomian koneille tai kadottamme otteen todellisuudesta? Itselleni heräävät tulevaisuuden näkymät ovat siis syvällisiä ja ristiriitaisia. Kuitenkin Kun elämme yhteiskunnassa, jonka on pakko kehittyä jatkuvasti luulen, että tulemme saavuttamaan pisteen, jossa perinteiset arvot tulevat katoamaan. En ole mikään oraakkeli, joka pystyisi ennustamaan minkälaiseksi teknologia tulee maailman muokkaamaan, mutta tulevaisuuden kuviani peittää pieni harmaa pilvi, joka tosin saattaa johtua siitä, että kirjoitan tätä blogia pienessä kohmelossa. Minulle itselleni siis riittäisi piste, jonka teknologia on jo nyt saavuttanut.

Mitä on digitaalinen liiketoiminta?

Digitaalinen liiketoiminta on nimensä mukaan liiketoiminnan helpottamista teknologian tarjoaminen välineiden avulla. Se voi olla sovelluksen välityksellä toimiva palvelu, verkossa tapahtuvaa asiointia/mainontaa tai mikä tahansa digitaalinen bisnesidea. Digitalisaatio aiheuttaa muutoksia: esimerkiksi nykyään varaan ulkomaanmatkani rauhassa netistä mielummin kuin raahaudun matkatoimistoon kärvistelemään. Käytän myös mielummin Uber-sovellusta kuin tilaan perinteisen taksin tai kävelen taksitolpalle. Eli vaikka oletettavasti hinta ja itse hyödykkeet ovat edelleen pääkriteereitä kuluttajille. Myös tavat, joilla palvelut tai tuotteet tarjotaan, ovat suuremassa roolissa kuin ennen. 

Oletan, että tämän blogikirjoituksen ideana olisi hakea hieman syvällisempää näkökulmaa esimerkiksi: miten liiketoiminnan luonne on muuttunut digitalisaation seurauksena. Se pakottaa yrityksen ainakin harkitsemaan liiketoimintamallien muovaamista, koska kilpailijatkin pyrkivät hyödyntämään uusia teknologian tarjoamia palvelumahdollisuuksia. Esimerkkinä H&M, jonka strategia on perustunut siihen, että tuotetaan paljon/halvalla ja sijoitetaan myymälöitä kaikkialle ei toimi enää yhtä tehokkaasti kuin ennen. Tämän kertoo se, että nettikauppojen suosio ja osakkeet ovat suuressa nousussa, kun taas H&M:n laskussa. (Tämä vaikuttaa pienempiin vaatekauppoihin myös, muttei samalla tavalla, koska H&M:n investoinnit ovat paljon suurempia)

Toisena esimerkkinä digitaalisen liiketoiminnan aiheuttamista muutoksista on käsite ”uberisation”. Tällä tarkoitetaan sitä, että yritys luo pohjan liiketoiminalle, jonka jälkeen ihmiset käyttävät sitä maksua vastaan eli yrityksen ei tarvitse enää palkata työntekijöitä perinteiseen tyyliin. Tästä hyviä esimerkkejä ovat muun muassa; Uber, Wolt ja vaikkapa Air Bnb. Jokainen voi itse miettiä näiden muutosten hyviä ja huonoja puolia.

Liiketoiminnan harjoittaminen ei ole myöskään enää niin suoraviivaista; käteisen lisäksi voi maksun hoitaa kryptovaluutoilla tai maksupäätteillä. Lisäksi yritysten markkinoinnin tavoitteena on tehdä asiointi mahdollisimman helpoksi ja tuoda hyödykkeet napin painalluksen päähän. Saako tämä ihmiset ostamaan hyödykkeitä helpommin? Et välttämättä ota paria tonnia lainaa ja varaa äkkilähtöä Singaporeen, koska se onnistuisi vain parilla napin painalluksella, mutta itselleni ainakin on ominaista menettää rahanarvo, jopa visaa vinguttaessa.