Muistutus jääkaapin ovessa

Reissun päättyessä tekee mieli tehdä jonkinlaista yhteenvetoa. Parhaat matkamuistot muistaa upeina maisemina, tuoksuina tai maistaa huulilla uusina makuina. Olemme nähneet huikeita maisemia ja luonnon kauneutta, että vatsanpohjasta ottaa ja silmäkulmat kostuvat.

Toinen hyvä oppi on, että vähemmällä tavaralla pärjää. Kun pakkaa matkalaukkuunsa olennaisimmat, tajuaa kuinka paljon turhaa tavaraa kotona on. Kun ihan kaikkea ei ole pakattu mukana, tulee käytettyä luovuutta.

Kolmas muistutus pacific northwestern -tyyliin on, että ei ole huonoa säätä, on vain huonoja varusteita. Kun täällä satelee talvikaudella seitsemän kuukautta putkeen, yksi parhaista tekemisistä on mennä metsään luontoretkelle.

Parhaita juttuja Corvalliksessa Luonto. Luonto on lähellä ja kaunista. Patikointireittejä, maatiloja, kukkuloita, upeita metsiä kodin lähellä ja toisaalta houkuttelevia road trip -kohteita sopivan matkan päässä.  Suosikkipaikkoja on lähellä sijaitseva rantaviivan vuorijonon korkein kohta Mary’s Peak - hengästyttävän upea paikka, josta avautuu näkymä Tyyneltämereltä tulivuorille Cascades-vuorijonolle yli Willamette-laakson.

Ruoka. Parhaita tomaatteja ja muita lähipelloilla paikallisten viljelijöiden kasvattamia hedelmiä, kasviksia ja juureksia, lihaa, marjoja, kananmunia Farmer’s Marketilta. Ystävällisiä ihmisiä ja ihana markkinatunnelma joka keskiviikko ja lauantai. Ihan parasta.

Ihmiset. Rento elämänasenne ja mukavia ihmisiä. Pyöräileviä, ulkoilevia, avarakatseisia, hymyileviä ja mukavia ihmisiä pikkukaupungissa, jotka aina moikkaavat ja joita on helppo lähestyä ja jotka ovat kiinnostuneita meistä ja Suomesta. Amerikkalainen palvelukulttuuri näkyy vaikka kaupan kassalla - “Löysitkö kaikki mitä tarvitset? Oletko varma, ettet tarvitse apua ostosten kantamisessa autoon?”

Oregon State University. Tiedemiehen työpaikka. Kampusalue on kaupungin sydän, kaunis ja viehättävä (etenkin ruskassa!) vanhoine rakennuksineen (yliopisto viettää 150-vuotis juhlavuotta ensi vuonna). Vieressä on yliopiston maataloustieteellisen laitumet lehmineen, lampaineen ja possuineen. Yliopiston ansiosta kaupungin tunnelma on kansainvälinen. Olen jutellut Ruandasta, Kiinasta, Japanista, Indonesiasta, Saudi-Arabiasta, Irakista, Turkista ja Kreikasta tulevien ekspatriaattien kanssa.

Ravintolat ja kahvilat. Noin 50 000 asukkaan kaupungiksi ravintolakulttuuri on monipuolinen ja maistuva. Omia suosikkejamme:  Bellhop - näyttää niin kivalta ja ruoka nyt vaan on tosi hyvää. Tried&True-kahvila ja paikallisen nuoren yrittäjäpariskunnan Bespoken-kahvipaahtimo. Hyvää vastuullista kahvia. Silmää designille ja tyylistä plussaa. Näyttää siltä, että pohjoismaiset vaaleat paahdot alkavat olla täällä trendikkäitä. Block15-panimo ja ravintola.  Hyvää paikallista olutta. Rento ravintola, jossa saa konstailematonta ruokaa paikallisista raaka-aineista valmistettuna. Nam.

Pacific Northwest ja Oregon on tähän mennessä paras pala Pohjois-Amerikkaa!

How to build a community? Eväät hyvän yhteisön rakentamiseen. Tutustu naapureihisi. Kukaan ei ole näkymätön, osa vain ei tule kuulluksi. ”Oregonilaiset ovat poliittisesti aktiivisempia ja kiinnostuneempia maailmanlaajuisista asioista kuin muut yhdysvaltalaiset. Samanaikaisesti olemme hyvin paikallisia. Yhteisöllisyys on tärkeä arvo täällä”, sanotaan tässä oivassa artikkelissakin: https://yle.fi/uutiset/3-9888560

Kaunis ja mahtava Columbia River Gorge, Columbia-joen ”kanjoni”. Valtavan tuhoisasta Eagle Creekin metsäpalosta kärsivä laakso on hiukan alakuloinen näky. Metsä on korventunut ja kärsinyt. Historiallinen näköalareitti on suljettu mahdollisten mutavyöryjen ja sortumien vuoksi, kun palanut aluskasvillisuus ei ole enää suojaamassa paikallaan. Vesiputoukset ja näköalapaikat on suljettu toistaiseksi. Korjaustoimet vievät vielä tosi pitkän aikaa eikä laakso ole ihan entisensä. Mutta upea ruska, vuolas vesi ja vaahtopäät joella, vanhat sillat, huikea kanjoni on upeaa nähtävää. Hood Riverin kaupunkin tarjoaa kielenvieviä makuelämyksiä foodieille ja pienpanimo-oluiden ystäville! Erityismaininta: Pfriem family brewery (”Paras panimo”, sanoo tiedemies) (www.pfriembeer.com) ja Solstice Woodfire Café & Bar (solsticewoodfirecafe.com)

Amerikkalaisia perinteitä opettelemassa. Miten kaiverretaan kurpitsa? Etsitään sopiva maatila ja mennään lasten kanssa pumpkin patchille. Ajellaan traktorilla heinäpaalien päällä pellolle. (Pikkumies saa ajaa traktoria ja hymyilee muikeasti.) Valitaan kaunein yksilö, punnitaan ja ostetaan. Nautitaan farmilla munkkeja tai muuta hyvää samalla. Kuulemma parhaan Jack-o'-lanternin saa kaiverrettua soikeamman muotoiseen korkeampaan kurpitsaan. Leikataan kotona kurpitsan yläreunasta "hattu" ja kaavitaan siemenet ja muu mönjä pois. Piirretään mieluisat kasvot ja kaiverretaan terävällä veitsellä. Asetetaan kynttilä sisälle ja laitetaan kuistille. Ostetaan riittävästi herkkuja trick or treat -vieraille 31. lokakuuta varten. Kurpitsankaivaiverrus on tietty aika pientä juhlintaa. Sitäkin varten saisi valmiita malleja kaupoista vaikka minkälaisia. Halloween-asuja on juhlakaupassa ainakin kolmen käytävän verran. Niitä tarvitaan, koska kutsun saa vähintään yksiin naamiaisiin. Ja aika moni koristelee kotinsa edustan paitsi kurpitsoilla niin jos vaikka minkälaisilla kauhutalosomisteilla. Halloween on ilmeisesti Jenkeissä joulun jälkeen toiseksi suurin juhlasesonki.

Olimme lähdössä aavikolle itään, mutta välissä on vuoret ja luonto yllätti lumimyräkällä. Vaikka meillä on snow&mud renkaat, niillä ei ole asiaa kiemuraisille teille, jonne vaaditaan joko ketjut tai paremmat talvirenkaat. Olimme suunnitelleet suuntaavalla myöskin pohjoiseen, mutta pääsy Columbia-joen laakson maisemareitille ja vesiputouksille pysyy suljettuna niin kauan kunnes paha metsäpalo saadaan hallintaan (arviolta vasta marras-joulukuussa). Niinpä suuntasimme länteen rannalle. Aina yhtä sykähdyttävä, kaunis, ihana Oregonin ranta; Lokakuun puolivälissä hetkittäin auringon lämmittäessä on kuuma kuin keskikesällä. Ikoniset maamerkit kuten Haystack Rock Cannon Beachilla hämmästyttävät. Toisaalta ilahduttavat pienet (surffaajien löytämät) hiljaisemmat rannat, jotka löytyvät havupuiden reunustamien polkujen päästä, tai hikisen vaellusreitin päässä häämöttävä huikea näköalapaikka. Tähän maisemaan ei voi olla rakastumatta. Northern Oregon Coast. Pohjoinen Oregonin ranta. Cape Kiwanda - Cape Lookout - Cape Meares - Manzanita - Cannon Beach

Luostarin kirjasto pienessä kaupungissa kylässä Oregonin takamailla ei tule ensimmäisenä mieleen Alvar Aallon arkkitehtuurista. Tyylin tunnistaa saman tien, kun kirjasto näkyy luostarin pihamaalla. Kaarevia muotoja, puuta ja paljon luonnonvaloa. Alvar Aalto suunnitteli yhtenä viimeisimmistä töistään kirjaston Mount Angel Abbey -luostarille. Kirjasto valmistui vuonna 1970. Kuulemma amerikkalaiset modernit arkkitehdit olisivat suunnitelleet liian mahtipontisia rakennuksia, jotka eivät välttämättä olisi istuneet luostarin muuhun arkkitehtuurin. “Mr. Aalto could hide himself a bit and still keep his style”, kertoo kirjaston työntekijä, joka innostuu tarinoimaan, kun kuulee meidän olevan Suomesta. Hiljaista, rauhallista, kaunista, valoisaa, modernia.

Syksyn värejä! Fall colors!

Suihkuverhon takana. Ihana solina! Silver Falls State Park, Oregon.

Silver Falls State Park ja vesiputouksia edestä, sivulta ja takaa. Oregonissa parasta on upea monipuolinen luonto. On vuoret, maatilat, mielettömät metsät ja jättipuut, jylhä rantaviiva ja sitten metsä, josta yllättäen avautuu solisevat vesiputoukset.

Oregonissa rannat kuuluu kaikille. Vapaa pääsy ja julkinen rantaviiva kuulostaa itsestäänselvältä, mutta näin ei ole jokaisessa osavaltiossa, joissa osa on yksityisessä omistuksessa tai vaaditaan kävijämaksuja. Tänä vuonna Oregonissa vietetään julkisten rantojen 50-vuotisjuhlavuotta. Oregon Beach Bill astui voimaan 1967 poliittisen väännön seurauksena - vaadittiin aktiivinen poliitikko ja hänen taitavat mediasuhdetaitonsa huomion saamiseksi, rantojen yksityistämistä vastustavat vaativat oregonilaiset ja kinastelua hotellinomistajien kanssa.

Oregonin rantaviivaan ei kyllästy ikinä. Highway 101 huristelee huikeissa maisemissa. Kalastajakyliä. Taiteellisia pikkukyliä. Vanhoja kauniita majakoita. Hurjia aaltoja ja villi meri, kallioita ja jyrkänteitä, ja hiekkabiitsejä poukamissa. Rantaviivaa reunustaa sumuinen havumetsä. Mahtavia makuelämyksiä merenelävistä ja kaloista ja mainioita pikkupanimoita.

Sumuinen ja tyrskyävän Oregon Coast

Lighthouse love! Heceta Head Lighthouse @ highway101

Astoria - Finntown, Helsinki of the West.

Joukko ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, suomalaisia ja islantilaisia lähti länteen kalastamaan lohta ja lohisäilyketehtaille töihin 1800-luvun lopussa. Vuosisadan vaihteessa lähellä Columbia-joen suuta, Washingtonin ja Oregonin rajalla, sijaitsevan Astorian väkiluvusta kolmas oli suomalaisia. Sataman viereisen Uniontownin perustivat kalatehtaalle töihin tulleet suomalaiset maahanmuuttajat ja kaupunginosan lempinimi oli Finntown tai Helsinki of the West.

Vielä 1940-luvulla suurin osa kaupunginosan asukkaista oli suomalaistaustaisia. Suomalaisista juurista muistuttaa vielä Astoria-Megler sillan kupeessa oleva suomalaissiirtolaisten ja -taustaisten Suomi-Hall, jo toimintansa lopettaneen suomalaisen saunan kyltit, kahvilana toimiva vanha Finnish Meat Market sekä sataman hotellihuoneen sisustus. Myös suomalaisiin sukunimiin törmää siellä täällä Oregonissa.

Corvalliksessa on vietetty tämä viikko olutviikkoa, joka huipentuu viikonloppuna Septembeerfestiin, jossa esittäytyy 38 lähipanimoa. Kivoja tapahtumia ympäri kaupunkia, panimoissa ja ravintoloissa ja puistoissa. On musiikkia, maistelua, vastapoimitulla humalalla maustettuja fresh hop -oluita sadonkorjuun kunniaksi, siiderijoogaa jne. Erilaisia olutaiheisia festivaaleja ja tapahtumia on lähes viikottain eri puolilla osavaltiota. Mikä tekee Oregonista olutosavaltion? - Oregonissa on eniten pienpanimoita asukkaita kohden Yhdysvalloissa, noin 230 panimoa (ihan liian monta tutustuttavaksi!) n. 4,1 miljoonan asukkaan osavaltiossa. Portland on Yhdysvaltojen epävirallinen craft beer -pääkaupunki - ja katuruokapääkaupunki. - Olutalalla on iso taloudellinen merkitys ja työllistävä vaikutus. Oregonissa panimoala työllistää yli 30 000 henkilöä ja arvioitu vaikutus osavaltion talouteen on noin 4,5 miljardia dollaria. (http://oregoncraftbeer.org) - Oregonissa suositaan paikallista - oli sitten kyse tomaateista, juustosta tai oluesta. Olutkulttuuri on osa tätä arvostusta - suositaan paikallisia oluita, paikallisia panimoita ja yrittäjiä. - Oregonilaiset käyttävät enemmän rahaa oman osavaltion pienpanimojuomiin kuin muualla. - Kun craft beer -kulttuuri alkoi kukoistaa 1970-1980-luvun taitteessa länsirannikon panimot olivat eturivissä. Moni alan pioneereista tuli Oregonista esim. Bridgeport Brewing, McMenamins, Full Sail Brewing ja Deschutes Brewery. Pienpanimot halusivat erottautua vivahteikkaimmilla makumaailmoilla ja uudenlaisilla humalalajikkeilla. Yksi niistä, Cascade-humala, kehitettiin humalakasvitutkimuksestaan tunnetussa Oregonin yliopistossa. Tämä American Pale Aleissa käytetty humala on nimetty Oregonin ja Washingtonin itärajalla kulkevan vuorijonon mukaan. - Humala. Oregon on Yhdysvaltojen toiseksi suurin humalankasvattaja ja -viejä pohjoisen naapuriosavaltio Washingtonin jälkeen. Ilmasto ja maaperä ovat suotuisia aromaattisen humalan kasvattamiseen ja Willamette Valleyssa on monta perheyrittäjää, jotka ovat viljelleet humalaa vuosikymmeniä. Samoin ohralle, vehnälle ja muille viljoille on suotuisat kasvuolosuhteet ja vuorilta virtaa raikas vesi. - Oregonin yliopistossa tehdään laadukasta tutkimusta ja opetusta oluen panemisesta sekä oluen laadusta, mauista ja humalalajikkeista. Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten panimoiden kanssa - auttaa tuotekehityksessä, prosesseissa ja toisaalta kouluttaa osaajia panimoiden palvelukseen. - Oluita on tarjolla laajasti kaikkia tyylejä - pale aleja, indian pale aleja, lagereita, saisoneita, stoutteja, wild aleja - niitä kaikkia yhdistää humaloinnin maistuvuus. - Olut yhdistää. Panimoravintolat ovat paikallisten kohtaamispaikkoja ja seurusteluravintoloita, ja niissä viihtyy koko perhe - hyvän paikallisen ruuan ja paikallisen oluen äärellä. Perheen pienimmille on tarjolla oma menu ja root beer tai mansikkalimonadi.

Hoh Rain Forest ja Quinault Rain Forest -  pohjoiset sademetsät ovat satumetsiä. Kosteus kasvattaa paitsi jättimäisiä puita, myös satumaista sammalta puiden oksille. Paitsi tähän aikaa vuodesta elokuussa, ja poikkeuksellisen kuivan kesän jälkeen, sademetsä tuntui välillä rutikuivlta. Voi hyvin kuvitella kirjailijan insipiroituneen ja  sijoittaneen Twilight-vampyyritarinat tänne.

Auringonlaskut ja  ihanan tuuliset hiljaiset rannat. Tree of life - elämän puu, joka kasvaa ilman maata allaan.

Vielä roadtrip-fiilistelyjä elokuulta Olympicin niemimaalta ja kansallispuistosta.

Jamestown S’Klallam -heimon taidegalleria ja myymälä Blynissä, Northwest Expressions Art Gallery. Niemimaalla on kahdeksan eri Amerikan alkuperäiskansan heimojen aluetta.

Hurricane Ridge, pilvien yläpuolella on henkeäsalpaavat näkymät. Kaukana lahden toisella puolella häämöttää Kanada. 

Lake Crescent - herättävä pulahdus jääkylmään veteen. Jäätikön sulamisesta syntynyt järvi on 600 jalkaa (n. 190 metriä) syvä ja turkoosi - ihan läpinäkyvää!