Digi 5.5 Googlen tuoteperhe

Googlelta löytyy vaikka mitä erilaisia tuotteita omien toimintojen parantamiseen niin yrityksille, kuin yksityishenkilöillekin. Käyn läpi 3 tuotetta joista voisi olla asiakasprojektille hyötyä liikentoiminnassa. Pohdin tuotteita sekä itseni, että yrityksen kannalta.

Ensimmäisenä Maps. Siinä on selkeä GPS-paikantimella toimiva kartta, joka toimii kaikissa älypuhelimissa. Varsinaista navigaattoria ei tarvi sillä klikkaamalla sijainnin tähän sovellukseen, ohjaa se seuraajansa varmuudella perille. Myös yrityksen asiakkaan olisi helppo vain klikata sivuilla näkyvää täppää ja saisi ajo/kulkuohjeet suoraan puhelimeen. Todella hyvä ominaisuus mun mielestä.

Toisena olisi Youtube. Toimisi yritykselle mainiona somekanavana ja sitä kautta tulisi potentiaalisia asiakkaita tavoitetuksi paremmin. Videomainonnan avulla voisi tehdä kampanjoita, kilpailuja ja livelähetyksiä kantiksille. Tämäkin sovellus löytynee kaikista älypuhelimista joten se olisi mukana kaikkialla. Push -ilmoitukset vielä plussaa.

Kolmanneksi valitsisin Android Payn. Uudet maksuvaihtoehdot perinteisten maksutapojen kuten käteinen, ja pankki -sekä luottokortit rinnalle on aina tervetullutta mielestäni. Vielä ne ei ole välttämättömyys, mutta haluan uskoa, että tulevaisuudessa kaikki mikä säätää tunnuslukujen näppäilyltä yms yleistyvät. NFC -tekniikka on myös kaikissa uusissa älypuhelimissa ja suurin osa ihmisistä käyttää nimenomaan Android -puhelimia.

Digi 5.2 Suosituimmat verkkopalvelut

Käyn tässä postauksessa läpi TNS Metrix -palvelun mittaamaa tulosta Suomen suosituimmista verkkopalveluista. Keskityn kahteen valitsemaani palveluun ja käsittelen niitä toiminnallisuuksien, käytettävyyden ja sisällön puolesta sekä pohdin kuinka näitä voisi soveltaa asiakasyrityksen verkkopalvelun kehittämiseksi.

Ensiksi valitsin suosituimman eli Ilta-sanomat. Tämä on todella selkeä ja siisti kokonaisuus ja äärimmäisen miellyttävä ja helppo käyttää. Päävalikot ovat sopivan kattavat ja niiden alla alavalikoista pystyy kohdistamaan johonkin tiettyyn aiheeseen todella tarkasti. Sivusto kestää myös rasitusta ja klikkailua hyvin. Sisältöä on runsaasti ja uutiset päivittyvät nopeasti sivuille. Miinusta annan “klikkiotsikoiden” paljoudesta. Joskus vaan olisi kiva, että otsikossa olisi se oleellinen mainittu, eikä juttua ymmärtääkseen tarvitsisi klikata kaikkia otsikoita auki. Laitetaan tähän yksi esimerkki klikkihakuisuudesta. Aivan hyvin olisi pääpointin voinut mainita otsikossa.

Toinen tarkastelemani verkkopalvelu on MTV. Myös heillä sivut ovat selkeät ja siistit. Kuvia käytetään runsaasti ja ne tuovat ainakin itselle lisäarvoa. Uutisten taso on myös hyvällä tasolla, vaikka myös täällä esiintyy satunnaisesti selkeitä klikkiotsikoita. Käyttäjäkokemus sen sijaan on välillä suorastaan heikkoa ja hermot menee etenkin jos haluan lukea urheilusivuilta pelkät jalkapallouutiset, niin joutuu sen valitsemaan joka kerta uudestaan jos poistuu “edellinen sivu” -nuolinäppäimellä. Tästä johtuu myös se, että kuvat ja otsikot hyppivät miten sattuu ja silloin klikkaa monesti väärää otsikkoa ja taas joutuu pakittelemaan.

Entä jos näistä pitäisi ottaa toimintoja asiakasyritykselle? Ottaisin sivustojen selkeyden ja kuvia vähän, että sivusto ei ole pelkkää tekstiä. Välttämättä muuta en näistä ulkoasuun toisi, sillä asiakasyrityksen sivut ovat muutoin hyvät ja toimivat.

Digi 4.5 Asiakaslähtöinen verkkokauppa

Verkkokaupat ovat nykyään enemmän ja enemmän itselle mieluisa tapa tehdä ostoksia. Se säästää aikaa ja vaivaa kaupungille lähtemiseltä ja monessa liikkeessä kiertämiseltä. Ei kovinkaan kiehdo lähteä ihmisten tönittäväksi jouluryysikseen tai Stockmannin “hulluille päiville”. Tästä syystä verkkokaupat ovat timanttinen keksintö. En juuri enää osta vaatteita kivijalkaliikkeistä vaan käytännössä pelkästään Zalandolta. Syy on edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, että siellä tarjontaa on enemmän, eikä tarvitse liikkua edestakaisin ympäri kaupunkia jonkin tietyn merkin perässä.

Zalandolla pidän siitä, että heidän sivut ovat todella toimivat. Valikoimaa on satoja merkkejä niin miehille, naisille, kuin lapsillekin. Ne on äärimmäisen helposti löydettävissä - kiitos selkeän ulkoasun ja valikoiden monipuolisten filttereiden. Haluamani merkit ja tietyt vaatekappaleet, kuten vaikkapa G-Starin ja Quicksilverin farkut ja shortsit saan näkyviin todella helposti, eikä sivusto jumita ollenkaan. Filttereihin on myös helppo lisätä/poistaa merkkejä ja artikkeleita. Mielestäni parhaat ja monipuolisimmat sivut vaatekauppaan verkossa, joissa olen itse vieraillut. 5/5!

Toinen verkkokauppa jota käytän on Gigantti. Siellä on hyvä tarjonta, mutta sivut voisivat olla hieman yksinkertaisemmat käyttää. Olen verrannut kilpailijoista ainoastaan Poweriin, mutta en niissä suurta eroa näe. Kummastakin kyllä löytää sen mitä tarvitsee ja myös hakuja voi rajata filttereiden avulla, mutta esimerkisi Zalandoon verrattuna molemmilla on heikompi käyttökokemus. Näillä kahdella kilpailijalla olisi mielestäni paikka panostaa verkkokauppaansa ja saada siten houkuteltua asiakkaita kilpalijaltaan.

Digi 3.2 Yrityksen somekanavat

Vaikka en itse ole mikään eri somekanavien aktiivikäyttäjä, törmään silti suuriin yrityksiin säännöllisesti somessa. Esimerkiksi Veikkaus on sellainen, joka mainostaa toimintaansa lähes kaikilla somealustoilla, tv:ssä, radiossa, urheilutapahtumissa ja lehdissä. Yritys on varmasti sellainen, jonka jokainen suomalainen tuntee ja tietää heidän tarjontansa. varsinkin nyt kun Finntoto ja Ray kuuluvat siihen. Silti heidän mainostamiseltaan ei käytännössä voi välttyä, vaikka ei heidän pelejään pelaisikaan. Yksi syy runsaalle mainostamiselle voisi olla se, että ulkomaiset vedonlyöntiyhtiöt tarjoavat asiakkailleen erilaisia bonuksia, sekä runsaammin kohteita paremmilla kertoimilla. Vaikka Veikkauksella on monopoliasema Suomessa ja sitä myöten ulkomaisten yhtiöiden on vaikeampi mainostaa täällä näkyvästi, keskittää Veikkaus panoksiaan tv:n ohella sosiaaliseen mediaan, jossa myös ulkomaiset firmat mainostavat.

Otetaan esimerkiksi yleisimmät somekanavat kuten Twitter, Facebook, Instgram ja Youtube. Veikkaukselta tulee paljon erilaisia tägejä urheilutapahtumista ja raveista Twitteriin. Sen mainoksia alkaa tippumaan Facebookin fiidiin, mikäli on rekisteröitynyt jäsen ja vierailee heidän sivuillaan joskus. Instagramia he päivittävät aktiivisesti ja Youtubessa on nähtävillä melkein kaikki mainokset kautta historian, joita on tv:ssäkin esitetty.

Näiden yhteenvetona voi todeta, että myös monopolin on oltava näkyvillä 24/7, mikäli aikovat someaikakaudella pysyä kelkassa. Muussa tapauksessa ulkomaiset jättiyhtiöt, kuten Unibet ja Nordicbet vievät yhä enemmän suomalaisia asiakkaita Veikkaukselta.

Digi 3.1 Sometrendit

Luettuani jutun Kurion laatimasta raportista erilaisista sosiaalisenmedian trendeistä, joita on näkyvissä kuluvana vuonna 2017 mieleeni tuli heti ensimmäisenä, että Facebookissa on alkanut videot pyöriä automaattisesti fiidissä. Voi olla, että se ominaisuus on ollut jo jonkin aikaa, mutta en ole siihen erityisemmin aiemmin kiinnittänyt huomiota. Nykyään fiidissä on juuri eri yritysten videoita, eikä tavalliset tallaajat enää päivittele toistensa iloksi niin laajassa määrin, mitä vielä muutamia vuosia sitten. Yrityksille tämä sen sijaan tuntuu olevan tehokkaimpia markkinointikeinoja, sen edullisuuden ja tavoittavuuden vuoksi, kuten artikkelista tuli ilmi.

Jos itse lähtisin asiakasprojektissa miettimään jotain trendiä markkinointiin niin ehdottomasti Facebook olisi yksi. Se mahdollistaa livevideot samoin kuin toinen jättiläinen eli Snapchat. Sinne voi myös ladata videoita, jotka pysyvät näkyvillä kauemmin kuin 24h. Tästä syystä keskittyisin alkuvaiheessa nimenomaan juuri Facebookin haltuunottoon.

Toinen merkittävä seikka jota jo hieman sivusin, on videoiden merkitys ja yleistyminen lujaa vauhtia. Mainonta on todella tärkeässä osassa yritysten toimintaa ja siihen halutaan selkeästi panostaa, että erotutaan joukosta. Videot ovat myös visuaalisesti vaikuttavampia kuin pelkät kuvat teksteineen sekä ainakin omasta mielestä asiakasystävällisempiä.

Kolmantena kovana tekijänä on tekoäly ja sen kehittyminen. Se on väistämätöntä, että toimintaa pyritään kaikilla aloilla tehostamaan tekoälyn avulla. Tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi palveluita voidaan mahdollistaa ja räätälöidä tekoälyn avulla, jonka seurauksena yritykset voivat käyttää resurssejaan kustannustehokkaammin. Varjopuolena tietysti työllisyys, joka saattaa laskea joillain aloilla tämän seurauksena. Ensimmäisenä mieleen tulee teollisuus, joka siirtyy enenevissä määrin automaatioon, perinteisen lihastyövoiman merkityksen vähentyessä.

Kurssilla tekemämme asiakastoimeksiannon Kitty´s milkshakebarille nämä edellä mainitut kolme megatrendiä kuitenkin voisivat avata ovia yrityksen kehittymiselle, jokainen omalla tavallaan.

Digi 2.6 Verkkomarkkinointi

Tässä postauksessa käyn läpi verkkomarkkinontia asiakasyrityksemme Kitty´s milkshakebarin näkökulmasta vastaamalla muutamaan kysymykseen liittyen Fonectan Markkinointi nyt -oppaseen. Tiedoston lopussa olevat kolme harjoitustehtävää ovat käsiteltävä osuus ja valitsen kaikista yhden, johon pyrin vastaamaan oman näkemyksen mukaan.

Ensimmäinen aihe on “Yritys verkossa”. Kysymys on. Mitä yrityksesi myy, mitkä ovat tuotteesi ja/tai palvelusi?

Yrityksen liikeidea on myydä 50-luvun tyylisiä pirtelöitä laadukkaista ja monipulosista raaka-aineista valmistettuna. Yritys on Suomen ensimmäinen pelkkään jäätelöpohjaiseen pirtelöön nojaava yritys. Tuotteet ovat hintatasoltaan n. 6-9 euroa, joten niiden voi olettaa olevan aika premium-laatua. Lähimmät kilpailijat ovat Spice ice ja Jungle juice bar, mutta heidän liikeideansa poikkeavat hieman jo tuotteidenkin perusteella.

Toinen kysymys tulee aiheesta “Lisää kauppaa verkosta”. Vastaan kysymykseen numero 4. Onko liiketoimintasi sesonkiluonteista? Voitko itse vaikuttaa sesonkeihin ja niiden kestoon markkinoinnin keinoin?

Itse huomasin kurssilla saamastamme yrityksen tauloustietojen excel-tiedostosta, että myynti on todella sensonki painotteista. Kesä-, heinä- ja elokuu olivat myynniltään kaksin- jopa kolminkertaiset verrattuna muihin kuukausiin. Joulukuu oli heikoin. Jäätelöpohjaiset tuotteet ovat varmaan muillakin yrityksillä myynniltään samansuuntaiset eri vuoden aikoina, mutta erilaisilla teemoilla ja kampanjoilla voisi pyrkiä rakentamaan sesonkia myös lämpimien kuukausien ulkopuolelle. Pääsiäisenä voisi kehitellä kausituotteeksi jotain siihen liittyvää, jouluna puolestaa jouluaiheisia ja loka-marraskuulle mainostaa vaikka halloweenia. Hyvin markkinoituna sen ainakin luulisi lisäävän myyntiä, vaikka ulkona ei hellelukemia olisikaan. Näin itse toimisin.

Kolmas kysymys tulee aiheesta “Palvelukin on verkossa, oletko sinä?” Vastaan kysymykseen numero 7. Löytävätkö asiakkaat kivijalkatoimipisteeseesi helposti?

Yrityksen liikkeet sijaitsevat hietaniemen kauppahallissa ja espoon Isossa Omenassa. Itselle molemmat ovat sijainniltaan hieman vaikeassa paikassa, koska hietaniemi on keskusta-alueen ulkopuolella, enkä sielä suunnalla käytännössä koskaaan liiku. Iso Omena puolestaan on vielä kauempana, mutta sielä on paljon potentiaalisia asiakkaita, koska kauppakeskus on todella suuri ja monipuolinen sekä hyvien liikenneyhteyksien yhteydessä. Uskon, että se on myynniltään tulevaisuudessa parempi. Helsingin puolella koittaisin löytää tilat hieman lähempää keskustaa. Se on tietysti investointina aluksi kallis, mutta uskoisin asiakkaita olevan enemmän.

Digi 2.5 Uudet sisältömuodot

Tarkastellaan tässä kirjoituksessa uudenlaisia sisältömuotoja asiakasyritykselle. Käytän tässä yrityksenä kurssilla keskeisessä roolissa ollutta kitty´s milkshakebaria. Alla olevaan kuvaan liittyen käyn läpi seuraavi asioita: viihdyttävä, hyödyttävä, inspiroiva ja vakuuttava sisältö.

Aloitetaan viihdyttävästä sisällöstä. Asiakasyritys voisi esimerkiksi lisätä jonkin pelin tai visailun sivuilleen, josta voisi saada palkintoja kuten alennuksia ostoksista.

Hyödyllinen sisältö voisi olla vaikka asiakkaiden arvostelut pirtelöistä, online tilaus mahdollisuus ja tapahtumat tietyille teemoille, kuten halloween, joulu, pääsiäinen yms.

Inspiroiva sisältö voisi pitää sisällään erilaisia kuvia ja videoita pirtelöiden valmistuksesta. Tähänkin kohtaan kyllä kävisi arvostelut muilta asiakkailta.

Vakuuttava sisältö puolestaan olisi faktatiedot käytetyistä raaka-aineista ja ravintosisältöarvot. Ajankohtaiset uutiset, jotka olisivat ajantasalla, samaten kuin tarjoukset ja hinnasto ylipäätään.

Mahdollisuuksia on monia ja eri ihmiset tietysti arvostavat eri asioita, mutta nämä siis omasta näkökulmasta.

Digi 2.2 inbound markkinointi

Mitä tarkoittaa termi inbound-markkinointi? Entä outbound-markkinointi? En ole näistä itse aiemmin kuullut, mutta ajattelin niihin nyt perehtyä. Aloitetaan inboundista. Wikipedian mukaan “ Inbound-markkinointi on markkinointimalli, joka perustuu siihen, että potentiaalinen ostaja itse ottaa yhteyttä markkinoijaan. Inbound-markkinoinnissa on keskeistä asiakkaan suostumus vastaanottaa markkinointiviestejä. Markkinoijalle on tärkeää hyvä löydettävyys ja saavutettavuus jolloin ongelmiinsa ratkaisuja etsivät asiakkaat löytävät helposti markkinoijan tarjoamat ratkaisut. Inbound-markkinoinnin avulla markkinoija voi aktiivisesti ohjata asiakasta ostoprosessissa eteenpäin. Inbound-markkinointia toteutetaan internetin avulla ja keskeisiä inbound-markkinoinnin välineitä ovat esimerkiksi hakukone optimointi, hakusanamainonta, yhteisöllisen median hyödyntäminen sisällön julkaisemisessa sekä RRS-syötteen käyttö”. Tämän luettuani huomasin, että ainakin Vaatekauppa Zalando ja Facebook käyttävät tällaista menetelmää, sillä Zalando mainostaa samankaltaisia vaatteita sähköposteissaan, joita olen itse netistä katsonut. Myös Facebookin mainossyötteessä on paljon mainoksia joita olen googlesta hakenut.

Miksi tästä sitten puhutaan paljon? Oma näkemys on, että ihmiset ovat kiireisiä ja netissä tarjontaa on pilvin pimein aiheesta kuin aiheesta. Tähän yhdistettynä raaka kilpailu asiakkaista eri toimialoilla saa aikaan, että yritykset panostavat tähän toimintatapaan helpottaakseen asiakasta valitsemaan heiltä tuotteita, joita ovat kiinnostuneita ostamaan.

Entä sitten outbound-markkinointi? Wikipedia kertoo näin: “ Inbound-markkinoinnin vastakohta on outbound-markkinointi, joka perustuu siihen, että markkinoija lähestyy potentiaalisia ostajia markkinointiviesteillään käyttäen hyväksi markkinoijan kontrollissa olevia viestintäkanavia. Outbound-markkinoinnin välineitä ovat esimerkiksi: televisio- sanomalehti- ja aikakausilehtimainonta, ulkomainonta, radiomainonta, internet bannerit ja puhelinmyynti”. Itselle televisio toimii edelleen hyvänä markkinointivälineenä, koska katson sitä lähes päivittäin pari tuntia. Radiota en sen sijaan kuuntele, enkä tilaa lehtiä. Puhelinmyyjät eivät enää onneksi soittele, kun en tuntemattomiin numeroihin vastaa. Enkä varsinkaan puhelinmyyjän soittoihin. Ehkä tämä outbound-markkinointi on kokonaisuudessaan häviävä markkinointi tapa, vaikka tv edelleen ihmisten suosiossa on.

Fasilitointi ohjaa toimintaa.

Omien kokemusteni mukaan useissa firmoissa ollaan siirrytty toimimaan tiimeissä/ryhmissä, työn tehostamiseksi. Tähän fasilitointi pyrkii, koska eri näkemykset saadaan parhaiten esiin, jolloin ongelmiin löytyy monesti luovempia ratkaisuja kuin perinteisellä “yksi määrää, muut tekee” -toimintamallilla. Fasilitaattori toimii tällöin vain ryhmää koossa pitävänä voimana, joka ei itse työn/projektin tekemiseen osallistu, vaan ohjaa ja neuvoo ideointi vaiheessa ja toteutuksessa. Lopuksi kun projekti kasataan esitysvalmiiksi, ottaa hän materiaalien läpikäynnissä vastuuta.

Internet on mahdollistanut virtuaalifasilitoinnin ja siihen sopivia työkaluja löytyykin jo useita. Monilla eri yrityksillä voi olla toimintoja ympäri maailmaa ja tällöin face-to-face fasilitointi on ongelmallinen. Nyt esim ac ja skype mahdollistavat projektin läpi viemisen. Face-to-face fasilitointia puolestaan voidaan suorittaa kokoustiloissa fläppitaululla ja käydä asiaa ryhmässä läpi mikäli kaikki tiimiläiset työskentelevät samassa tilassa.

Itse fasilitaattorilla on kolme ydintehtävää: Kysymykset, osallistaminen ja dokumentointi. Näiden pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan ja tiimiläiset voivat myös keskenään ideoida omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Kun projekti on saatu käyntiin on järkevää pitää tilannekatsauksia säännöllisesti projektin kestosta riippuen. Talouselämän artikkelissa oli esimerkkinä tällainen 30-60-90-180 -malli puolen vuoden projektille, jossa on neljä seurantatilaisuutta.

Itselläni ei pahemmin ole kokemusta fasilitaattorina toimimisesta, mutta työpaikassani Sinebrychoffilla toimimme 6 hengen ryhmässä ja seitsemäntenä esimies joka on ikäänkuin fasilitaattori, joka vain ohjaa ja raportoi ylemmäs, mutta ei osallistu operatiiviseen toimintaan.

LEAN CANVAS, KITTY´S MILKSHAKE BAR TIIMI 6 - DIGITAALINEN HINNASTO/MENU

LEAN CANVAS, KITTY´S MILKSHAKE BAR TIIMI 6 - DIGITAALINEN HINNASTO / MENU

Vierailimme Kitty´s Milkshake Barissa ja huomasimme, että kahvilan seinällä oli käytössä hinnastona liitutaulu. Tauluun oli käsin kauniisti kirjoitettu osa baarin tuotevalikoimasta sekä niiden hinnat. Liitutaulussa ei kuitenkaan ollut kaikkia valikoimiin kuuluvia tuotteita ja kaikki teksti oli englanniksi. Menuista, joita kahvilan pöydillä oli, löytyi nuo kaikki tuotteet ja niiden hinnat, mutta tuoteteksti oli niissäkin kirjoitettu ainoastaan englanniksi. Jäimme miettimään voisiko tätä asiaa jotenkin parantaa niin, että se helpottaisi asiakkaiden ostopäätöstä sekä ylipäätänsä edesauttaisi sitä, että asiakas jaksaa nähdä vaivaa jäädä selvittämään valikoimaa ja hintoja, eikä vain turhautuneena kävelisi pois. Monien kuluttajien ostopäätökseen vaikuttaa todella paljon tuotteen ja palvelun tilaamisen vaivattomuus ja sujuvuus. 

Kun tarkastellaan baarin kohderyhmää, on kaksi suurinta niistä lapsiperheet sekä teini-ikäiset. Lapsiperheissä varsinkin ollaan hyvin tarkkoja siitä mitä ostetaan, mitä se sisältää ja kuinka paljon se maksaa. Kun puhutaan jälkiruoasta, niin yleensä ostopäätöksen haluaa tehdä lapsi itse. Ne jotka osaavat jo lukea, haluavat itse etsiä listalta mieluisan tuotteen. Englanninkieliset menut eivät toimi tässä kohtaa, koska harva lapsi ymmärtää englantia. Sama pätee oikeastaan teini-ikäisiin, osa heistä kyllä osaa englantia, mutta kuinka moni osaa niin hyvin, että tietää varmasti mitä tilaisi? Ja uskaltaako tilata englanninkielellä? Väitän, että kaikki eivät ainakaan uskalla ja tämä saattaa koitua jopa ostamisen esteeksi ja tuote jätetään ostamatta. Englanninkielen käyttö on meille suomalaisille useimmin hieman arka paikka, eivätkä monet mielellään käytä kieltä meitä jo valmiiksi jännittävissä palvelutilanteissa. Yrityksen pitäisikin miettiä ratkaisua tähän ongelmaan, jotta tavoittaisi mahdollisimman suuren joukon asiakkaita.

Mikä siis ratkaisuksi? Pohdimme ratkaisuja ongelmiin ja mielestämme baariin voisi tuoda digitaalisen hinnaston takaseinälle. Hinnaston ulkoasu suunniteltaisiin 50-luvun hengen mukaiseksi niin, että se mukailisi kahvilan vanhanaikaista tunnelmaa. Tähän tauluun saisi mahtumaan helposti kaikki tuotteiden hinnat, niiden koot ja vaikka ainekset, niin suomenkielellä kuin englanniksikin. Hinnastoon saisi liitettyä myös kuvia inspiroimaan ostopäätöstä sekä synnyttämään heräteostoksia. Digitaalista hinnastoa olisi helppo päivittää, kaikki hinnat pysyisivät aina ajan tasalla ja hinnastossa voisi helposti esitellä esimerkiksi uutuuksia sekä kausituotteita tai sitten vaikka top3 tuotteita. Kun digitaalisen hinnaston vielä muokkaisi samantyyliseksi yrityksen nettisivuston kanssa, helpottuisi ostaminen ja ostopäätöksen tekeminen huomattavasti. 

Digitaalinen hinnannäyttö on melko kustannustehokas ja helppo ottaa käyttöön sekä opettaa sen käyttö jokaiselle kahvilan työntekijälle. Siihen on nopea tuoda uusia tuotteita, kuvia, hintoja ja muuta infoa. Osa taulusta voisi toimia vaihtuvan mainostaulun tapaan, mutta sisältönä voisi olla uutisia yrityksestä, hauskoja mietelauseita, tietovisa kysymyksiä pirtelöistä tai muuta hauskaa somekanavan tapaista sisältöä, jota voisi asiakkaat lukea odottaessaan tilausta. Digitaaliseen näyttöön on nopeampaa ja helpompaa saada kausittain erilaista näkyvyyttä ja mahdollisiin tapahtumiin erikoisviestejä tai kuvia.

Uskomme että tämä muutos toisi enemmän kassavirtaa jo pelkästään sillä, että se helpottaa ja nopeuttaa ostamista sekä ostopäätöksen tekemistä huomattavasti eivätkä asiakkaat turhaudu ja kävele pois ostamatta.  Taulun päivittäminen on myös huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa, kuin käsin kirjoitettu liitutaulu sekä paperiset menut. Se on myös paljon nykyaikaisempaa ja kannattavampaa joka tavalla. Digitaalisuutta, jota kannattaa hyödyntää.

Teksti innovoinnista

Mitä on innovointi ja innovaatio? Mitä eroa niillä on? No omasta mielestä innovointi on jonkin idean ideointia eli suunnittelua, kun taas innovaatio sen tuote. Innovoinnissa tapahtumaa käsitellään vasta ajatuksen tasolla ja pyritään löytämään sen hyvät ja huonot puolet. Näitä seikkoja tarkasteltaessa voi punnita plussat ja miinukset, joiden perusteella voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko kyseessä hyvä vai huono idea. Lähtökohtaisesti bisnesnäkökulmasta tämä vaihe on oikein suotavaa tehdä tai muuten saattaa saada lompakko kipeää. Olemassa on myös monia muita malleja tarkestella idean toimivuutta, kuin +/- systeemi. Jo tällä innovoinnin kurssilla on käytetty erilaisia työkaluja kuten six hats -menetelmää.

Mitä sitten on innovaatio? Tuote eli tarkkaan harkitun ja mietityn työn lopputulema. Innovaation menestystä voi jokainen mitata haluamallaan tavalla, mutta hyvin yleispätevä on sen rahallinen arvo. Applen kehittämät tuotteet ovat oman alansa innovaatioiden eliittiä, vaikka niillä on varmaan yhtä paljon “vihaajia” kuin “rakastajia”. Innovaatio voi myös olla palvelu kuten über tai mikä tahansa aineeton kulutushyödyke. Innovaatiot ovat siis arkipäivää meidän elämässämme ja niihin törmäät jatkuvasti. Niiden kehitykseen käytetään valtavia määriä työtunteja ja rahaa, jotta kehitys kulkisi eteenpäin.

Mikä sitten ei ole innovaatio? Tämä onkin sitten vaikeampi asia. Ehkä sanoma tai jokin keskustelu itsessään ei ole innovaatio, vaikka se saattaa sisällään pitää montakin innovaatiota. Näin minä näen asian. Että sellaista.

Lähteet:

https://www.mindtools.com/pages/article/newTED_07.htm

https://www.uber.com/fi/

Digi 1.1 Digitaalinen yhteiskunta

Tulevaisuus

Paljon on noussut pinnalle erilaisia yhteistoimintaan ja joukkoistamiseen perustuvia palveluita. Yhteistoiminnassa asiakas on keskiössä ja kertoo tarpeensa tarkemmin, jonka jälkeen yritys voi kohdentaa nämä saadut tiedot paljon paremmin ja selkeämmin siihen, mitä ihmiset haluavat. Hyvä esimerkki tällaisesta palvelusta on Air bnb, joka on saavuttanut valtaisan suosion matkustelijoiden keskuudessa. Sovellus tai sivusto vielä optimoi käyttäjän ip-ositteen perusteella vastaamaan haettuihin kriteereihin, joka kerta paremmin, mitä enemmän se saa käyttäjältään kerättyä tietoa siitä, millaisia kohteita hän katsoo. Vastaava palvelu on jo kehitetty myös auton vuokraamiseen, esimerkiksi Shareit blox car. Kaikki mitkä tulevaisuudessa mahdollistaa sen, ettei tarvitse enää itse omistaa mitään, tulevat kasvattamaan suosiotaan. Näin ainakin minä uskon.

Joukkoistaminen on myös nosteessa, kuten Lindman totesi artikkelissaan “Joukkoistaminen ja yhteistuotanto”. Muun muassa Nokia, Saarioinen ja Finnair ovat tätä kokeilleet eri muodoissaan ja kukin omalla tavallaan, mutta myös valtiolla on netissä palvelu nimeltä avoin ministeriö. Sielä voivat kansalaiset käydä tekemässä kansalaisaloitteita, ja jos 50 000 henkilöä käy allekirjoittamassa saman aloitteen, on se mahdollista saattaa eduskunnan käsittelyyn, josta se voi päätyä laiksi.

Myös elokuvateollisuudessa on joukkoraihoituksella tehtyjä elokuvia ja Yhdysvalloissa suosituksi lainamuodoksi on nousseet vertaislainat alkavat yleistyä myös Euroopassa. Lisäksi Yhdysvalloissa on jo erilaisia palveluita esimerkiksi opiskelujen rahoittamiseen tuntemattomien lahjoittajien avulla. Yksi tunnettu tällainen on go fund me. TV-ohjelma leijonan luolassakin on vastaava yrityshanke nähty. Internet mahdollistaa loputtomien verkostojensa ja kapasiteettinsa ansiosta kaiken mikä vain vähänkin helpottaa ihmisen elämää.

Digi 1.1 Digitaalinen yhteiskunta

Historia

Luin Arto Karilan artikkelin “tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot” jossa käytiin läpi tegnologian kehitystä tällä saralla. Muistan itse vieläkin ensimmäisen Nokian puhelimen ja se oli juurikin tuo tekstissä mainittu 2110, lähes metrinen halko, jota kohtuullisen ystävällisesti tekstissä kuvattiin “oikeasti” taskuun sopivaksi, kauniiksi ja helppokäyttöiseksi. Helppokäyttöinen se ehkä oli, mutta siihen se kyllä sitten jäi. Ainakin jos ajattelee niiden kehitystä. Siinä oli kuitenkin positiivista se, että se pudotessa maahan, ei tarvinnut säikähtää, vaikka ne suhteellisen arvokkaita esineitä siihen aikaan olivatkin. Nykypäivän luureissa näytöt hajoaa jo pienestäkin kolhusta. Nokian dominoidessa noihin aikoihin kännykkämarkkinoita ja Radiolinjan ollessa se suurin operaattori, on asioiden kehityksessä tähän päivään tultaessa muuttunut käytännössä kaikki. Nokia romahti älypuhelimien vallankumouksessa ja Radiolinja vaihtui jo 90-luvun lopulla muistaakseni Elisaksi. Myös muut 90-luvun alun suuret kuten Ericsson, Siemens ja Motorola puhelin valmistajista ovat aikalailla unholassa. Elisa pärjää operaattorina ja sen suurimmat haastajat Dna ja Sonera tai Telia kai nykyisin (tämäkin firma ollu jos jollain nimellä vuosien saatossa) ovat sitä pienempiä. Heillä siis pyyhkii hyvin. Nokiakin kyllä rajun pudotuksen jälkeen pienessä nosteessa suunnitellessaan tuovansa 3310 takaisin markkinoille, joka 2000-luvun alussa oli melkoinen hitti.

Samassa artikkelissa käsiteltiin myös internetin kehitystä. Ensimmäiset langalliset modeemit, mitä minä muistan olivat iso juttu aikoinaan. Saattoi olla joku vuosi 1997, kun ensimmäinen tietokone tuli meidän kotiin ja sen netti kytkettiin puhelin pistokkeesta päälle. Ei silloin paljon osannut wlanista haaveillakaan. Saati sitten mistään nykyisistä 100 megan 4G ja 5G nopeuksista. Leffoja tai musiikkilevyjä lataillessa silloin piti jättää lataus käyntiin yöksi, että oli seuraavana aamuna valmis. Nykyään nopeudet mahdollistaa latauksen parissa minuutissa. Niin se maailma muuttuu.

Digitaalinen liiketoiminta

Minä käsitän digitaalisen liiketoiminnan nykypäivän trendiksi, sekä todella potentiaaliseksi bisnesmuodoksi. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja ihmiset ja olemassa olevat yritykset kehittävät kokoajan jotain uutta, pystyäkseen kilpailemaan markkinoilla. Digitalisoituminen mahdollistaa kulutettavien asioiden hankkimisen ja myymisen netin avulla kotisohvalta, eikä kauppakeskuksissa sijaitsevat kivijalkaliikkeet enää vedä asiakkaita entiseen malliin. Lähes kaikissa älypuhelimissa on jo niin tehokkaat käyttöjärjestelmät, että niiden avulla voit hoitaa lähes asian kuin asian erilaisten sovellusten avulla. Esimerkiksi vaatteita on mahdollista etsiä kameralla otetun kuvan avulla tietynlaista sovellusta hyödyntäen. Zalandolla taitaa ainakin olla tällainen. Ja varmasti myös monella muulla vaatteiden nettiliikkeellä.

Kehityksen myötä juuri palvelukeskeisyys on nosteessa. Siitä kertovat jo Helsingissäkin valtaisan suosion saaneet ruuankuljetuspalvelut Wolt ja Foodora. Ainakin Wolt on jo levinnyt myös Tampereelle ja Turkuun ja tulevaisuudessa tulee todennäköisesti leviämään kaikkiin Suomen suurimpiin kaupunkeihin. Enää ei tarvitse tilata pelkkää pizzaa tai kebabia lähiöravintoloista, vaan näiden yritysten sovellusten avulla voit tilata kotiin mitä milloinkin mielesi tekee. Juuri tuo erilaisten ruokien mahdollisuus on suuri kilpailuvaltti esimerkiksi Pizzaonlineen verrattuna. Muita palveluun keskittyviä innovaatioita ovat erilaiset rahansiirtopalvelut, viimeisimpänä Siirto, jota pankkiautomaatteja valmistava Automatia hallitsee. Se mahdollistaa rahan reaaliaikaisen siirtämisen eri pankkien välillä pelkän puhelinnumeron avulla. Tähän ovatkin jo liittyneet ainakin Nordea, S-Pankki, OP ja Aktia. Myös Danske bankilla on oma sovelluksensa, Mobilepay, joka toimii samalla periaatteella, mutta se ei toimi reaaliajassa eri pankkien välillä vielä. Näissä palveluissa juuri vaivattomuus tekee niistä suositun, kun ei tarvitse enää syöttää iban-muotoisia tilinumerohirviöitä verkkopankissa, vaan riittää kun kaivaa puhelimen taskusta ja syöttää kaverin nimen saajaksi niin se on siinä. Tällä tavalla on helppo jakaa pienemmät laskut kavereiden kesken nopeasti.

Muutenkin digitaalinen liiketoiminta mahdollistaa yrityksille laajemman markkina-alueen ja sitä kautta kasvupotentiaalia. Myös toimisto/varastokuluissa on mahdollista säästää jos myynti tapahtuu pelkästään verkossa. Myös kuluttajat hyötyvät tästä valinnanvaran kasvuna, sekä erilaisten palveluiden parantumisena.